Fair enough. Aikuiskoulutustuki toki maksaa, mutta sen kustannukset pelkästään työllisyysrahaston menoista ovat 6 prosentin luokkaa. Näin, jos asettaa mittaluokkia kustannuksille.
Se, että julkishallinnon työntekijä on hanakampi käyttämään aikuiskoulutustukea voi myös paljolti johtua siitä, että julkishallinnossa työuralla eteneminen voi vaatia tietynlaisen ja tietyntasoisen suoritetun tutkinnon, jotta uralla voi edetä. Yksityisellä puolella samanlaista painetta edellyttää tietyntasoista tai tietynlaista tutkintoa ei samassa mittakaavassa ole. Sanoisin myös, että maalaat mielenkiintoisen negatiivisesti sen, että aikuiskoulutustuella julkishallinnossa työskentelevät naiset nostavat vuosien aikana omaa tulotasoa koulutuksen avulla.
Tämän lisäksi, kun etuuden saajista kolme neljästä on naisia, minkä lisäksi aikuiskoulutustuen saajista yli puolet ovat 30-40 -vuotiaita, on lyhyen aikavälin vaikuttavuutta haasteellista tutkia. Kuitenkin kymmenen vuoden aikajaksolla niin tulotaso kuin työllisyys nousi.
Mielestäni aikusikoulutustuen lakkautuksessa menee vähän lapsi pesuveden mukana. Etla, johon itsekin viittaat, kehotti aikuiskoulutustuen rajaamista heille, jotka nostavat omaa koulutustasoaan. En näe oikein syytä, miksi hallitus ei lähtenyt tälle linjalle aikuiskoulutustuen kanssa.