Petteri Orpon hallitus

[Byvajet]

Itseltäni on mennyt ohitse, että palkkoja leikattaisiin eli mistä tämä fakta löytyy?

Esimerkiksi Soininvaara on jonkinlaisia tupakanaskilaskelmia aiheesta tehnyt. Hallituksen toimet kurittavat paljon vähemmän tuella eläviä kuin pienituloisia.

"Twitterissä huomautin, että kaupassa osa-aikatyötä tekevä, soviteltua päivärahaa nostava vuokra-asunnossa Helsingissä asuvan kahden lapsen yksinhuoltaja häviää noin 600 euroa kuussa. Lapseton vuokra-asunnossa asuva työtön menettää tästä noin kymmenesosan."

Hallitus vie markkinatalouden maineen

www.soininvaara.fi

Oikeistohallituksen poliittisista tavoitteista vielä sananen.

Vuonna 2019 Ilta-Sanomien haastattelema jakaja sai palkkaa 800 euroa puolessatoista kuukaudessa. Siihen päälle tuli 555 euroa ehkäisevää toimeentulotukea. Meillä on meneillään kehitys, jossa yritykset siirtävät palkkojaan veronmaksajien maksettavaksi.

Voi tietenkin toivoa, että oikeistohallituksen linja suosia kokopäivätyötä nostaa pienituloiset palkkakuopasta, mutta kun sitä ei ole tapahtunut tähän mennessä työvoimapulasta huolimatta, niin miksi se tapahtuisi jatkossakaan?

Minusta näyttää täysin ilmeiseltä, että oikeistohallitus tahtoo luoda Suomeen työtä tekevän köyhälistön. Alimman duunariportaan palkat ovat valmiiksi hyvin matalat, ja kun tuet poistetaan, mutta palkat eivät nouse, on luotu työssä käyvä kurjalisto.

Hallitukselle kuitenkin saattaa tulla yllätyksenä, että kiristykset eivät välttämättä johda kokoaikatyön lisääntymiseen vaan pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymiseen. Syynä tähän on se, että työnantajat eivät palkkaa pitkäaikaistyöttömiä. He saavat tälläkin hetkellä valtavan määrän pitkäaikaistyöttömien hakemuksia, mutta se ei johda palkkaamiseen.

Minusta hallituksen ideat ovat hyvin mekaanisia ja ideologisia ja paljon vähemmän realistisia. Ihminen tai ihmisyhteisö ei ole kone, jossa yhtä osaa liikuttamalla muut osat liikkuvat ennakoidusti.

 

[molari]

Missä kohtaa tulee sitten se yksilön vastuu omista asioistaan? Voiko olla niin, että valtio velvoitetaan tarjoamaan opintotukea myös alanvaihtajille, kun suurimmassa osassa maita tukea ei heru edes ensimmäistä tutkintoaan suorittaville? Edelleenkään sitä opiskelua ei keneltäkään kielletä, osalla vain on (luonnollisesti) siihen omasta takaa taloudellisesti paremmat mahdollisuudet.

Ja en löpise tästä ihan täysin ilman omaa kokemusta asiasta. Puolisoni aloitti toisen tutkinnon suorittamisen ensimmäisen yhteisen lapsemme syntymän aikoihin. Aluksi mentiin ihan (minimi) kodinhoidon tuella, sitten käytettiin jäljelle jääneet opintorahakuukaudet, syntyi toinen lapsi, jonka jälkeen mentiin taas hetki perhepäivärahoilla. Oman alan puolipäivätöihin hän pääsi jo seuraavan vuoden syksyllä, jonka jälkeen meidänkin taloudellinen tilanne helpottui, kun ei enää menty pelkästään yhden työssäkäyvän tuloilla. Hän teki siis ihan helvetillisen määrän duunia ilman tuota isompaa aikuiskoulutustukea ja on tällä hetkellä ammattikorkeakoulussa projektikoordinaattorina. Nyt kun tämän kirjoitan "auki", sitä taas ymmärtää, kuinka järkyttävän ison duunin hän teki pienten lasten hoitamisen ohella, itse olin kesäkuukausien lisäksi vapaalla yhteensä noin kolme kuukautta, joka auttoi häntä jonkin verran. Mutta kyllä se uudelleenkouluttautuminen on täysin mahdollista jatkossa muillekin, asiaa tietenkin helpottaa, jos perheessä on mukana toinen työssäkäyvä.

Etenkin, kun nykyään voi opiskella - lähes kaikkea - etänä, iltaisin ja näyttötutkintoina - vaatii sitten vain aikaa/harrastusten sivuun laittoa siksi aikaa. Hk. 1 tutkinto 80-luvulta iltaopiskeluna ja myöhemmin AKK etänä, taisin käydä jälkimmäisen aikana paikan päällä < 10 krt. Kyllä noissa molemmissa sai iltaisin ja viikonloppuisin pakertaa, mutta nykyään verkko-opiskelu on kyllä melko lailla ajasta ja paikasta riippumatonta.

