No täällä keskisessä suomessa lankesi 24 miltsin yllätyspieti joka maksetaan kunnittain prosentuaalisesti pois. En tosiaan tiedä onko tämä lasku ajalta ennen soteuudistusta mutta se on eri ketjun kamaa.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
SHL-viikkokatsaus: Ruotsissa pelattiin yksi kierros sarjataukojen välissä, Oskari Laaksonen palasi tehokkaanaLue lisää »
-
Oliver Tuhkanen hääri tehokkaana TUTOn kaataessa KeuPanLue lisää »
-
Ilari Melartille kahden ottelun pelikielto − Henri Nikkanen palaa kehiin heti joulun jälkeenLue lisää »
-
Jukurit väänsi voiton TPS:staLue lisää »
-
Porissa harvinainen törkytemppu – HIFK:n Petr Kodýtek potkaisi vastustajaa kättelyissäLue lisää »
-
Martin Jandus sai lähtöpassit KärpistäLue lisää »
Petteri Orpon hallitus
- Viestiketjun aloittaja Tadu
- Alkaa
- 1 633 488
- 18 863
Työttömien uudelleen koulutus varmasti auttaisi kuten @Byvajet yllä kirjoittaakin, siinä pitäisi myös pystyä löytämään ne alat mille nyt työttömänä olevia voisi helposti ja tehokkaasti kouluttaa niin että heillä myös olisi motivaatio pysyä töissä tulevaisuudessa.
Yksi haaste on varmasti se, että esim. omassa duunipaikassa haetaan koko ajan vaikka lujuuslaskijoita mutta ihan helpolla ei sellaisia kouluta jos henkilöllä ei ole riittäviä valmiuksia. Eli oikeaa osaaja pulaa ei ehkä työttömien kautta voida korjata paitsi jos sieltä löytyy sellaisia tekijöitä jotka omalla työpanoksellaan voivat vapauttaa sen seuraavan tason osaajan tekemään paremmin niitä "hankalampia" asioita.
Yksi haaste on varmasti se, että esim. omassa duunipaikassa haetaan koko ajan vaikka lujuuslaskijoita mutta ihan helpolla ei sellaisia kouluta jos henkilöllä ei ole riittäviä valmiuksia. Eli oikeaa osaaja pulaa ei ehkä työttömien kautta voida korjata paitsi jos sieltä löytyy sellaisia tekijöitä jotka omalla työpanoksellaan voivat vapauttaa sen seuraavan tason osaajan tekemään paremmin niitä "hankalampia" asioita.
No niin, ei syytä huoleen, ja voidaan rauhoittua.
Aina luotettava YLEn teksti-TV kertoo, että hallitus kaatuu.
Aina luotettava YLEn teksti-TV kertoo, että hallitus kaatuu.
Demareilla on oli hyvä tavoite. Tavallaan suomalaisessa politiikassa ei käytetä tonnia valtion kassasta työttömyyden seurauksien hoitoon, vaan suhteessa liian paljon työttömyyskorvauksiin työttömille. Olisi todennäköisesti syytä maksaa enemmän työllistymisestä. Viitisen vuotta sitten Ruotsi maksoi tukia vajaat 2.5 mrd, joista palkkatuen osuus oli 50 prosenttia. Suomi laittoi samaan aikaan palkkatukeen 243 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa viittä prosenttia työllisyyden hoidon rahoista.
Kelpo vertailu:
Onko Suomi siirtymässä “tempputyöllistämisen” aikakauteen Ruotsin malliin?
Palkkatuen vaikutus kokonaistyöllisyyteen on vähäinen: kun yhtä työttömien ryhmää työllistetään tuella, toiset työttömät jäävät palkkaamatta.
yle.fi
Toki valinnoilla on seurauksensa. Ruotsissa työttömyys on ollut matalaa, mutta Ruotsin valtio on haaskannut mittavia summia tuettuihin työsuhteisiin: osa on ollut silkkaa “tempputyöllistämistä”. Samalla “oikeita” työpaikkoja, jotka olisivat syntyneet muutenkin, on jäänyt syntymättä. Joillakin aloilla palkkatuet myös vääristävät kilpailua.
