Petteri Orpon hallitus

[Redimor]

Vertaatko sähköntuotantoa vai siirtoa maatalouteen ja mitä konkreettista tämän hallituksen pitäisi nyt tehdä?
Ja jos vielä sovitaan että ehdotukset pitäisi voida toteuttaa ilman että erotaan EU:sta ja yhteismarkkinoinoista.

Eiköhän hallituksen kannattaisi sen omavaraisuuden nimissä puristaa eu:n säännökset niin minimiin kuin vain voi ja lisäksi pyrkiä saamaan kaupalle lisää kilpailijoita tähän maahan. Naurettavaahan tällainen duopolin käyttämä alistaminen maanviljelijöille on varsinkin kun toisen pitäisi olla vielä "osuuskunta" ja tuottaa edut omistajilleen, silti hinnat pidetään lähes samoissa kuin kilpailijat ja tulosta taotaan vuodesta toiseen satoja miljoonia. Missä ne rahat ovat? Moskovalaisina kauppakeskuksina? Johtoryhmien lomareissuina?

Kyllä näihin kartelleihin pitää pystyä puuttumaan ja saada omaa tuotantoa kannattavammaksi, muuten meillä voi tulla nälkä jos itämerellä loppuu laivaliikenne. Mistäs sitä soijalattea sitten hankitaan?

 

[ultrar]

Nyt jollain on kaupan rakenne hiukan epäselvä. Osuuskunta ei tarkoita sitä, että omistajina olisivat maataloustuottajat enempää kuin muutkaan osuusmaksun maksajat. Tarkoitus on siis tuottaa etuja omistajilleen eli kaikille osuusmaksun maksaneille. Sehän on myös tapahtunut.

Toinen suuri kaupparyhmä tekee myös tulosta osakkeenomistajilleen ja esim. minulle pienenä sijoittajana, samalla tekee tulosta kauppiaille tietysti, kuten yritystoimintaan kuuluu. Kummankin suuremman tuloksesta kaikki ei todellakaan tule ruokakaupasta. Liikevaihtoon suhteutettuna yritysten tulos on kohtalainen, mutta ei mitenkään korkea.

Kolmas suurempi tekee taas tulosta Saksaan ja aivan samalla tavalla tekee hankintaansa Suomesta. Sitten on vielä Tokmanni, joka on erilainen toimija. Monien kannattaisi tutustua tarkemmin kaupan rakenteeseen, jo ihan mielenkiinnosta.

 

[msg]

Kuulostaa ihan Kurviselta eli kova uho ilman yhtään konkreettista ehdotusta.

Tuontikielto ulkomaisille tuotteille on vähän hankala toteuttaa ja hintojen sopiminen tai määrääminen ei taida oikein taida EU:ssa/yhteismarkkinoinoissa onnistua.

Yritysten pilkkominenkin kai pitäisi oikeusvaltiossa perustua lainsäädäntöön eikä jonkun populistisen politiikon löysiin heittoihin.

 

[Pantteli]

Vertaatko sähköntuotantoa vai siirtoa maatalouteen ja mitä konkreettista tämän hallituksen pitäisi nyt tehdä?

Kirjoitin vertauksessa omavaraisuuden tärkeydestä. Sähkön kanssa tuontiin nojautuneet maat olivat lirissä, kun kaasuhanat sulkeutuivat yllättäen ja venäläistä halpaa ydinsähköäkään ei ollut enää saatavilla. Jos me samalla tavalla annetaan kotimaisen ruoantuotannon näivettyä kilpailuttamalla ja halpuuttamalla, voidaan jossain vaiheessa ihmetellä, että mitäs nyt tehdään kun sitä ruokaa ei saadakaan enää ja maito maksaa vitosen litra. Nyt voidaan seurata esimerkiksi ukrainalaisesta viljasta riippuvaisten maiden tilannetta, kun viljaa kuljettavat laivat lopettivat toimintansa. En vaihtaisi paikkoja paikallisten kanssa ja en todellakaan halua olla ulkomaiden varassa niinkin perusasian kanssa kuin päivittäinen ruoka. Voihan sitä laittaa silmät ja korvat kiinni ja lallatella että kaikki on hyvin, mutta paskan osuessa tuulettimeen tässä asiassa ollaankin sitten jo aikamoisen ongelman edessä.

Duunarin ansiot turvataan työehtosopimuksissa määriteltävillä minimipalkoilla. Essayah esittää, että maatalouden tuotteille ja raaka-aineille määriteltäisiin minimiostohinta. Se voisi olla yksi ratkaisu. Jos ruoantuotannossa annetaan markkinatalouden määritellä alan suunta, voidaan olla saman edessä mikä kävi taksiuudistuksessa. Palvelu katosi alalta, kun nykyään ajetaan enää vain ne parhaat kyydit päältä.