 

[Patarouva]

Missä kohtaa tulee sitten se yksilön vastuu omista asioistaan? Voiko olla niin, että valtio velvoitetaan tarjoamaan opintotukea myös alanvaihtajille, kun suurimmassa osassa maita tukea ei heru edes ensimmäistä tutkintoaan suorittaville? Edelleenkään sitä opiskelua ei keneltäkään kielletä, osalla vain on (luonnollisesti) siihen omasta takaa taloudellisesti paremmat mahdollisuudet.

Ja en löpise tästä ihan täysin ilman omaa kokemusta asiasta. Puolisoni aloitti toisen tutkinnon suorittamisen ensimmäisen yhteisen lapsemme syntymän aikoihin. Aluksi mentiin ihan (minimi) kodinhoidon tuella, sitten käytettiin jäljelle jääneet opintorahakuukaudet, syntyi toinen lapsi, jonka jälkeen mentiin taas hetki perhepäivärahoilla. Oman alan puolipäivätöihin hän pääsi jo seuraavan vuoden syksyllä, jonka jälkeen meidänkin taloudellinen tilanne helpottui, kun ei enää menty pelkästään yhden työssäkäyvän tuloilla. Hän teki siis ihan helvetillisen määrän duunia ilman tuota isompaa aikuiskoulutustukea ja on tällä hetkellä ammattikorkeakoulussa projektikoordinaattorina. Nyt kun tämän kirjoitan "auki", sitä taas ymmärtää, kuinka järkyttävän ison duunin hän teki pienten lasten hoitamisen ohella, itse olin kesäkuukausien lisäksi vapaalla yhteensä noin kolme kuukautta, joka auttoi häntä jonkin verran. Mutta kyllä se uudelleenkouluttautuminen on täysin mahdollista jatkossa muillekin, asiaa tietenkin helpottaa, jos perheessä on mukana toinen työssäkäyvä.

Nostan olematonta hattuani puolisollesi mutta myös sinulle. Kyllä noissa venymisissä tarvitaan molempia.

 

[peterra]

Edelleenkään sitä opiskelua ei keneltäkään kielletä, osalla vain on (luonnollisesti) siihen omasta takaa taloudellisesti paremmat mahdollisuudet.

Hyvinvointiyhteiskunta perustuu täysin ja 100 % siihen, että meillä on yhteiskunnassa systeemejä, jotka tasaavat tulotasoa. Paremman keskiluokan lempilapsi on se, että yhteiskunnan tulonsiirroista täytyy päästä eroon, mutta yksi suurimmista tulonsiirroista tehdään jatkuvasti työntekijöiltä yrityksille sellaisilla aloilla, joilla olisi markkinataloudessa ihan mahdollisuus maksaakin.

Mutta elinkeinoelämä on ylistänyt tätä hallituksen ohjelmaa ennen kuin mitään on edes tapahtunut. Miksihän ylistetään? Koska käytännössä tässä tehdään historiallinen siirtymä siihen, että yhä enemmän lähtökohdat itsessään vaikuttavat. Kysyit yksilönvastuun perään ja vastaukseni on, että sellaista yksilön vastuuta yhteiskunnassa ei pidä olla lainkaan, jossa lähtökohdat määrittelevät sen, mitä voi saavuttaa. Se on totta kai utopia, koska yhteiskunnassa tulee olemaan nyt ja jatkossa niin, että hyvinvointi kasaantuu niille, joilla on paremmat lähtökohdat.

Kokoomuksen ajamat työelämän muutokset ovat varmasti yrittäjäystävällisiä, mutta samalla ne ovat köyhälle erittäin lannistavia. Kuten Soininvaara osuvasti totesi tämä hallitus ottaa heikoimmassa asemassa olevalta köyhältä työssäkäyvältä ja antaa sen verohelpotuksina niille, joilla on jo paljon. Pitkällä aikavälillä se ei tule olemaan kestävää politiikkaa ja tulee johtamaan erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin, joita seuraava hallitus tulee paikkailemaan. Mikäli haluat yhteiskunnan, jossa ihmisten mahdollisuuksia ei yhteiskunnan toimesta kontrolloida niin Yhdysvallat on hyvin lähellä ja sinne pääsee.

Saksassa asuneena voin sanoa, että pääsääntöisesti monta eri asiaa tässä meidän yhteiskunnassa toimii paremmin ja ei kannata hirveästi kateellisena katsoa, miten siellä hommia hoidetaan.