Ruotsin virheistä voisi ottaa opiksi, ja silti Suomen tulisi käyttää suhteessa aivan erilaisia summia työttömyyden poistamiseen kuin nyt ja suhteessa vähemmän varsinaisiin työttömyyskorvauksiin ansiosidonnaisesta alkaen.
Tietoa toukokuulta:
15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli toukokuussa 74,3 %.
15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli toukokuussa 6,9 %.(lähde Tilastokeskus)
Nämä ovat parhaat luvut yli 30:een vuoteen.
Valtakunnallisia päätöksiä ei tehdä tornihuhujen tai työttömien laiskuutta päivittelevien nettiviestien perusteella.
Työvoimapulan aikana täyttymättömät työpaikat ovat:
- Töitä, josta ansaitulla palkalla ei elä.
- Töitä, joihin on palkkaan verrattuna tähtitieteelliset pätevyysvaatimukset. Esim toimistoapulainen, jolta vaaditaan usean kielen kielitaito, nuori ikä ja laaja kokemus.
- Töitä joissa paikalliset asumis- ja matkakustannukset jättävät liian vähän rahaa käteen.
- Sekä lukuisat työpaikat, joissa työantaja on kusipäisen kyylän maineessa.
Kolmeen ensimmäiseen ratkaisu on raha ja neljänteen asennemuutos.
Tässä tilanteessa kepin tarjoaminen aiheuttaa sen, että henkilö jättäytyy pois palveluista eikä edes hae tukia. Tälläkin hetkellä asustelee satoja tuhansia ihmisiä, jotka eivät ole kenellekään tilivelvollisia joten yhteiskunta ei voi puuttua heidän asioihinsa.
Palkkatuki ja muut keinotekoiset työllistämisen keinot kertovat vain siitä, että meillä on työmarkkinat, joilla ihmisten osaaminen, kyvykkyys ja toimintakyky eivät vastaa työnantajien tarvetta. Aktivoivien tukien tarkoitus onkin olla osa sosiaalityötä niin kuin Jäntti Ylen jutussa toteaa.
Voimme tietenkin uskoa, että kun vain kovasti kepitämme työttömiä, työnantajat rupeavat tahtomaan töihin puolikuntoisia ja passivoituneita ihmisiä. Tälle uskolle tuskin on perusteita. Yhden passivoituneen, ahdistuneen ja alistuneen saaminen täysipäiväiseksi työntekijäksi on valtavan kallista. Heihin ei kannata resursseja tuhlata. He ovat työelämän saattohoitotapauksia, joille voidaan antaa oireenmukainen hoito, mutta joiden laajamittaisesta paranemisesta ei ole toiveita.
Resurssit kannattaisi käyttää syrjäytymisen ehkäisyyn ja toimintakykyisiin, mutta se sotii oikeiston ideologiaa vastaan. Sen sijaan että järjestetään kyttäysarmeija piinaamaan työhaluttomia tai toimintakyvyttömiä, kannattaisi satsata ihmisiin, jotka vielä uskovat omiin mahdollisuuksiinsa.
Valitettavasti Suomi on tilanteessa, jossa raha riittää enää maan kurjistumiskierteen hidastamiseen. Kun emme pysty ylläpitämään rakenteita, jotka luovat Suomelle osaamista ja irrottavat ihmisistä käyttöön parhaan potentiaalin, pitemmän ajan tulevaisuus näyttää huonolta.
Suomessa on leikattu leikkaamistaan ja tehostettu tehostamistaan. Nyt kun teollisuus valittaa, etteivät ammattikoulusta tulevat osaa edes lukea, näemme toimien vaikutuksen niidenkin kohdalla, jotka ovat onnistuneet läpäisemään edes jonkinlaisen koulutuspolun. Osattomat sitten vielä erikseen.