Tässä on mielenkiintoinen ristiriita suomalaisessa ajatusmallissa. Duunaria ei saa koskaan riistää ja etuja heikentää, mutta yrittäjä on täysin vapaata riistaa kaikille heikennyksille ja tuloja ei tarvitse nostaa tämän päivän tasolle. Niitä voi sen sijaan leikata vapaasti, koska yrittäjä ja vastuu.

 

[Redimor]

Nyt jollain on kaupan rakenne hiukan epäselvä. Osuuskunta ei tarkoita sitä, että omistajina olisivat maataloustuottajat enempää kuin muutkaan osuusmaksun maksajat. Tarkoitus on siis tuottaa etuja omistajilleen eli kaikille osuusmaksun maksaneille. Sehän on myös tapahtunut.

Toinen suuri kaupparyhmä tekee myös tulosta osakkeenomistajilleen ja esim. minulle pienenä sijoittajana, samalla tekee tulosta kauppiaille tietysti, kuten yritystoimintaan kuuluu. Kummankin suuremman tuloksesta kaikki ei todellakaan tule ruokakaupasta. Liikevaihtoon suhteutettuna yritysten tulos on kohtalainen, mutta ei mitenkään korkea.

Kolmas suurempi tekee taas tulosta Saksaan ja aivan samalla tavalla tekee hankintaansa Suomesta. Sitten on vielä Tokmanni, joka on erilainen toimija. Monien kannattaisi tutustua tarkemmin kaupan rakenteeseen, jo ihan mielenkiinnosta.

Ilmaisin itseäni huonosti. Tiedän että ne ovat yrityksiä ja tiedän että tulosta pitää tehdä.

S-ryhmä pitää edelleen yli 40% markkina-osuutta päivittäistavarakaupasta ja kesko reilusti yli 30% vaikka stubbin hallitus määritteli rajaksi 30%. Lidlillä on reilu 10% oma osuutensa.

Ongelma mikä maatalousyrittäjille tulee eteen on ruokakesko, kespro, inex partners sekä meira nova jotka ovat keskusliikkeiden hankinta firmoja. Lidlin vastaavasta en tiedä juurikaan mutta tuskin tuo nyt mitään ilmiömäisesti suurempia korvauksia makselee yrittäjille tuotteista mitä nämä muutkaan toimijat. Sitten omanaan tulevat valiot, atriat yms. Liian suppea ostajaryhmä helposti sopii hinnastot muiden kanssa samaan linjaan ja niihin on myyjän tyytyminen. Tästähän on jo monelta muulta alalta paljon oikeuskäsittelyjä ja tuomioita. Vähittäistavaran puolella tuntuu elävän pyhät lehmät joita ei tutkita riittävästi.

 

[Redimor]

Kuulostaa ihan Kurviselta eli kova uho ilman yhtään konkreettista ehdotusta.

Tuontikielto ulkomaisille tuotteille on vähän hankala toteuttaa ja hintojen sopiminen tai määrääminen ei taida oikein taida EU:ssa/yhteismarkkinoinoissa onnistua.

Yritysten pilkkominenkin kai pitäisi oikeusvaltiossa perustua lainsäädäntöön eikä jonkun populistisen politiikon löysiin heittoihin.

Onhan tähän tehty päätöksiä mutta halu toimia ilmeisesti jäänyt puuttumaan.

Ainakin wiki osaa näin kommentoida:
"Stubbin hallitus on hyväksynyt lakiuudistuksen, jossa Suomen päivittäistavarakaupan määräävän markkina-aseman rajaksi on määritelty 30 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriö on halunnut puuttua Euroopan keskittyneimpään päivittäistavarakaupan markkinaan."

 

[erku]

Sen mitä olen näitä maatilojen sukupolvenvaihdoksia seurannut, niin valitettavan usein tilojen jatkaja ainakin harkitsee vakavasti peltojen laittamista pakettiin ja eläinten myymisen suurtiloille, kun työstä ei jää käteen juurikaan mitään tuntipalkaksi muutettuna. Jos katsoo kauppaketjujen tuloksia, ei tarvitse kauaa miettiä mihin se raha katoaa. Kun pääsee ostamaan tuottajien tuotteet "ota tai jätä" -periaatteella. ei siinä ole maajusseilla paljoakaan vaihtoehtoja. Joko maidon myy pilkkahintaan tai jättää myymättä ja kaataa sen viemäriin. Itse vältän viimeiseen asti näitä kaupan tuotemerkkejä vastuuttomista hankintamenetelmistä johtuen. Maatalouden työntekijät ovat ansainneet palkkansa tässä yhteiskunnassa yrittäjinä siinä missä duunaritkin.

Jos ruoan suhteen lopetetaan omavarainen tuotanto ja jäädään halpamaiden tuotannon varaan, onneksi olkoon päättäjille hyvästä valinnasta seuraavaan kansainväliseen kriisiin asti. Luulisi, että sähkön kanssa olisi jo nämä asiat kertaalleen opittu kantapään kautta.