 

[Cobol]

Oikeistohallituksen poliittisista tavoitteista vielä sananen.

Vuonna 2019 Ilta-Sanomien haastattelema jakaja sai palkkaa 800 euroa puolessatoista kuukaudessa. Siihen päälle tuli 555 euroa ehkäisevää toimeentulotukea. Meillä on meneillään kehitys, jossa yritykset siirtävät palkkojaan veronmaksajien maksettavaksi.

Tämä kehitys voimistui edellisen hallituksen aikana ja nyt oikeistohallitus pyrkii sitä suitsimaan. Keinoja ovat mm. asumistuen kiristäminen. Toimeentulo- ja asumistuki ovat kasvaneet hurjasti ja ovat nyt yhä useammin palkan jatke. Kun esitykset tulevat voimaan, niillä on vähitellen vaikutusta työmarkkinoihin.

Iso kysymys karkeasti katsoen on, tuleeko yrityksiä tukea maksamaan pienempää palkkaa ottamalla osa palkasta erilaisten tukien kautta veronmaksajien maksamaksi vai tulisiko yritysten maksaa suurempaa palkkaa.

 

[finnjewel]

Hoitajia myös lähtee isoin joukoin esim Norjaan. Tähän ongelmaan ei tosin vain verotuksen alentamisella auteta kun sieltä saa niin paljon isomman palkan jopa maan hintatasoon verrattuna.

Myös suomalaisia ja ruotsalaisia sairaanhoitajia.
Lääkärit ml. erikois- ja hammaslääkärit ovat siellä lähtökohtaisesti ulkomaalaisia. Norjalaiset ovat lähinnä hallintopuolella ja johtajia.

 

[Byvajet]

Tämä kehitys voimistui edellisen hallituksen aikana ja nyt oikeistohallitus pyrkii sitä suitsimaan. Keinoja ovat mm. asumistuen kiristäminen.

Miksi uskot, että valmiiksi pienituloisen duunarin palkan leikkaus tukia leikkaamalla ja osa-aikatyön lopettaminen johtaa kokopäiväisten työpaikkojen lisääntymiseen? Edelleenkään pitkäaikaistyötöntä ei palkata, koska hän on työnantajalle liian suuri riski. Pitkäaikaistyöttömät lähettelevät koko ajan hakemuksia kokopäiväisiin työpaikkoihin, mutta se ei johda työllistymiseen.

Vaikka kuinka yritän, en saa logiikasta kiinni.

-Estetään ihmisiltä kuntouttava ja toimintakykyä yllä pitävä osa-aikatyö, jolloin syrjäytymiskulttuuri vahvistuu.
-Viedään ihmiseltä viimeinenkin mahdollisuus olla uskottava työnantajan silmissä. Pitkäaikaistyötöntä juuri kukaan työnantaja ei palkkaa. Osa-aikatyöläisen saattaa joku jalomielinen palkatakin.
-Ajetaan pienipalkkaiset pois kalliin asumisen kaupungeista, joissa suurin osa pienipalkkaisista työpaikoista on.
-Luodaan ilmapiiriä, joka ajaa ihmisiä pois Suomesta, koska pienipalkkaisessa työssä käymällä ei saa kuin känsät käsiinsä ja pahimmillaan kimppa-asunnon.

Kai tässä jokin idea on, mutta en sitä ymmärrä. Jos pienet palkat nousisivat kysynnän perusteella, malli olisi helpommin ymmärrettävä, mutta eiväthän ne nouse tai nousevat aivan liian vähän suhteessa kasvaneisiin kuluihin. Itse kukin voi käydä kurkkaamassa, paljonko siivoojille tarjotaan, vaikka heistä on kuulemma kova pula. Pula ei kasvata palkkoja.

 

[peterra]

Iso kysymys karkeasti katsoen on, tuleeko yrityksiä tukea maksamaan pienempää palkkaa ottamalla osa palkasta erilaisten tukien kautta veronmaksajien maksamaksi vai tulisiko yritysten maksaa suurempaa palkkaa.

Tämä vaatisi työmarkkinoilta historiallista sopimiskykyä, mihin en kyllä näkemättä usko. Karkeasti itse näen tietysti, että yritysten pitää maksaa suurempaa palkkaa ensisijaisena toimeenpiteenä. Yhtäältä kuitenkin tarkoitus on tehdä työstä kannustavampaa ja ensisijaisesti tämä kepillä hakkaaminen tarkoittaa kyllä sitä, että ihmisiä työnnetään niille aloille, joille on vaikea työllistää.