Emme kuitenkaan suostu tunnustamaan toimimattomien valintojen seurauksia, vaan yritämme yhä vain samaa. Luomme tavoitteita, jotka ovat sinänsä kannatettavia, mutta joita ei voi toteuttaa ilman rajua rahallista panostusta.
Voimme tietenkin uskoa, että kun vain kovasti kepitämme työttömiä, työnantajat rupeavat tahtomaan töihin puolikuntoisia ja passivoituneita ihmisiä. Tälle uskolle tuskin on perusteita. Yhden passivoituneen, ahdistuneen ja alistuneen saaminen täysipäiväiseksi työntekijäksi on valtavan kallista. Heihin ei kannata resursseja tuhlata. He ovat työelämän saattohoitotapauksia, joille voidaan antaa oireenmukainen hoito, mutta joiden laajamittaisesta paranemisesta ei ole toiveita.
Resurssit kannattaisi käyttää syrjäytymisen ehkäisyyn ja toimintakykyisiin, mutta se sotii oikeiston ideologiaa vastaan. Sen sijaan että järjestetään kyttäysarmeija piinaamaan työhaluttomia tai toimintakyvyttömiä, kannattaisi satsata ihmisiin, jotka vielä uskovat omiin mahdollisuuksiinsa.
Valitettavasti Suomi on tilanteessa, jossa raha riittää enää maan kurjistumiskierteen hidastamiseen. Kun emme pysty ylläpitämään rakenteita, jotka luovat Suomelle osaamista ja irrottavat ihmisistä käyttöön parhaan potentiaalin, pitemmän ajan tulevaisuus näyttää huonolta.
Suomessa on leikattu leikkaamistaan ja tehostettu tehostamistaan. Nyt kun teollisuus valittaa, etteivät ammattikoulusta tulevat osaa edes lukea, näemme toimien vaikutuksen niidenkin kohdalla, jotka ovat onnistuneet läpäisemään edes jonkinlaisen koulutuspolun. Osattomat sitten vielä erikseen.
Emme kuitenkaan suostu tunnustamaan toimimattomien valintojen seurauksia, vaan yritämme yhä vain samaa. Luomme tavoitteita, jotka ovat sinänsä kannatettavia, mutta joita ei voi toteuttaa ilman rajua rahallista panostusta.
Työttömyysturvan suojaosa oli tällainen porkkana. Työtön sai tienata muutamia satasia korvauksen päälle.
Uusi hallitus kuitenkin tahtoi siitä eroon. En voi välttyä tunteelta, että hallitus tekee valintoja, jotka passivoivat ihmisiä sen sijaan että aktivoisivat heitä. Älä tee osa-aikatyötä, älä hyödy taloudellisesti osa-aikatyöstäsi ja elä sillä, älä kouluttaudu. Älä yritä, työtön, älä yritä!
Samaan aikaan ollaan valmiita kyttäämään pientä määrää ideologisia työttömiä ja järjestämään näille pakkotyötä. Edes eläimiä ei nykyään ohjata hallituksen keinoilla. Niihinkin yritetään soveltaa viimeiseen saakka myönteistä vahvistamista sen sijaan että ajateltaisiin, että eläin on kuriton ja että se täytyy alistaa.
Pidän nykyistä hallitusta aivan ääri-ideologisena. Rationaalinen ja Suomen etua ajava se ei ole, mistä kertoo jo se, että eläkeläiset jätettiin säästöjen ulkopuolelle, vaikka juuri heistä säästöjä olisi mahdollista saada aiheuttamatta kenellekään kohtuutonta kurjuutta.
Puheet oikeiston olemisesta esteenä syrjäytymisen ehkäisyssä ovat konservatiivisen suomalaisvasemmiston keino siirtää katse pallosta aivan muualle. Vuosikausia vasemmistojohtoiset Ruotsi ja Tanska ovat tehneet uudistuksia työmarkkinoilla, joista oikeisto Suomessa voi vain haaveilla. Orpon hallituksessa onkin useita valintoja, jotka pohjaavat Ruotsin ja Tanskan kokemuksiin.