Maitotilojen kannattavuuskriisiin on ihan loogiset markkinatalouteen perustuvat syyt. Kun Euroopassa tuotetaan maitoa enemmän kuin kulutetaan, niin kyllähän luonnollinen seuraus on, että tuotteen hinta on matala.

Suomessa perinteisesti kepun johdolla tämän kaltaiset kannattavuusongelmat on ratkaistu lisäämällä tukiaisia. Pitkässä juoksussa se kylläkin on halvaannuttanut suomalaisen alkutuotannon kilpailu- ja innovointikykyä, kun alasta on tehty niin äärettömän tuki-intensiivinen. Pelottelut suomalaisen ruuantuotannon loppumisesta on hyvin tuttua, mutta täysin vailla todellisuutta. Edelleen Suomen ruuantuotannon omavaraisuusaste on esimerkiksi Ruotsiin verrattuna äärettömän hyvä.

Keskon ja Lidlin liikevoittoprosentit ovat viiden prosentin kieppeillä, Osuuskaupan huomattavasti vähemmän. Tietenkin ideaalitilanne olisi, että kauppa ei olisi niin keskittynyttä. Toisaalta ei nuo liikevoittoprosentit sellaisia ole, että se erityisesti houkuttaisi perustamaan uusia kauppaketjuja ja haastamaan päivittäistavarakaupan jättejä.

Siitä olen aika lailla eri linjoilla kanssasi, että maatalousyrittäjillä pitäisi mukamas olla jokin palkka, jonka he ikään kuin kategorisesti ansaitsevat. Kyse on yritystoiminnasta ja yritystoiminnan luonteeseen kuuluu palkansaajia suuremmat mahdollisuudet rikastua ja toisaalta palkansaajia heikommat takuut ansioiden suhteen.

 

[msg]

Essayah esittää, että maatalouden tuotteille ja raaka-aineille määriteltäisiin minimiostohinta.

Onko teollisuuden ja kaupan pakko ostaa tietty määrä ja kielletäänkö kotimaisen kanssa kilpaileva tuonti? Ja jos niin onko joku keskuskomitea joka päättää kenen täytyy ostaa ja kuinka paljon?

Onhan tähän tehty päätöksiä mutta halu toimia ilmeisesti jäänyt puuttumaan.

Tämä 30 % raja koskee siis määräävää markkina-asemaa ja on ollut voimassa jo monta vuotta.
Kyseessä ei siis ole mikään yläraja markkinaosuudelle.

Löysän populismin sijaan olisi kiva kuulla jonkun suusta jotain oikeasti toteuttavissa olevia toimia.
Jos Leppä ja Kurvinen eivät neljässä vuodessa pystyneet, niin pystyykö Essayah?

Aina voidaan toki erota EU:sta ja ryhtyä rajoittamaan tuontia ja säätää juuri sellainen kilpailulainsäädäntö kuin halutaan, mutta en usko että yhteismarkkinoinoiden hylkäämiselle löytyisi eduskunnasta enemmistö.

 

[Pantteli]

Suomessa perinteisesti kepun johdolla tämän kaltaiset kannattavuusongelmat on ratkaistu lisäämällä tukiaisia. Pitkässä juoksussa se kylläkin on halvaannuttanut suomalaisen alkutuotannon kilpailu- ja innovointikykyä, kun alasta on tehty niin äärettömän tuki-intensiivinen. Pelottelut suomalaisen ruuantuotannon loppumisesta on hyvin tuttua, mutta täysin vailla todellisuutta. Edelleen Suomen ruuantuotannon omavaraisuusaste on esimerkiksi Ruotsiin verrattuna äärettömän hyvä.

Jos asiat ovat nyt hyvin, niin eikö myös pidä pitää huolta myös siitä, että myös ovat näin tulevaisuudessakin?

Siitä olen aika lailla eri linjoilla kanssasi, että maatalousyrittäjillä pitäisi mukamas olla jokin palkka, jonka he ikään kuin kategorisesti ansaitsevat. Kyse on yritystoiminnasta ja yritystoiminnan luonteeseen kuuluu palkansaajia suuremmat mahdollisuudet rikastua ja toisaalta palkansaajia heikommat takuut ansioiden suhteen.

Vai että maanviljelijöillä on mahdollisuus rikastua. No, onhan työttömänkin turha valittaa työttömyyskorvausten pienuudesta, koska heillä on aina mahdollisuus mennä töihin? Jos metsäasiat jätetään pois ja puhutaan pelkästä ruoantuotannosta, en tunne yhtäkään maataloudella rikastunutta yrittäjää. Monta pitkää päivää elantonsa puolesta tekevää tuttua tunnen kyllä kotipuolesta.

Jos katsotaan esimerkiksi tilannetta vuodelta 2019: Luke: Maatalousyrittäjän tuntipalkka jää 5,4 euroon – maatalouden kannattavuus heikkenee viime vuodesta

Maatalousyrittäjän tuntipalkka oli silloin 5,4€. Siis reilu vitonen! Tällä tuntipalkalla minkä tahansa alan duunari ei edes suostuisi katsomaan työpaikan ovea. Mutta onhan tässäkin kai vielä leikattavaa, koska kyseessä on kauhea rikastuva kapitalistiyrittäjä?