Kyllähän työmarkkinoilla työpaikkoja on ollut jo pitkään. Sieltä kuitenkin saa melko ronskilla kammalla harjata pois niitä paikkoja, jotka sopivat ainoastaan hyvin tiettyihin elämäntilanteisiin. Esimerkiksi erilaiset tarvittaessa töihin kutsuttavat ovat huonoja paikkoja perheelliselle, mutta opiskelijalle voivat olla hyvinkin toimivia. Tosiasia vaan on vähän se, että instrumentteja valtiolla ei ole kuin työnhakijoihin ja työttömiin. Työnantajiin on hyvin vähän instrumentteja eikä sitä palkkaa aivan helposti lähdetä nostamaan.

 

[Jeffrey]

Tämän ja mainitsemani tekoälymyrskyn lisäksi välittömästi ratkaisuja kaipaavaksi asiaksi tulisi nostaa koko ajan kärjistyvän suorituskulttuurimme, joka on suurelta osin vastuussa koko pitkän nuorisoketjun mielenterveyshyökyaallosta. Sikäli ikävä aihe selättää kun juuri ollaan lisäämässä raipan ja kepin avulla lisää paineita: tehkää enemmän, kestäkää, venykää, yltäkää parempiin suorituksiin! Taikka muuten!

Olen ihan samaa mieltä, että esimerkiksi korkeakouluvalintojen siirtäminen ylioppilaskirjoituksiin on ollut huono valinta. Tätä valintaa aikaisemmin perusteltiin sosialistisista lähtökulmista, jotta kasvavat valmistumis-iät saataisiin kuriin ja nuoret aikaisemmin veronmaksajaksi. Tässä muutoksessa on ollut mukana valtaosa meidän puolueista ja edellisellä hallituskaudella tätä muutosta kiristettiin entisestään.

Itse aloitin yliopisto-opiskeluni 25 vuotiaana, sitä ennen kykenin veroja maksamaan myymällä erilaisia tavaroita. Toki aina olisin voinut olla parempi veronmaksaja, mutta osaltaan tuo aika valmisti minua myös siihen, että ehdin ihmisenä kypsyä ja muuttua sitä myötä tehokkaammaksi veronmaksajaksi.

Tätä koko ongelmaa lisää vielä se, että nuorena valmistuvat helpommin ajautuvat suorituskeskeiselle työuralle. Toki heillä on siihen myös erilainen energia kuin mitä kolmikymppisenä on. Ja tämä luo valtavia mahdollisuuksia saada paljon oppia ja luoda isoja juttuja. Valitettavasti tuo polku ei kuitenkaan valtaosalle sovi. Nämä Ihamuotilat ja Wahlroosit jotka ovat kolmikymppiseen mennessä tohtoreita ja kovia liikemiehiä ja kykenevät vielä tasapainoiseen elämään ovat kuitenkin ihan äärimmäisen harvassa.

 

[Cobol]

Miksi uskot, että valmiiksi pienituloisen duunarin palkan leikkaus tukia leikkaamalla ja osa-aikatyön lopettaminen johtaa kokopäiväisten työpaikkojen lisääntymiseen?

En usko, että työpaikat lisääntyvät. Tutkitusti näin ei juuri käy. Sen sijaan tutkitusti työllisten määrä kasvaa kun esimerkiksi tukia kiristetään.

Edelleenkään pitkäaikaistyötöntä ei palkata, koska hän on työnantajalle liian suuri riski. Pitkäaikaistyöttömät lähettelevät koko ajan hakemuksia kokopäiväisiin työpaikkoihin, mutta se ei johda työllistymiseen.

Ei palkata eikä tulla palkkaamaan. Sama pätee ikääntyneisiin ja joissakin tilanteissa nuoriin naisiin, jotka voivat tulla raskaaksi. Ainoita keinoja olisi vastuun jakaminen tasaisesti työmarkkinoilla. Näin yritykselle vaikkapa pitkäaikaistyöttömän tuoma riski työkyvyttömyydestä jakaantuisi fiksummin.

Tämä vaatisi työmarkkinoilta historiallista sopimiskykyä, mihin en kyllä näkemättä usko. Karkeasti itse näen tietysti, että yritysten pitää maksaa suurempaa palkkaa ensisijaisena toimeenpiteenä. Yhtäältä kuitenkin tarkoitus on tehdä työstä kannustavampaa ja ensisijaisesti tämä kepillä hakkaaminen tarkoittaa kyllä sitä, että ihmisiä työnnetään niille aloille, joille on vaikea työllistää.

Tukityöllistämisestä mm. asumistuen tms kautta tulisi irrota vähitellen. Niin kauan kun tätä ei tehdä, yritykset eivät maksa riittävää palkkaa. Osa ihmisistä - vaikkapa omista tutuistani - opiskelee ja valmistuu aloille, joilta ei kotipaikkakuntaa läheltä työtä löydy. Tähänkin voisi kiinnittää huomiota varsinkin kun erilaisia korkeakoulu- ja ammattiopintoja tarjotaan.

