Reaalimaailmassa tyypillisin aikuiskoulutustuen käyttäjä Etlan tutkimuksen mukaan on korkeasti koulutettu julkisella sektorilla työskentelevä nainen. Samaisen tutkimuksen mukaan aikuiskoulutustuella opiskelleiden työllisyysasteessa ja tulotasossa oli vain vähäinen ero muuhun verrokkiryhmään nähden.Mitä, jos vaihtaa lähihoitajan vaikka myyjän tai tarjoilijan työhön? Näissä ammattikunnissa on paljon ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti saa tunteja täyden työviikon mukaisesti vaikka haluja olisikin. Mutta ikävästi tunteja tulee sitten taas sen verran, että ei pääse TE-toimiston palveluiden piiriin. On myös huomioitava, että myyjät ja tarjoilijat ovat yleensä matalasti koulutettuja, jos ei ihan peruskoulupohjalla niin voi olla taustalla toisen asteen ammattitutkinto kuten merkonomi tai tarjoilijan ammattitutkinto. Tämä taasen tarkoittaa sitä, että mikäli tällainen työntekijä joutuu työttömäksi voi hänelle olla vaikeaa löytää uutta työtä. Tilastoista on kuitenkin selkeästi nähtävissä, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen on noin 60 prosenttia, kun taas ammattikorkeakoulututkinnolla työllistyy jo yli 80 prosenttia. Erityisesti, kun huomioidaan ravintola- ja myyntialan luonne, jotka ovat hyvin suhdanneherkkiä, en pitäisi ollenkaan pahana, jos tällaisessa työsuhteessa olevat ihmiset parantaisivat omaa asemaansa työmarkkinoilla jo töissä ollessaan.
Aikuiskoulutustuen poistaminen on lyhytnäköistä politiikkaa. Lähtökohtaisesti opiskelu on aina hyvästä ja tokihan nämä ihmiset palaavat opintovapaalta töihin takaisin. Tämä ei poista sitä, etteikö työttömien ja osa-aikaisten opiskelumahdollisuuksiin pitäisi myös laittaa paukkuja. Mutta en oikein näe, miten nämä kaksi ovat toisiaan poissulkevia.
Aikuiskoulutustuki voisi olla käypä väline, jos osaamisvajeesta kärsivät työntekijät hyödyntäisivät sitä ja pyrkisivät ennakoimaan rakennemuutoksia ja tulevaa työttömyyden uhkaa. Näinhän ei nykyisellään ole, vaan esimerkiksi matalasti koulutettujen teollisuusduunarien keskuudessa aikuiskoulutustuen käyttö on erittäin vähäistä. Ja järjestelmän suurimmat hyödyntäjät ovat pääasiassa vakituisessa ja verrattain turvatussa asemassa olevat työssäkävijät.
Kouluttautuminen on hyvästä, mutta yhteiskunnalle koulutuksen järjestäminen ja etuuksien maksaminen opiskelijoille on kallista. Siksi on mielestäni vastuullista myös tarkastella eri koulutusten tai tukimuotojen vaikuttavuutta. Aikuiskoulutustuen vaikuttavuus suhteessa käytettyihin euroihin ei ole nähdäkseni hääppöinen.