Maatalousyrittäjän työ poikkeaa tavallisesta yritystoiminnasta monessakin suhteessa. Siinä missä jonkin kulutushyödykkeen tuottaminen ja loppuminen kriisitilanteessa ei ole maailmanloppu, mutta jos ruoka alkaa loppumaan kaupoista ollaankin hyvin mielenkiitoisessa tilanteessa.

 

[Pantteli]

Onko teollisuuden ja kaupan pakko ostaa tietty määrä ja kielletäänkö kotimaisen kanssa kilpaileva tuonti? Ja jos niin onko joku keskuskomitea joka päättää kenen täytyy ostaa ja kuinka paljon?

Tällä hetkellä ongelma on siinä, että alalla on täysin ostajan markkinat ja he voivat määritellä hinnat mielivaltaisesti, kun kilpailua ei ole. Tämä johtaa ennen pitkää siihen, että maataloustoiminta ei kannata enää Suomessa ja siirrymme enemmän tuontitavaran varaan. Toivottavasti niitä halukkaita ruoantoimittajia riittää sitten jatkossa. Pidän huoltovarmuutta ja omavaraisuutta elintarviketuotannon osalta erittäin tärkeänä ja Ukrainan tilanne kaikkine lieveilmiöineen vain vahvistaa tätä.

 

[RexHex]

Paljon otetaan takapakkia Suomen imagossa maailmalla. Marinin ollessa puikoissa uutisointi oli lähes poikkeuksetta positiivista, Suomi ja maailman onnellisin kansa nähtiin edelläkävijämaana.

Nyt ollaan suuremmaksi osaksi negatiivisen uutisoinnin keskellä. Ja samaan aikaan täällä asuvat hyväpalkkaiset muualta tulleet miettivät kannattaako tänne jäädä.

Ois Petterillä kannanoton paikka, nyt tarvittaisiin sitä peräänkuulutettua johtajuutta, myös kv suuntaan. Taitaa kuitenkin tukeutua omiin turvalauseisiinsa ja talouden pakkoon. Sillä oikeutetaan mitä vaan.

Minusta tässä nyt olisi ihan hyvä antaa hallituksen aloittaa työnsä ja antaa tekojen puhua. Hallitus tainnut olla kasassa kolme päivää ja mitään ei kai ei ole päätetty.

Olisihan se aika typerää, että ministerit valittaisiin sen perusteella, miten ulkomaalainen media heistä mahdollisesti kirjoittaa?

 

[ultrar]

Ainakin wiki osaa näin kommentoida:
"Stubbin hallitus on hyväksynyt lakiuudistuksen, jossa Suomen päivittäistavarakaupan määräävän markkina-aseman rajaksi on määritelty 30 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriö on halunnut puuttua Euroopan keskittyneimpään päivittäistavarakaupan markkinaan."

Määräävä markoina-asema ei tarkoita sitä, että sitä yritettäisiin ajaa alas kielloilla tai pakkokeinoilla. Se vain määrittää toimintamalleja aivan järkevästi, jossa esimerkiksi yrityksillä on isot uhkasakot, mikäli vaikka hinnoitteluun liittyen vaihtaisivat jotain tietoa.

Jos en ole väärässä, niin näillä kahdella suurimmalla on ollut jo noin 3 vuotta yli 30% osuus kaupasta.

Keskon ja Lidlin liikevoittoprosentit ovat viiden prosentin kieppeillä, Osuuskaupan huomattavasti vähemmän. Tietenkin ideaalitilanne olisi, että kauppa ei olisi niin keskittynyttä. Toisaalta ei nuo liikevoittoprosentit sellaisia ole, että se erityisesti houkuttaisi perustamaan uusia kauppaketjuja ja haastamaan päivittäistavarakaupan jättejä

Tuossa on juurikin se totuus. Ja silloin kun puhutaan esimerkiksi alle 5%:n liikevoitosta, niin se kertoo myös siitä, ettei Suomen markkinoille ole helppoa tulla. Oda yritti osaltaan ja teki valtavan tappion, Lidl tuli erilaisella konseptillaan oikeaan aikaan ja sai hyvin median puolelleen ottaen hyvän aseman markkinasta.

Hintatason tuottajalle määrittelee alkutuotannon määrä, jos on pulaa maidosta, niin hinta nousee, myös Suomessa. Jos taas on liikaa tarjontaa, niin hinta laskee, koska silloin suomalainen kauppakin voi tuoda enemmän tuotteita muualta valikoimiinsa. Sama pätee kaikkialla. Eihän kauppa voi olla se, joka vain päättää maksaa yli yleisen hintatason ja kertoa teollisuudelle, että nyt maksatte sianlihasta tuottajalle 50 senttiä kilolta ylimääräistä. Määräävä markkina-asema jo kieltää hintojen sopimisen.