Palkkatuki on yksi keino viime hallituksen aikana nopeasti kasvanutta lapsiperheköyhyyttä vastaan. Tutkimusten mukaan lapsiperheköyhyyden torjuminen on yhteiskunnan kannalta ennaltaehkäisevä toimi, jolla on vaikutusta myös kotoutumisessa.
Palkkatuki on yksi keino viime hallituksen aikana nopeasti kasvanutta lapsiperheköyhyyttä vastaan. Tutkimusten mukaan lapsiperheköyhyyden torjuminen on yhteiskunnan kannalta ennaltaehkäisevä toimi, jolla on vaikutusta myös kotoutumisessa.
Asumistuestakin on keskusteltu ja Orpon hallitus aikoo vähentää asumistukia. Perusteita Orpolta ja hallitusohjelmasta (hiukan).
Tässäkin asiassa voisi mennä hieman lähemmäksi markkinataloustyyppisempää ratkaisua uudistettavan soten tapaan. Ei kyse ole markkinataloudesta, mutta fiksummasta ratkaisusta kuin nyt. Soten osalta alueille verotusoikeus ja siten vastuu kuluistaan. Asumistuen osalta kunnille päätös, millaista asumistukea maksavat ja kuinka paljon ja siten vastuu päätöksistään.
Ei nämä valtion rahoittamia tulisi enää olla.
Tässäkin asiassa voisi mennä hieman lähemmäksi markkinataloustyyppisempää ratkaisua uudistettavan soten tapaan. Ei kyse ole markkinataloudesta, mutta fiksummasta ratkaisusta kuin nyt. Soten osalta alueille verotusoikeus ja siten vastuu kuluistaan. Asumistuen osalta kunnille päätös, millaista asumistukea maksavat ja kuinka paljon ja siten vastuu päätöksistään.
Ei nämä valtion rahoittamia tulisi enää olla.
Valkoinen Intiaani
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ässät
Ei kerro. Se kertoo, että yhden teetetyn gallup-kyselyn perusteella n. puolet vastanneista uskoo, että hallitus tulee kaatumaan. Luetun ymmärtäminen, missä pelaa?
Kommentti suojaosakeskusteluunkin. Kokoomus pitää suojaosaa erittäin pahana kannustinloukkuna. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön voi ansaita ilman että tulo vähentää työttömyysetuutta. Perussääntö on, että suojaosa on 300 euroa kuukaudessa.
VM arvioi, että Orpon hallituksen työttömyysturvan leikkaukset toisivat 8 500 uutta työllistä ja vahvistaisi julkista taloutta noin 250 miljoonalla eurolla. EK arvioi hieman suuremmat luvut.
Suojaosaan koskemisella ei ole kaivamani perusteella juuri mitään työllistävää merkitystä. Orpo pitää suojaosaa sellaisena kannustinloukkuna, että sille on tehtävä jotain. Ainakaan oma tilastokaiveluni ei tätä tue. Taloudelliset vaikutukset olisivat lähteestä riippuen 25-40 milj euroa.
VM arvioi, että Orpon hallituksen työttömyysturvan leikkaukset toisivat 8 500 uutta työllistä ja vahvistaisi julkista taloutta noin 250 miljoonalla eurolla. EK arvioi hieman suuremmat luvut.
Suojaosaan koskemisella ei ole kaivamani perusteella juuri mitään työllistävää merkitystä. Orpo pitää suojaosaa sellaisena kannustinloukkuna, että sille on tehtävä jotain. Ainakaan oma tilastokaiveluni ei tätä tue. Taloudelliset vaikutukset olisivat lähteestä riippuen 25-40 milj euroa.
YLE on karannut kontrollista - raportoisiko Russia Today samaan tapaan Putinin hallinnosta? Eivätköhän opi leikkauksista, että miltä puolelta leipä on voideltu...
Niin siis tuo ei ole YLEn tekemä kysely, vaan "Uutissuomalaisen". Aiheesta raportoi myös mm. hesari. Eikö mielipidekyselyistä saa uutisoida?