Kyllähän työmarkkinoilla työpaikkoja on ollut jo pitkään. Sieltä kuitenkin saa melko ronskilla kammalla harjata pois niitä paikkoja, jotka sopivat ainoastaan hyvin tiettyihin elämäntilanteisiin. Esimerkiksi erilaiset tarvittaessa töihin kutsuttavat ovat huonoja paikkoja perheelliselle, mutta opiskelijalle voivat olla hyvinkin toimivia. Tosiasia vaan on vähän se, että instrumentteja valtiolla ei ole kuin työnhakijoihin ja työttömiin. Työnantajiin on hyvin vähän instrumentteja eikä sitä palkkaa aivan helposti lähdetä nostamaan.

Näinhän se on. Valtio voi kuitenkin vaikuttaa kokonaisuuteen ansiotulo- ja yritysverotuksella sekä erilaisia talouspoliittisia kannusteita lisäämällä. Työnantaja toimii oman etunsa mukaisesti ja siihen harvalla kuuluu palkan maksaminen yli sopimusten. Näitäkin toki on yllättävän paljon.

 

[JZZ]

Mutta kyllä se uudelleenkouluttautuminen on täysin mahdollista jatkossa muillekin, asiaa tietenkin helpottaa, jos perheessä on mukana toinen työssäkäyvä.

Mutta kun usein ei ole. Ja juuri niihin tämä hallitusohjelma pahiten iskee. Jos teillä oli mahdollisuutta noilla tuilla ja sun palkalla opiskella vaimolle uusi ammatti, niin ota yhtälöstä pois oma palkkasi ja mieti kuinka mahdollista se on. Mielestäni Suomen parhaita puolia on ollut se, että lähtökohdista huolimatta jokainen voi omin ponnistuksin pystyä opiskelemaan itselleen ammatin, jatkokouluttautumaan ja pärjäämään tehdyllä työllä. Nyt tältä viedään mielestäni pohja.

Esimerkiksi vuokralla asuva lähihoitaja, hän voisi opiskella monista eri vaihtoehdoista jatkokoulutuksena itselleen paremman palkan, mutta nyt häneltä viedään (Soininvaaran laskelmien mukaan) 600€ tukia ja lisäksi mahdollisuus kouluttautua valtion tuella paremmaksi ja tuottavammaksi työntekijäksi. Aika iso rangaistus siitä, että 15-vuotiaana ei kauheasti lukio kiinnostanut.

Hallitusohjelmassa on mielestäni nyt paljon tällaisia kohtia, jotka vievät pohjan alimman palkkaluokan työntekijöiltä selvitä elämässään ja nostaa omin voimin omaa tulotasoaan. Ihan kuin ehdoin tahdoin haluttaisiin rakentaa Suomeen köyhien työssäkäyvien kerros, jota voidaan sitten haukkua laiskuudesta ja omasta tyhmyydestä.

Mielestäni tässä alkaa hämärtymään jo valtion olemassaolon perustarkoitus, eli tuottaa asukkailleen maksimaalinen elintaso ja huolehtia siitä että heikoimmillakin on tasavertaiset edellytykset omin keinoin pystyä hankkiutumaan pois pohjalta.

 

[aalto]

Tämä kehitys voimistui edellisen hallituksen aikana ja nyt oikeistohallitus pyrkii sitä suitsimaan. Keinoja ovat mm. asumistuen kiristäminen. Toimeentulo- ja asumistuki ovat kasvaneet hurjasti ja ovat nyt yhä useammin palkan jatke. Kun esitykset tulevat voimaan, niillä on vähitellen vaikutusta työmarkkinoihin.

Tässä toistuu taas tuo viraalitotuus asumistuen ja toimeentulotukien kasvusta. Tilastot eivät tätä tue, vaan molempien osalta ollaan laskusuunnassa. Toki tasot ovat korkealla, mutta käyrät ovat alaspäin.
Muiden tukien leikkaaminen tullee näkymään sitten toimeentulotukien kasvuna.

 

[Ötökkä]

Esimerkiksi vuokralla asuva lähihoitaja, hän voisi opiskella monista eri vaihtoehdoista jatkokoulutuksena itselleen paremman palkan, mutta nyt häneltä viedään (Soininvaaran laskelmien mukaan) 600€ tukia ja lisäksi mahdollisuus kouluttautua valtion tuella paremmaksi ja tuottavammaksi työntekijäksi. Aika iso rangaistus siitä, että 15-vuotiaana ei kauheasti lukio kiinnostanut.