Kauppa Suomessa on tehostanut valtavasti prosessejaan ja pystynyt sitä kautta vastaamaan esim. Lidlin hintapaineeseen jopa erinomaisesti. Samaa tehdään nyt teollisuudessa ja myös alkutuotannossa, jotka eivät ehkä aivan täysin olleet hereille uudessa tilanteessa. Siitä olen varma, että jos meillä olisi 10 pientä toimijaa, niin hintataso olisi nykyistä korkeampi kuluttajalle, enkä uskoisi sen tyydyttävän ketään.

 

[hooceebruins]

Minusta tässä nyt olisi ihan hyvä antaa hallituksen aloittaa työnsä ja antaa tekojen puhua. Hallitus tainnut olla kasassa kolme päivää ja mitään ei kai ei ole päätetty.

Olisihan se aika typerää, että ministerit valittaisiin sen perusteella, miten ulkomaalainen media heistä mahdollisesti kirjoittaa?

Vaikuttaako ministereiden ja puhemiehen arvot mitenkään mihinkään? Että ihan on ok, kun ollaan vähän äärioikeistoon kallellaan, leikitellään rasismilla ja fanitellaan Orbanin Unkaria. Että tärkeintä on nyt antaa työrauha.

Noin 25 vuotta kun olen natseja ja rasisteja vastustanut, niin tämä ihme hyssyttely ja suoranainen normalisointi näyttäytyy aivan hemmetin vaaralliselta tieltä. Ymmärrän minä sen, että jotkut toiset ovat konsvervatiivisia ja ihmisille tuottaa ehkä vaikeuksia hyväksyä vaikka minut seksuaalisen vähemmistön edustajana, mutta sitä minä en ymmärrä, että jollain on toleranssia rasismiin ja äärioikeiston kanssa pelleilyyn. Laitan tähän vielä sen, mitä laitoin persujen ketjuun ennen vaaleja:

"Niin, ovathat nuo Peltokangas, Simula, Halla-aho, Junnila, Immonen, Mäenpää, Eerola ja Grönroos (ei kansanedustaja) ainakin olleet mukana Suomen Sisun toiminnassa. Vaikka ainakin osa on eronnut järjestöstä, niin onhan Jussilla ja puolueella aina ollut pelikirjassa ihan selkeitä kaikuja populisitisesta äärioikeasta:
- Maahanmuuttajien ja islaminuskon demonisointi.
- Kaipuu johonkin mystiseen entiseen kansakuntaan.
- Vihervasemmisto ja vähemmistöt on maalattu suuriksi vastustajiksi ja vihollisiksi ja vastustetaan muutenkin moniarvoisuutta.
- Kaikki muu on ideologista, paitsi heidän politiikkansa.
- Ihannoidaan orbaneita, trumpeja, putineita ja muita heidän mielestään vahvoja johtajia.
- Hyökätään yliopistoja ja tutkijoita vastaan.
- Kylvetään epäluottamusta esim. poliisiin, oikeuslaitokseen ja valtamediaan.
Jussi on ihan suoraankin on sanonut, että Persut puolueena ei halua monietnistä Suomea.
Ja niin edelleen."

Mikä on muuttunut persujen touhuissa?

 

[Pantteli]

Jos en ole väärässä, niin näillä kahdella suurimmalla on ollut jo noin 3 vuotta yli 30% osuus kaupasta.

Kahdella suurimmalla on yli 82% markkinaosuus.

S-ryhmä kasvatti markkinaosuuttaan

Päivittäistavarakaupan volyymi laskusta huolimatta S-ryhmä kasvatti viime vuonna myyntiään 5,7 prosentilla. Kaupparyhmän markkinaosuus nousu peräti 47,0 prosenttiin. S-ryhmän kasvua veti vahvimmin Prisma, jonka myynti kasvoi peräti 7,6 prosenttia.

www.ts.fi

 

[Redimor]

Kauppa Suomessa on tehostanut valtavasti prosessejaan ja pystynyt sitä kautta vastaamaan esim. Lidlin hintapaineeseen jopa erinomaisesti.

On jopa niin hyvin ettei tahdo enää vuoroon löytyä työntekijöitä 0-tuntisopimuksien vuoksi. Sitten ihmetellään miksei ole tekijöitä.

Toisekseen nämä liikevoitto %:t ovat täysin riippuvaisia kirjanpidosta. Osuuskaupan rasite on edelleen 00088 postinumerossa ja keskon järjestelmä ei ole montaa vuotta tuoreempi kuin osulankaan. Siinä yksi syy miksi lidl pystyi haastamaan heti lähdöstä, koska heidän organisaationsa toimii paremmin.

