Olisi erittäin mielenkiintoista saada edes jonkinlainen hyvä arvaus asiantuntijoilta siihen, kuinka moni 250.000:stä työttömästä on...
a) käytännössä työkyvytön tällä hetkellä ja/tai mahdollisesti syrjäytynyt. Ei kuitenkaan lopullisesti pois työmarkkinoilta.
b) töitä kovin etsivä/etsinyt, muttei vaan löydy mitään (ikäsyrjintäkin ehkä syynä).
c) kannustinloukussa olevia, ja joko tarkoituksella tai ei-tarkoituksella siinä tilanteessa kun on (tähän ongelmaan ollaan onneksi nyt puuttumassa)
d) oikea paikka esim.sairauseläke, mutta ei päätöstä asiassa. Ei käytettävissä työmarkkinoilla jatkossakaan.
Tuon lisäksi on paljon muitakin vaihtoehtoja, ja mahdoton on jokaista lokeroida, mutta auttaisi ihan hemmetisti jos voisi. Sitten olisi valtiolla se paras tieto siitä, miksi neljännesmiljoona työikäisistä ei ole työelämässä.
Tällaista tietoa ei ole kovin paljoa saatavilla, toisaalta saatava tieto on taas niin pitkälle analysoitua, ettei siitä muodostu kovinkaan selkeää kokonaiskuvaa. Tässä jutussa vuodelta 2021 tiivistetään olennainen:
Tällaisia ovat Suomen työttömät – yksi käyrä näyttää hälytysmerkkiä työmarkkinoilta
On siis maaseudulla asuvia, jotka eivät enää etsi työtä (26%), epävakaan ja satunnaisen työn tekijöitä (20%), varhaiseläkeläisiä (12%), terveysrajoitteisia työnhakijoita (11%), naisia hoitovastuulla (10%), ammattitaidottomat nuoret (9%), ammattitaidottomat (8%) ja niitä, joilla on muita tulonlähteitä kuin ansiotyö (4%).
Nyt kun työllisyysaste on lähellä 75%, on todella mielenkiintoista, miten työttömistä taiotaan vielä n. 100 000 lisätyöpaikkaa. Avoimia työpaikkoja on 150 000, joten tämä puoli ei ole ongelmallinen. Työpaikoissa korostuu suorittava puoli ja siten ihmisen pitäisi olla valmis raskaaseen fyysiseen työhön. Työttömyyden rakenne ei oikein anna tukea moiselle tavoitteelle.
Tuon vuoden 2021 analyysin perusteella tuleepi aika kiirus, jos neljässä vuodessa aiotaan työllistää jotain 40% näistä työttömistä. Tai haetaanko lisäapua piilotyöttömistä? Koulunpenkillekin pitäisi heti istuttaa ensin tuollainen kuudesosa työttömistä. Toisaalta, ainakin puolet työttömistä on terveysrajoitteisia, joten vapaille markkinoiden työllistymisen edellytykset ovat heikot. Naisia pitäisi saada palkkatyöhön hoidon parista.
Analyysin mukaan tyypllinen työtön on tällainen: 55-vuotias, asuu maaseudulla tai lähiössä, työkokemusta on, mutta se on vanhentunut. Jep, älkää soittako meille, me soitamme teille.
Lupaavin ryhmä on tuo satunnaistyössä olevat terveysongelmaiset. Ei mikään rekrytoijan unelma. Osa-aikatyötä voitaisiin kaiketi tarjota näille työttömille. Työttömiä voidaan kannustaa töihin, mutta aukeaako ovi toisella puolella, on eri asia. Ei siis ole arvoitus, miksi työelämässä katsotaan kaihoisasti maahantulijoihin, jotka täyttäisivät työnantajan vaatimat kriteerit.
Tämä ei tarkoita, etteikö pitäisi yrittää kaikkien työllistämistä. Tai purkaa kannustinloukkuja, koska ne ovat siellä odottamassa myös tulevaisuudessa. Tehtävä on kauniisti sanottuna haasteellinen. Oikeastaan mielenkiintoisinta on, että kaikki eduskunnassa tietävät nämä faktat.
/img-s3.ilcdn.fi/833e94f0f0c15f7ff1793d28d79efa57e66849763466cdb993e798d5c0835dbf.jpg)