Ja kun samaan aikaan tulee kaikenmaailman pakkolakeja ja palkattomia sairaslomapäiviä. Viedään mahdollisuus "nousta palkkaluokassa" ja heikennetään nykyisiä oikeuksia. Ei tunnu mukavalta. Tulee olo että en ole noille ihmisille mitään muuta kuin ihmisroska.

Tiedostan myös että minulla on työni takia iso riski esim tuki- ja liikuntaelinsairauksiin jotka voivat jatkossa tuoda enemmän niitä sairaslomia vaikka tällä hetkellä niitä ei juuri koskaan olekaan.

 

[erku]

Esimerkiksi vuokralla asuva lähihoitaja, hän voisi opiskella monista eri vaihtoehdoista jatkokoulutuksena itselleen paremman palkan, mutta nyt häneltä viedään (Soininvaaran laskelmien mukaan) 600€ tukia ja lisäksi mahdollisuus kouluttautua valtion tuella paremmaksi ja tuottavammaksi työntekijäksi. Aika iso rangaistus siitä, että 15-vuotiaana ei kauheasti lukio kiinnostanut.

Soininvaaran esimerkissä oli kyse kahden lapsen yksinhuoltajana toimivasta osa-aikatyössä olevasta työntekijästä, joka saa soviteltua työttömyysetuutta. Lähihoitajat harvemmin ilman omaa tahtoaan ovat osa-aikatyössä, vaan kyllä hommia pääsääntöisesti on kokoaikaisesti. Ja jos lähihoitaja jostain syystä olisi osa-aikatyössä ja TE-toimistossa työnhakijana, niin hänellä voisi olla edellytykset opiskella sairaanhoitajaksi omaehtoisina opintoina työttömyysetuudella.

Vaikka olen vasemmistolainen ja mahdollisuuksien tasa-arvon kannattaja, niin kyllä minusta on kyseenalaista ylläpitää tukimuotoja, joilla kannustetaan ihmistä pois kokoaikatyöstä opiskelemaan. Tässä mielessä aikuiskoulutustuen poistamista en nyt minään kovin dramaattisena merkkinä hyvinvointivaltion alas ajamisesta osaa pitää. Tärkeämpää minusta on satsata työttömien ja osa-aikatyötä tekevien koulutusmahdollisuuksiin kuin kokoaikatyössä olevien koulutusmahdollisuuksiin.

 

[Cobol]

Tässä toistuu taas tuo viraalitotuus asumistuen ja toimeentulotukien kasvusta. Tilastot eivät tätä tue, vaan molempien osalta ollaan laskusuunnassa. Toki tasot ovat korkealla, mutta käyrät ovat alaspäin.
Muiden tukien leikkaaminen tullee näkymään sitten toimeentulotukien kasvuna.

Toki voi aina valikoida 1-3 vuoden jakson, mutta itse tarkoitan pidempää aikakautta. Lähinnä 2000 alkaen. Valtioneuvoston mukaan:

"Jos katsotaan koko 2000-lukua, asumisen tukien menot ovat voimakkaasti nousseet. Ripeintä nousutahti on ollut vuoden 2015 jälkeen, jolloin yleinen asumistuki uudistettiin kokonaan, neliökohtaisista rajoitteista luovuttiin ja siirryttiin lineaarisesti määräytyvään perusomavastuuosuuteen. Tuesta ja sen määräytymisestä tuli näin selvästi läpinäkyvämpi ja ennakoitavampi. Myös ansiotulovähennyksen käyttöönotto nosti asumistukimenoja, kun tuen piiriin pääsi entistä suurempi joukko palkkatuloja saavia ruokakuntia. Sekä kokonaisuudistus että ansiotulovähennys nostivat menoja enemmän kuin niitä säädettäessä ennakoitiin."

Asumistuen tarkoitus on mahdollistaa kohtuuhintainen asuminen. Miten tämä tarkoitus on onnistunut, sitä Orpon hallituskin on selvitellyt. Miten asumistuki vaikuttaa kannustinongelmaan? Onko tuki ollut hyödyksi asumisen kehittymisen osalta vai onko kenties niin, että asumistuki ja toimeentulotuen asumisosa ovat vaikeuttaneet ja kallistaneet erityisesti vuokra-asuntomarkkinoita.

Jälkimmäistä tutki mm Soininvaara ja hänen mukaansa toimeentulotuki on tappanut toimivat vuokra-asuntomarkkinat. Kokonaisuus tulee selvittää ja pohtia keinoja, joilla päästään eteenpäin. Yhden tuen leikkaaminen ja leikatun osan korvaaminen uudella tuella ei ole ratkaisu.