Ihmisillä on jokin omituinen ymmärtämättömyys siihen miten vaativaa maatalous työnä on, joka taas vaikeuttaa sen yritysmäisyyttä. Otetaan esimerkiksi viljely. Miten konepajalle käy jos se ei saa mitään rahoitusta ulkopuolelta ja yhtenä vuotena tulotaso on 0 mutta menot samat kuin aiemminkin? Viljelijälle tämä voi olla täysin arkea kun halla iskee keväällä, kuivuus kesällä ja jatkuvat vesisateet syksyllä. Tukipolitiikka on luotu juuri sen vuoksi että tällaisessa tilanteessa olisi edes jokin reitti sille, ettei tarvi lopettaa tilan pitämistä yhden vuoden vuoksi.

Eikä minullakaan yrittäjänä ole mitään toivetta sille että valtiovalta sanelee miten yritysten kuuluu toimia. Ehkä tässä sitten pitää vain kääriä omat hiat ja pelastaa maanviljeliöiden tulevaisuus itse. Perustaa osuuskunta viljelijöille minkä ainoa tehtävä on huolehtia kilpailutukset kuntoon myytäville tuotteille. Jos ei paikalliset keskusvarastot tarjoa hintoja kohdalleen niin vientituilla viedään ne tuotteet sitten maailmalle.

 

[ultrar]

Kahdella suurimmalla on yli 82% markkinaosuus.

S-ryhmä kasvatti markkinaosuuttaan

Päivittäistavarakaupan volyymi laskusta huolimatta S-ryhmä kasvatti viime vuonna myyntiään 5,7 prosentilla. Kaupparyhmän markkinaosuus nousu peräti 47,0 prosenttiin. S-ryhmän kasvua veti vahvimmin Prisma, jonka myynti kasvoi peräti 7,6 prosenttia.

www.ts.fi

Minä puhuin kummallakin olevasta markkinaosuudesta. Aiemmin Keskolla oli se yli 40 ja S-ryhmällä alempi, nyt toisin päin.

 

[RexHex]

Vaikuttaako ministereiden ja puhemiehen arvot mitenkään mihinkään?

Varmasti voivat vaikuttaa ja luultavasti vaikuttavatkin. En vain oikein tykkää tästä proaktiviisesta hommasta, että dumataan ihmiset tekemiset jo etukäteen, ennen kuin mitään on tehty.

Sitten kun niitä paskoja päätöksiä alkaa tulla niin kritiikkiä pitää ehdottomasti esittää. Minä en ole perillä oikeasti noista persujen natseista ja "natseista", mutta lähdetään nyt siitä liikenteeseen, että henkilöt ovat olleet nyt kolme päivää ministereinä ja itse mielelläni tarkastelen heidän(kin) tekemisiään nyt ministereinä, enkä sen mukaan mitä ovat aikaisemmin tehneet.

Tähän mennessä uuden hallituksen tekemät huonot päätökset listaan tähän:

 

[Redimor]

Vaikuttaako ministereiden ja puhemiehen arvot mitenkään mihinkään? Että ihan on ok, kun ollaan vähän äärioikeistoon kallellaan, leikitellään rasismilla ja fanitellaan Orbanin Unkaria. Että tärkeintä on nyt antaa työrauha.

Noin 25 vuotta kun olen natseja ja rasisteja vastustanut, niin tämä ihme hyssyttely ja suoranainen normalisointi näyttäytyy aivan hemmetin vaaralliselta tieltä. Ymmärrän minä sen, että jotkut toiset ovat konsvervatiivisia ja ihmisille tuottaa ehkä vaikeuksia hyväksyä vaikka minut seksuaalisen vähemmistön edustajana, mutta sitä minä en ymmärrä, että jollain on toleranssia rasismiin ja äärioikeiston kanssa pelleilyyn. Laitan tähän vielä sen, mitä laitoin persujen ketjuun ennen vaaleja:

"Niin, ovathat nuo Peltokangas, Simula, Halla-aho, Junnila, Immonen, Mäenpää, Eerola ja Grönroos (ei kansanedustaja) ainakin olleet mukana Suomen Sisun toiminnassa. Vaikka ainakin osa on eronnut järjestöstä, niin onhan Jussilla ja puolueella aina ollut pelikirjassa ihan selkeitä kaikuja populisitisesta äärioikeasta:
- Maahanmuuttajien ja islaminuskon demonisointi.
- Kaipuu johonkin mystiseen entiseen kansakuntaan.
- Vihervasemmisto ja vähemmistöt on maalattu suuriksi vastustajiksi ja vihollisiksi ja vastustetaan muutenkin moniarvoisuutta.
- Kaikki muu on ideologista, paitsi heidän politiikkansa.
- Ihannoidaan orbaneita, trumpeja, putineita ja muita heidän mielestään vahvoja johtajia.
- Hyökätään yliopistoja ja tutkijoita vastaan.
- Kylvetään epäluottamusta esim. poliisiin, oikeuslaitokseen ja valtamediaan.
Jussi on ihan suoraankin on sanonut, että Persut puolueena ei halua monietnistä Suomea.
Ja niin edelleen."

Mikä on muuttunut persujen touhuissa?

Miten totesit kun vasemmiston puheenjohtaja fanitti ääriliikettä tietokoneessaan olevalla tarralla? Tai muihin vastaaviin asioihin mitä ilmeni edellisen hallituksen aikana? Kuinka vihreän"liikkeen" sisällä oleva organisaatio kirjataan ulkomailla terroristiseksi järjestöksi, mutta suomessa saa telttailla keskellä tietä.

Kaikella on puolensa. Nyt elämme tässä todellisuudessa niin kauan kuin tämä kokoonpano on voimassa, kun kansa äänesti jälleen "väärin".

 

[Tuusa]

Tähän mennessä uuden hallituksen tekemät huonot päätökset listaan tähän:

Paska hallitusohjelma.

 

[ultrar]

On jopa niin hyvin ettei tahdo enää vuoroon löytyä työntekijöitä 0-tuntisopimuksien vuoksi. Sitten ihmetellään miksei ole tekijöitä.


Eikä minullakaan yrittäjänä ole mitään toivetta sille että valtiovalta sanelee miten yritysten kuuluu toimia. Ehkä tässä sitten pitää vain kääriä omat hiat ja pelastaa maanviljeliöiden tulevaisuus itse. Perustaa osuuskunta viljelijöille minkä ainoa tehtävä on huolehtia kilpailutukset kuntoon myytäville tuotteille. Jos ei paikalliset keskusvarastot tarjoa hintoja kohdalleen niin vientituilla viedään ne tuotteet sitten maailmalle.

Tiedän aika paljon tuosta työntekijätilanteesta ja esim. kummatkin tyttäreni ovat olleet lähiaikoina opiskelun ja urheiluharrastusten aikana töissä kaupassa. Olisivat halunneet pienen tuntisopimuksen, mutta yritys ei tehnyt ainakaan siinä vaiheessa niitä ja ymmärrän hyvin, koska se on äärimmäisen kallista kaiken perehdytyksen ja muiden alkukustannusten kera, koska samaan aikaan tiedetään työsuhteesta tulevan lyhyt. Nollatuntisia eivät tehneet ollenkaan.

Tuo jälkimmäinen on nyt ihan turhaa uhoa. Eivät ne ulkomailla osta suomalaista viljaa tai lihaa, jos hinta on korkeampi, kun heidän omalla tuotannollaan. Maailmanmarkkinahinnat määrittelevät pitkälti hintatason. Suomessa kauppa on kuitenkin hyvin sitoutunut ostamaan ja myymään suomalaisia tuotteita, muistaakseni osuus on noin 80% kokonaisuudesta. Lidlillä saattaa olla hiukan matalampi, todennäköisesti näin.

 

[hooceebruins]

Miten totesit kun vasemmiston puheenjohtaja fanitti ääriliikettä tietokoneessaan olevalla tarralla? Tai muihin vastaaviin asioihin mitä ilmeni edellisen hallituksen aikana? Kuinka vihreän"liikkeen" sisällä oleva organisaatio kirjataan ulkomailla terroristiseksi järjestöksi, mutta suomessa saa telttailla keskellä tietä.

Kaikella on puolensa. Nyt elämme tässä todellisuudessa niin kauan kuin tämä kokoonpano on voimassa, kun kansa äänesti jälleen "väärin".

Li Anderssonin antifa-tarra. Mitäs hurjan terroristista on Suomessa tapahtunut natsien vastustajilta? Olen muuten ollut mielenosoituksissa natseja ja rasismia vastaan, niin minäkin olen varmaan terroristi. Meillä on vielä mielenosoitusoikeus, mutta kenelläkään ei ole oikeutta ajaa vähemmistöjä sortavia asioita, koska olemme länsimainen demokratia. Ihmiset istumassa tiellä eivät muuten sorra ihmisiä tai ihmisoikeuksia.

 

[erku]

Jos asiat ovat nyt hyvin, niin eikö myös pidä pitää huolta myös siitä, että myös ovat näin tulevaisuudessakin?

Kyllä. Meillä vain taitaa olla aika erilainen näkemys, miten siitä huolenpito tapahtuu. Sinä tunnut kaipaavan enemmän regulaatiota maatalous- ja elintarvikepolitiikkaan, kun minusta suunnan pitäisi olla kohti markkinaehtoisuutta.

Maatalousyrittäjän tuntipalkka oli silloin 5,4€. Siis reilu vitonen! Tällä tuntipalkalla minkä tahansa alan duunari ei edes suostuisi katsomaan työpaikan ovea. Mutta onhan tässäkin kai vielä leikattavaa, koska kyseessä on kauhea rikastuva kapitalistiyrittäjä?

Maatalousyrittäjän työ poikkeaa tavallisesta yritystoiminnasta monessakin suhteessa. Siinä missä jonkin kulutushyödykkeen tuottaminen ja loppuminen kriisitilanteessa ei ole maailmanloppu, mutta jos ruoka alkaa loppumaan kaupoista ollaankin hyvin mielenkiitoisessa tilanteessa.

Hieno tilannehan se olisi, jos maatalousyrittäjien tulotaso olisi nykyistä parempi. Se tulotaso nyt vaan määräytyy markkinoilla, joten on minusta outoa puhua tulon leikkaamisesta. Maatalouden olisi tarkoitus olla markkinatalouteen eikä suunnitelmatalouteen perustuvaa.

Miten realistinen skenaario tuo on, että ruoka alkaa loppua kaupoista? Käytännössä kai tuo vaatisi sitä, että Suomi olisi vuosien ajan kokonaan ilman tuontia. Ja toisaalta jo nykyisellään esimerkiksi marjojen, sienien ja hyönteisten suhteen jää valtavasti ravintoa hyödyntämättä.

Ja jos nyt oikeasti se huoltovarmuus on ykkösperuste nykyiselle tuki-intensiiviselle järjestelmälle, niin siirretään nyt äkkiä tukien painopistettä lihan tuottamisesta muun ravinnon tuottamiseen. Lihan tuotannossa kustannukset ovat järkyttävät suhteessa tuotettuun ravinnon energiamäärään.

Tällä hetkellä ongelma on siinä, että alalla on täysin ostajan markkinat ja he voivat määritellä hinnat mielivaltaisesti, kun kilpailua ei ole.

Siis kenen markkinat? Suurimmista elintarviketeollisuuden toimijoista HK Scan on tehnyt jo vuosien ajan tappiota ja myös Atrian tulos oli viime vuonna pakkasella. Valion liikevoittoprosentti on 3.

Eikä tukkuliikkeilläkään hääppöisesti mene. Sekä Inex Partnersin että Meira Novan liikevoitto on alle prosentin luokkaa.

 

[Pantteli]

Kyllä. Meillä vain taitaa olla aika erilainen näkemys, miten siitä huolenpito tapahtuu. Sinä tunnut kaipaavan enemmän regulaatiota maatalous- ja elintarvikepolitiikkaan, kun minusta suunnan pitäisi olla kohti markkinaehtoisuutta.

Minulle on ihan sama millä järjestelmällä homma toimii, kunhan peruselintarvikkeiden tuotanto saadaan pidettyä toiminnassa kotimassa jatkossakin ja tuottajat saavat asiallisen korvauksen työstään. Jos pelkällä markkinaehtoisuudella mennään, ei Suomessa kannata tuottaa mitään itse, vaan kaikki kannattaa tuoda ulkomailta. Sitten pitää vain hyväksyä se riski, että ruoka voi loppua tai hinta moninkertaistua markkinoiden muuttuessa maailmapoliittisen tilanteen vuoksi.

Kyllähän esimerkiksi sairaanhoitajienkin tilanteesta on pitkään puhuttu Suomessa, mutta tilanteeseen herättiin ja reagoitiin oikeastaan vasta sitten kun paskat oli jo housussa. Toivon, ettei tässä käy samalla tavalla.

Siis kenen markkinat?

Kaupathan ne ostohinnat toiminnallaan määrittelee. Jos kauppa ei myisi halpamerkkejä, jäisi tuottajille työstään enemmän käteen. Halpismerkin maidosta maksetaan tuottajalle x senttiä litralta, brändituotteesta x+y senttiä.

Tässä yhden maitotilallisen näkemys asiasta: Maitotilallinen sai tarpeekseen kauppojen jatkuvasta hinnan kilpailutuksesta – pyytää nyt kuluttajia ostamaan kalliimpia maitopurkkeja

Jos Pirkka-maitoa myydään 59 sentillä litra ja Valion maitoa 95 sentillä, niin onhan siinä huikea ero. Erotuksen maksaa suurimmaksi osaksi maidon tuottaja.

 

[Rantsukoff]

Tällä hetkellä ongelma on siinä, että alalla on täysin ostajan markkinat ja he voivat määritellä hinnat mielivaltaisesti, kun kilpailua ei ole. Tämä johtaa ennen pitkää siihen, että maataloustoiminta ei kannata enää Suomessa ja siirrymme enemmän tuontitavaran varaan. Toivottavasti niitä halukkaita ruoantoimittajia riittää sitten jatkossa. Pidän huoltovarmuutta ja omavaraisuutta elintarviketuotannon osalta erittäin tärkeänä ja Ukrainan tilanne kaikkine lieveilmiöineen vain vahvistaa tätä.

Ei voi. Ainoastaan siinä tapauksessa ettei kotimaassa voida vastata ulkomaisiin hintoihin. Ja jos ei voida vastata, tuottavuus ei ole kunnossa.

 

[Boogey]

Ainoastaan siinä tapauksessa ettei kotimaassa voida vastata ulkomaisiin hintoihin. Ja jos ei voida vastata, tuottavuus ei ole kunnossa.

Niin kauan kuin maatalous tapahtuu edelleen ulkotiloissa ja kasvukauden ehdoilla on aika turhaa puhua tuottavuudesta verrattaessa ulkomaalaiseen tuotantoon.