Tarkoitin työllistämisen tukemisella korvauksia työntekijälle, en työnantajille. Esimerkiksi työmatkavähennysten parantaminen olisi tällainen asia. Työpaikan vastaanottamisen kannustaminen esimerkiksi selkeämmällä erolla käteen jäävällä rahalla olisi hyvä ratkaisu.
Matalapalkka-alojen palkkojen nostaminen ei ole ihan yksinkertainen asia. Kaikista töistä ei ole mahdollista maksaa huippukorkeaa liksaa ihan kannattavuuden takia. Itse näkisin asian niin, että yritykset loisivat oikeita työpaikkoja oikeiden tarpeiden mukaan ja valtio tukisi työttömän siirtymää kortistosta näihin työpaikkoihin.
Jep. Tuota ei hallitusohjelmaan kirjattu, ainoastaan työmatkapyöräilyn edistäminen.
Näin juuri. Ja minä näkisin myös osaratkaisuna sen, että kun kuntaan X tulee uusi yritys johon kunta on panostanut infran osalta, kunta katsoisi miten se houkuttelee työntekijöitä erilaisia asumisen tukiratkaisuja käyttämällä. Toki nytkin keinoja on, mutta kunta saisi entistä vapaammat kädet.
Oleellista on, että panostetaan enemmän ns. oikeisiin työpaikkoihin. Ei siis työpaikkoihin, jotka on ostettu julkisella rahalla. Tätä voisi tukea myös hankintalain uudistukset. Se on heikossa hapessa väärinkäytösten ja erityisesti pienten kuntien poliittisten sopimusten vuoksi.
Matkakulukorvausten lisääminen ei vain kovin paljon pienipalkkaisia auta, kun ei välttämättä ole veroja, joista lisävähennykset voisi tehdä. Suurin hyöty menisi jo nykyään pitkää työmatkaa tekeville. Kuulostaa erittäin tehottomalta keinolta työllisyyden parantamiseen.
Matkakuluvähennykset tehdään tuloista, ei veroista. Voisi olla ehkä parempi, jos tehtäisiin veroista. Ainakin matalapalkka-aloilla.
Mutta jos ei tulojen perusteella tule veroja maksettavaksi, niin ei vähennyksestäkään ole hyötyä.
Verotuskin on muuttunut.
Miten palkan ja eläkkeen verotus muuttuu 2023?
Palkansaajan ja eläkkeensaajan tuloverotukseen vaikuttaa vuonna 2023 sote-uudistus. Myös eläkkeiden poikkeuksellisen suuret indeksikorotukset voivat heilauttaa eläkkeensaajan tuloveroprosenttia. Palkansaajan sosiaalivakuutusmaksut nousevat ja syövät hieman palkan ostovoimaa.
www.taloustaito.fi
Perussääntö ymmärtääkseni on, että verosta laskettava vähennys hyödyttää pienituloista enemmän kuin ansiotulosta laskettava vähennys. En ole asiantuntija, mutta tämä tuli muistaakseni esille yhdessä Veronmaksajien viestissä.
Ja ymmärtääkseni matkakuluvähennys veroista jakaantuisi tasaisemmin eri tuloluokkiin. Hieman pois suurituloisilta, hieman lisää pienituloisille. Minusta työn tekemisen mahdollistamisessa tämä voisi olla tutkimuksen arvoinen ellei peräti järkevä uudistus.
Sinänsä olen tästä aivan samaa mieltä. Tuo "oikeat työpaikat" on vaan hankalahko kokonaisuus määritellä. Julkisen puolen toiminnoista suuri osa on kuitenkin niitä oikeita työpaikkoja, vaikka ne maksetaankin julkisella rahalla. Ja myös osa-aikaiset tai joustavan tuntityön työpaikat on ihan yhtälailla yrityksen tarpeesta ja myös työvoiman tarpeesta (mm. opiskelijat) olemassa.