 

[Ötökkä]

Vaikka olen vasemmistolainen ja mahdollisuuksien tasa-arvon kannattaja, niin kyllä minusta on kyseenalaista ylläpitää tukimuotoja, joilla kannustetaan ihmistä pois kokoaikatyöstä opiskelemaan. Tässä mielessä aikuiskoulutustuen poistamista en nyt minään kovin dramaattisena merkkinä hyvinvointivaltion alas ajamisesta osaa pitää. Tärkeämpää minusta on satsata työttömien ja osa-aikatyötä tekevien koulutusmahdollisuuksiin kuin kokoaikatyössä olevien koulutusmahdollisuuksiin.

Mun kokemuksella osa-aikatöitä hoitoalalla tehdään pääosin siksi että kroppa ei kestä kokoäivätyötä tai perhetilanne on hankala ja esim erityislapsi vaatii enemmän läsnäoloa.

 

[Cobol]

Ammattiliittojen mukaan hallitusohjelmaan kirjattu tavoite estää ammattiliittojen sopimusvapauden.

Hallitusohjelmassa tahdotaan vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia. Vientivetoisella työmarkkinamallilla tarkoitetaan sitä, että vientialat avaavat neuvottelukierroksen ja määrittelevät palkankorotusten tason. Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa on turvattu ammattiliitojen kollektiivinen neuvotteluoikeus ja sopimusautonomia. Tämä tarkoittaa oikeutta neuvotella työ- ja virkaehtosopimukset eli palkat, palkankorotukset ja työehdot, liitot muistuttavat.

Liittojen mukaan hallituksen aikomus vahvistaa lainsäädännöllä vientivetoinen työmarkkinamalli on täysin vastoin ammattiliittojen neuvotteluoikeutta ja sopimusautonomiaa. Käytännössä hallitus myös rajoittaisi laillista työtaisteluoikeutta, koska lakot ja muut toimet menettäisivät merkityksensä työ- ja virkaehtosopimuskausien päätyttyä.

Hallitusohjelma | Ammattiliitot: Hallitusohjelma on vastoin sopimusyhteiskunnan periaatteita

Hallituksen tavoite lakisääteisestä vientimallista on täysin vastoin ammattiliittojen neuvotteluoikeutta, sopimusvapautta, työtaisteluoikeutta sekä sopimusyhteiskunnan periaatteita, sanovat JHL, OAJ, PAM, Pro ja Teollisuusliitto.

www.hs.fi

 

[Ötökkä]

Siitä olen samaa mieltä, että esim opiskelijoiden asumisvaatimukset ovat aika usein mahdottomia. Itselleni oli ihan itsestäänselvää asua soluasunnossa, toki silloin ne tukirahat olivat pienemmät. Isoimmat ongelmat aiheutti se ettei tukia saanut kesälle ja etenkin ensimmäinen kuukausi piti hakea toimeentulotukea kun palkka tuli vasta loppukuusta. Kesäksikin olisi tärkeä saada se asumistuki.

Nykyään heti pitää olla yksiö ja uudet huonekalut Ikeasta. Itsellä oli ainakin isompi tavoite valmistua ja siten parantaa sitä elintasoa.

Opiskelija-aika on väliaikaista joten en näe ongelmaksi että silloin ne tuet ovat vähän ns pienempiä. Eri asia vähän pysyvämmille ratkaisuille.

 

[Freya]

Vaikka olen vasemmistolainen ja mahdollisuuksien tasa-arvon kannattaja, niin kyllä minusta on kyseenalaista ylläpitää tukimuotoja, joilla kannustetaan ihmistä pois kokoaikatyöstä opiskelemaan.

Tämäkään ei ole ihan näin mustavalkoista. Esim. työntekijä jolla ei ole minkäänlaista motivaatiota nykyiseen työhönsä, tai syystä tai toisesta ei esim. pysty työtään tekemään ( vakassa tätä näkee paljon) lähtisi uudelleen kouluttautumaan sellaiselle alalle, joka häntä joko kiinnostaa tai jota hän pystyy tekemään. Säästyisi mahdolliset sairaslomat, ja työntekijä olisi luultavasti motivoituneempi, ja sitä mukaan " hyödyllisempi " työpaikalleen.

 

[Erkka Lapanen]

Mutta ei ole ymmärtänyt sitä, että puolueet sopivat näiden ulkopuolella sulle-mulle periaatteella riitansa ja jakoivat enemmän ja enemmän rahaa mm. intressiryhmilleen.

Voiko olla totta... että kepu suhmuroisi muiden varoja omille sidosryhmilleen? Kaikkea sitä kuuleekin kun vanhaksi elää.

Aloittava hallitus tulee vielä painimaan ammattiliittojen kanssa koko olemassaolo aikansa. Pahoin pelkään, että Orpo jää toiseksi. Mitä tulee sääntelyjen purkamiseen, ainakin se alkaa rehvakkaasti; 8% punaviinit tulevat kauppoihin (onneksi Berlusconi ei ehtinyt kommentoida asiaa).

 

[ultrar]

Ei palkata eikä tulla palkkaamaan. Sama pätee ikääntyneisiin ja joissakin tilanteissa nuoriin naisiin, jotka voivat tulla raskaaksi. Ainoita keinoja olisi vastuun jakaminen tasaisesti työmarkkinoilla. Näin yritykselle vaikkapa pitkäaikaistyöttömän tuoma riski työkyvyttömyydestä jakaantuisi fiksummin.

Tässä on yksi olennainen seikka. Mikäli vastuu jaettaisiin fiksummin, niin yritykset palkkaisivat helpommin esim. pitkä-aikaistyöttömiä sekä vanhempia ihmisiä, myös nuoret perheenäidit ovat varmasti monelle "haaste" palkata. Nythän riskin kantaa työnantaja, mutta tätä riskiä olisi periaatteessa helppoa jakaa. Ei valtio, mutta ei myöskään työntekijäjärjestöt ole mielestäni olleet kovin innokkaita tämän suhteen.

 

[heketsu88]

Vaikka tämä hallitus ei ole itselleni mieleinen, niin haluan antaa tälle hallitukselle mahdollisuuden. Katsotaan, mitkä kaikki noista hallituksen ohjelmassa olevista asioista sitten tulee voimaan.

 

[oiler99]

Ammattiliittojen mukaan hallitusohjelmaan kirjattu tavoite vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamisesta on estämässä sopimusvapauden ja käytännössä myös rajoittaisi laillista työtaisteluoikeutta.

Liitot: Hallitusohjelman kirjaus on estämässä sopimusvapauden

Liitot toteavat, että kansainvälisten sopimusten velvoittavaa periaatetta on kunnioitettu Suomessa yli 100 vuotta.

www.is.fi

 

[Jymäkkä]

Ammattiliittojen mukaan hallitusohjelmaan kirjattu tavoite vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamisesta on estämässä sopimusvapauden ja käytännössä myös rajoittaisi laillista työtaisteluoikeutta.

Liitot: Hallitusohjelman kirjaus on estämässä sopimusvapauden

Liitot toteavat, että kansainvälisten sopimusten velvoittavaa periaatetta on kunnioitettu Suomessa yli 100 vuotta.

www.is.fi

Ei tavoite sinänsä, mutta ohjelmaan kirjattu keino näin tekisi, ja tuon joutuu Petteri & co vielä uusiksi miettimään. Siis estäisi sopimusvapautta, en tuom osalta ymmärrä työtaisteluoikeuden rajoittumista, liittyy varmaan näihin muihin tavoitteisiin.

 

[Byvajet]

Vaikka olen vasemmistolainen ja mahdollisuuksien tasa-arvon kannattaja, niin kyllä minusta on kyseenalaista ylläpitää tukimuotoja, joilla kannustetaan ihmistä pois kokoaikatyöstä opiskelemaan.

Minusta ihmiselle, joka aktiivisesti yrittää parantaa tilannettaan, kannattaa tarjota vaihtoehtoja. Jos oma jaksaminen vakituisessa työssä alkaa loppua, on parempi, että ihminen pitää tauon työelämästä ja opiskelee kuin että hän ajautuu burn outiin tai valitaan massapoispotkittavaksi muiden motivaationsa menettäneiden heikkoa tulosta tekevien kanssa.

Monissa kirjoituksissa toistuu mekaaninen ihmiskuva, jossa ihmiselle oletetaan tahto, kuvitellaan, että hän voi valita jaksaa. Ei se oikeasti niin mene. Ihminen sietää minkä sietää ja jaksaa minkä jaksaa ja sitten hän murtuu.

Suomessa yleisin apu kestämättömään henkiseen olotilaan lienee viina. Kun elämä rupeaa tuntumaan liian raskaalta, siihen haetaan kemiallista helpotusta, joka tosiasiassa vain pahentaa tilannetta. Tilastojen mukaan valtaosa alkoholin väärinkäyttäjistä käy töissä.

Jos opiskelijoita ohjataan kimppa-asumiseen, sen pitäisi olla täysin päihteetöntä. Humalassa tavatut pitäisi heittää pois.

Nykyisin nuorissa on jos jonkinlaista viheltäjää, jotka paitsi tekevät opiskelusta täysin mahdotonta niin myös aiheuttavat kohtuutonta stressiä ja pelkoa. Kun kämppäkaveriksi sattuu hoitamaton psykoottinen, tapajuoppo, tai bilettäjä, opiskelurauha ja -turvallisuus ovat tipotiessään.