Tottakai kaikki varmasti toivoisi että suurin osa uudesta työstä syntyy vientivetoisille aloille ja vieläpä kokoaikaisesti, mut käytännössä kuitenkin julkisella puolella olevat tukitoiminnot ja osa-aikatyö on sellaista tukevaa rakennetta joka pitää yhteiskunnan rattaita pyörimässä.
Palvelukehitys itsessään jo pirstaloi työnteon kokoaikaisuutta kun palveluiden aukioloajat ovat laajemmat tai niitä käytännössä ei ole ollenkaan (digitaaliset palvelut). Juurikin tähän työssäoloaikojen murrokseen peilaten hiukan karsastan tuota suoja-osaan puuttumista. Kun ei vielä mitään perustulo/yleistukimallia ole taustalla niin parempi tuo malli tällä hetkellä kuitenkin on kuin ei mitään. Parempi ottaa vaikka sitä wolt keikkaa vastaan kun jäädä pyörittelemään peukaloita kokopäivätyötä odotellen.
En ole hallitusohjelmaa kokonaisuudessaan lukenut, mutta oliko siellä mitään mainintaa yleistuen/perustulon edistämisestä?
Hallitushan pyrkii saamaan lisää työllisiä julkiselle sektorille ja kyse ei Orpolla ole siitä, että nämä nähtäisiin jotenkin vääränä. Päinvastoin. Määrittelisin asian niin, että hallituksen tulee tämän lisäksi tehdä sellaista politiikkaa, joka edistää kotimaisia ja ulkomaisia investointeja.
Kyllä on. Eri luukkujen sosiaaliturvasta kohti yleistukea. Tavoitteena yleistuki sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvarainen osan viimesijaiseksi turvaksi. Yksi yleistuki vähenee työtulojen noustessa mahdollisimman lineaarisesti, jolloin työstä käteen jäävä tulo on helpommin ennakoitavaa ja työnteko kannattaa nykyistä paremmin.
Joo en tarkoittanut tässä että ne olisivat jotenkin vääriä työpaikkoja. Ja samaa mieltä että investointeja tukevaa politiikkaa pitää edistää.
Ehkä tässä taustalla enemmän huolestuttaa se, että kun tavoitteeksi asetettiin ettei vientialojen palkkaratkaisua saisi muuallakaan ylittää, se heikentää osaltaan entisestään julkisen puolen jo heikkoa vetovoimaa. Palkkakehitys on ollut yksityisellä kysytyillä aloilla ollut julkista parempaa, ja nyt käytännössä kahlitaan nuo palkkaerot paikalleen. Vaikka mm. julkinen puoli nyt jonkinlaisen korjausliikkeen saivatkin väännettyä.
Tälle ehdottomasti puolto, juuri tähän suuntaan pitääkin mennä. Tukiviidakko itsessään jo aiheuttaa kannustinloukkuja kun ei voi ennakoida miten joku vastaanotettu työ vaikuttaa useisiin eri tukiin. Tuen tasosta varmaan käydään isoin vääntö, mutta jo sillä että kokonaisuutta voidaan yksinkertaistaa on varmasti suuri vaikutus itsessään.
Ja tuohon pitää vielä lisätä monimutkaisen ja -osaisen tukijärjestelmän pyörittämisen kustannukset. Joitain tukiahan pystyy vielä järjestämään lisää esimerkiksi pariskunnan "muuttaessa" paperilla eri osoitteisiin ja pitämällä toista asuntoa vaikkapa ihan tyhjillään. Nykyinen systeemi on ihan pähkähullu ja tehoton. Keep it simple stupid, sanoi joku viisas aikoinaan.
Tämäkin on julkisuudessa tulkittu mielenkiintoiseksi. Hallitusohjelmassa ei lue, että vientialojen palkkaratkaisua ei saisi muualla ylittää. Päinvastoin, matalapalkka-alaa (ja naisvaltaista alaa) ja samapalkkaisuutta pyritään palkkakehityksellä nostamaan.
Hieman tai enemmänkin eri tavalla kuin on uutisoitu.
Sen sijaan hallitusohjelmassa todetaan, että yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy