Petteri Orpon hallitus

[Jeffrey]

Tämän ja mainitsemani tekoälymyrskyn lisäksi välittömästi ratkaisuja kaipaavaksi asiaksi tulisi nostaa koko ajan kärjistyvän suorituskulttuurimme, joka on suurelta osin vastuussa koko pitkän nuorisoketjun mielenterveyshyökyaallosta. Sikäli ikävä aihe selättää kun juuri ollaan lisäämässä raipan ja kepin avulla lisää paineita: tehkää enemmän, kestäkää, venykää, yltäkää parempiin suorituksiin! Taikka muuten!

Olen ihan samaa mieltä, että esimerkiksi korkeakouluvalintojen siirtäminen ylioppilaskirjoituksiin on ollut huono valinta. Tätä valintaa aikaisemmin perusteltiin sosialistisista lähtökulmista, jotta kasvavat valmistumis-iät saataisiin kuriin ja nuoret aikaisemmin veronmaksajaksi. Tässä muutoksessa on ollut mukana valtaosa meidän puolueista ja edellisellä hallituskaudella tätä muutosta kiristettiin entisestään.

Itse aloitin yliopisto-opiskeluni 25 vuotiaana, sitä ennen kykenin veroja maksamaan myymällä erilaisia tavaroita. Toki aina olisin voinut olla parempi veronmaksaja, mutta osaltaan tuo aika valmisti minua myös siihen, että ehdin ihmisenä kypsyä ja muuttua sitä myötä tehokkaammaksi veronmaksajaksi.

Tätä koko ongelmaa lisää vielä se, että nuorena valmistuvat helpommin ajautuvat suorituskeskeiselle työuralle. Toki heillä on siihen myös erilainen energia kuin mitä kolmikymppisenä on. Ja tämä luo valtavia mahdollisuuksia saada paljon oppia ja luoda isoja juttuja. Valitettavasti tuo polku ei kuitenkaan valtaosalle sovi. Nämä Ihamuotilat ja Wahlroosit jotka ovat kolmikymppiseen mennessä tohtoreita ja kovia liikemiehiä ja kykenevät vielä tasapainoiseen elämään ovat kuitenkin ihan äärimmäisen harvassa.

 

[Cobol]

Miksi uskot, että valmiiksi pienituloisen duunarin palkan leikkaus tukia leikkaamalla ja osa-aikatyön lopettaminen johtaa kokopäiväisten työpaikkojen lisääntymiseen?

En usko, että työpaikat lisääntyvät. Tutkitusti näin ei juuri käy. Sen sijaan tutkitusti työllisten määrä kasvaa kun esimerkiksi tukia kiristetään.

Edelleenkään pitkäaikaistyötöntä ei palkata, koska hän on työnantajalle liian suuri riski. Pitkäaikaistyöttömät lähettelevät koko ajan hakemuksia kokopäiväisiin työpaikkoihin, mutta se ei johda työllistymiseen.

Ei palkata eikä tulla palkkaamaan. Sama pätee ikääntyneisiin ja joissakin tilanteissa nuoriin naisiin, jotka voivat tulla raskaaksi. Ainoita keinoja olisi vastuun jakaminen tasaisesti työmarkkinoilla. Näin yritykselle vaikkapa pitkäaikaistyöttömän tuoma riski työkyvyttömyydestä jakaantuisi fiksummin.

Tämä vaatisi työmarkkinoilta historiallista sopimiskykyä, mihin en kyllä näkemättä usko. Karkeasti itse näen tietysti, että yritysten pitää maksaa suurempaa palkkaa ensisijaisena toimeenpiteenä. Yhtäältä kuitenkin tarkoitus on tehdä työstä kannustavampaa ja ensisijaisesti tämä kepillä hakkaaminen tarkoittaa kyllä sitä, että ihmisiä työnnetään niille aloille, joille on vaikea työllistää.

Tukityöllistämisestä mm. asumistuen tms kautta tulisi irrota vähitellen. Niin kauan kun tätä ei tehdä, yritykset eivät maksa riittävää palkkaa. Osa ihmisistä - vaikkapa omista tutuistani - opiskelee ja valmistuu aloille, joilta ei kotipaikkakuntaa läheltä työtä löydy. Tähänkin voisi kiinnittää huomiota varsinkin kun erilaisia korkeakoulu- ja ammattiopintoja tarjotaan.

Kyllähän työmarkkinoilla työpaikkoja on ollut jo pitkään. Sieltä kuitenkin saa melko ronskilla kammalla harjata pois niitä paikkoja, jotka sopivat ainoastaan hyvin tiettyihin elämäntilanteisiin. Esimerkiksi erilaiset tarvittaessa töihin kutsuttavat ovat huonoja paikkoja perheelliselle, mutta opiskelijalle voivat olla hyvinkin toimivia. Tosiasia vaan on vähän se, että instrumentteja valtiolla ei ole kuin työnhakijoihin ja työttömiin. Työnantajiin on hyvin vähän instrumentteja eikä sitä palkkaa aivan helposti lähdetä nostamaan.

Näinhän se on. Valtio voi kuitenkin vaikuttaa kokonaisuuteen ansiotulo- ja yritysverotuksella sekä erilaisia talouspoliittisia kannusteita lisäämällä. Työnantaja toimii oman etunsa mukaisesti ja siihen harvalla kuuluu palkan maksaminen yli sopimusten. Näitäkin toki on yllättävän paljon.

 

[JZZ]

Mutta kyllä se uudelleenkouluttautuminen on täysin mahdollista jatkossa muillekin, asiaa tietenkin helpottaa, jos perheessä on mukana toinen työssäkäyvä.

Mutta kun usein ei ole. Ja juuri niihin tämä hallitusohjelma pahiten iskee. Jos teillä oli mahdollisuutta noilla tuilla ja sun palkalla opiskella vaimolle uusi ammatti, niin ota yhtälöstä pois oma palkkasi ja mieti kuinka mahdollista se on. Mielestäni Suomen parhaita puolia on ollut se, että lähtökohdista huolimatta jokainen voi omin ponnistuksin pystyä opiskelemaan itselleen ammatin, jatkokouluttautumaan ja pärjäämään tehdyllä työllä. Nyt tältä viedään mielestäni pohja.

Esimerkiksi vuokralla asuva lähihoitaja, hän voisi opiskella monista eri vaihtoehdoista jatkokoulutuksena itselleen paremman palkan, mutta nyt häneltä viedään (Soininvaaran laskelmien mukaan) 600€ tukia ja lisäksi mahdollisuus kouluttautua valtion tuella paremmaksi ja tuottavammaksi työntekijäksi. Aika iso rangaistus siitä, että 15-vuotiaana ei kauheasti lukio kiinnostanut.

Hallitusohjelmassa on mielestäni nyt paljon tällaisia kohtia, jotka vievät pohjan alimman palkkaluokan työntekijöiltä selvitä elämässään ja nostaa omin voimin omaa tulotasoaan. Ihan kuin ehdoin tahdoin haluttaisiin rakentaa Suomeen köyhien työssäkäyvien kerros, jota voidaan sitten haukkua laiskuudesta ja omasta tyhmyydestä.

Mielestäni tässä alkaa hämärtymään jo valtion olemassaolon perustarkoitus, eli tuottaa asukkailleen maksimaalinen elintaso ja huolehtia siitä että heikoimmillakin on tasavertaiset edellytykset omin keinoin pystyä hankkiutumaan pois pohjalta.

 

[aalto]

Tämä kehitys voimistui edellisen hallituksen aikana ja nyt oikeistohallitus pyrkii sitä suitsimaan. Keinoja ovat mm. asumistuen kiristäminen. Toimeentulo- ja asumistuki ovat kasvaneet hurjasti ja ovat nyt yhä useammin palkan jatke. Kun esitykset tulevat voimaan, niillä on vähitellen vaikutusta työmarkkinoihin.

Tässä toistuu taas tuo viraalitotuus asumistuen ja toimeentulotukien kasvusta. Tilastot eivät tätä tue, vaan molempien osalta ollaan laskusuunnassa. Toki tasot ovat korkealla, mutta käyrät ovat alaspäin.
Muiden tukien leikkaaminen tullee näkymään sitten toimeentulotukien kasvuna.

 

[Ötökkä]

Esimerkiksi vuokralla asuva lähihoitaja, hän voisi opiskella monista eri vaihtoehdoista jatkokoulutuksena itselleen paremman palkan, mutta nyt häneltä viedään (Soininvaaran laskelmien mukaan) 600€ tukia ja lisäksi mahdollisuus kouluttautua valtion tuella paremmaksi ja tuottavammaksi työntekijäksi. Aika iso rangaistus siitä, että 15-vuotiaana ei kauheasti lukio kiinnostanut.

Ja kun samaan aikaan tulee kaikenmaailman pakkolakeja ja palkattomia sairaslomapäiviä. Viedään mahdollisuus "nousta palkkaluokassa" ja heikennetään nykyisiä oikeuksia. Ei tunnu mukavalta. Tulee olo että en ole noille ihmisille mitään muuta kuin ihmisroska.

Tiedostan myös että minulla on työni takia iso riski esim tuki- ja liikuntaelinsairauksiin jotka voivat jatkossa tuoda enemmän niitä sairaslomia vaikka tällä hetkellä niitä ei juuri koskaan olekaan.

 

[erku]

Esimerkiksi vuokralla asuva lähihoitaja, hän voisi opiskella monista eri vaihtoehdoista jatkokoulutuksena itselleen paremman palkan, mutta nyt häneltä viedään (Soininvaaran laskelmien mukaan) 600€ tukia ja lisäksi mahdollisuus kouluttautua valtion tuella paremmaksi ja tuottavammaksi työntekijäksi. Aika iso rangaistus siitä, että 15-vuotiaana ei kauheasti lukio kiinnostanut.

Soininvaaran esimerkissä oli kyse kahden lapsen yksinhuoltajana toimivasta osa-aikatyössä olevasta työntekijästä, joka saa soviteltua työttömyysetuutta. Lähihoitajat harvemmin ilman omaa tahtoaan ovat osa-aikatyössä, vaan kyllä hommia pääsääntöisesti on kokoaikaisesti. Ja jos lähihoitaja jostain syystä olisi osa-aikatyössä ja TE-toimistossa työnhakijana, niin hänellä voisi olla edellytykset opiskella sairaanhoitajaksi omaehtoisina opintoina työttömyysetuudella.

Vaikka olen vasemmistolainen ja mahdollisuuksien tasa-arvon kannattaja, niin kyllä minusta on kyseenalaista ylläpitää tukimuotoja, joilla kannustetaan ihmistä pois kokoaikatyöstä opiskelemaan. Tässä mielessä aikuiskoulutustuen poistamista en nyt minään kovin dramaattisena merkkinä hyvinvointivaltion alas ajamisesta osaa pitää. Tärkeämpää minusta on satsata työttömien ja osa-aikatyötä tekevien koulutusmahdollisuuksiin kuin kokoaikatyössä olevien koulutusmahdollisuuksiin.

 

[Cobol]

Tässä toistuu taas tuo viraalitotuus asumistuen ja toimeentulotukien kasvusta. Tilastot eivät tätä tue, vaan molempien osalta ollaan laskusuunnassa. Toki tasot ovat korkealla, mutta käyrät ovat alaspäin.
Muiden tukien leikkaaminen tullee näkymään sitten toimeentulotukien kasvuna.

Toki voi aina valikoida 1-3 vuoden jakson, mutta itse tarkoitan pidempää aikakautta. Lähinnä 2000 alkaen. Valtioneuvoston mukaan:

"Jos katsotaan koko 2000-lukua, asumisen tukien menot ovat voimakkaasti nousseet. Ripeintä nousutahti on ollut vuoden 2015 jälkeen, jolloin yleinen asumistuki uudistettiin kokonaan, neliökohtaisista rajoitteista luovuttiin ja siirryttiin lineaarisesti määräytyvään perusomavastuuosuuteen. Tuesta ja sen määräytymisestä tuli näin selvästi läpinäkyvämpi ja ennakoitavampi. Myös ansiotulovähennyksen käyttöönotto nosti asumistukimenoja, kun tuen piiriin pääsi entistä suurempi joukko palkkatuloja saavia ruokakuntia. Sekä kokonaisuudistus että ansiotulovähennys nostivat menoja enemmän kuin niitä säädettäessä ennakoitiin."

Asumistuen tarkoitus on mahdollistaa kohtuuhintainen asuminen. Miten tämä tarkoitus on onnistunut, sitä Orpon hallituskin on selvitellyt. Miten asumistuki vaikuttaa kannustinongelmaan? Onko tuki ollut hyödyksi asumisen kehittymisen osalta vai onko kenties niin, että asumistuki ja toimeentulotuen asumisosa ovat vaikeuttaneet ja kallistaneet erityisesti vuokra-asuntomarkkinoita.

Jälkimmäistä tutki mm Soininvaara ja hänen mukaansa toimeentulotuki on tappanut toimivat vuokra-asuntomarkkinat. Kokonaisuus tulee selvittää ja pohtia keinoja, joilla päästään eteenpäin. Yhden tuen leikkaaminen ja leikatun osan korvaaminen uudella tuella ei ole ratkaisu.

 

[Ötökkä]

Vaikka olen vasemmistolainen ja mahdollisuuksien tasa-arvon kannattaja, niin kyllä minusta on kyseenalaista ylläpitää tukimuotoja, joilla kannustetaan ihmistä pois kokoaikatyöstä opiskelemaan. Tässä mielessä aikuiskoulutustuen poistamista en nyt minään kovin dramaattisena merkkinä hyvinvointivaltion alas ajamisesta osaa pitää. Tärkeämpää minusta on satsata työttömien ja osa-aikatyötä tekevien koulutusmahdollisuuksiin kuin kokoaikatyössä olevien koulutusmahdollisuuksiin.

Mun kokemuksella osa-aikatöitä hoitoalalla tehdään pääosin siksi että kroppa ei kestä kokoäivätyötä tai perhetilanne on hankala ja esim erityislapsi vaatii enemmän läsnäoloa.

 

[Cobol]

Ammattiliittojen mukaan hallitusohjelmaan kirjattu tavoite estää ammattiliittojen sopimusvapauden.

Hallitusohjelmassa tahdotaan vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia. Vientivetoisella työmarkkinamallilla tarkoitetaan sitä, että vientialat avaavat neuvottelukierroksen ja määrittelevät palkankorotusten tason. Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa on turvattu ammattiliitojen kollektiivinen neuvotteluoikeus ja sopimusautonomia. Tämä tarkoittaa oikeutta neuvotella työ- ja virkaehtosopimukset eli palkat, palkankorotukset ja työehdot, liitot muistuttavat.

Liittojen mukaan hallituksen aikomus vahvistaa lainsäädännöllä vientivetoinen työmarkkinamalli on täysin vastoin ammattiliittojen neuvotteluoikeutta ja sopimusautonomiaa. Käytännössä hallitus myös rajoittaisi laillista työtaisteluoikeutta, koska lakot ja muut toimet menettäisivät merkityksensä työ- ja virkaehtosopimuskausien päätyttyä.

Hallitusohjelma | Ammattiliitot: Hallitusohjelma on vastoin sopimusyhteiskunnan periaatteita

Hallituksen tavoite lakisääteisestä vientimallista on täysin vastoin ammattiliittojen neuvotteluoikeutta, sopimusvapautta, työtaisteluoikeutta sekä sopimusyhteiskunnan periaatteita, sanovat JHL, OAJ, PAM, Pro ja Teollisuusliitto.

www.hs.fi

 

[Ötökkä]

Siitä olen samaa mieltä, että esim opiskelijoiden asumisvaatimukset ovat aika usein mahdottomia. Itselleni oli ihan itsestäänselvää asua soluasunnossa, toki silloin ne tukirahat olivat pienemmät. Isoimmat ongelmat aiheutti se ettei tukia saanut kesälle ja etenkin ensimmäinen kuukausi piti hakea toimeentulotukea kun palkka tuli vasta loppukuusta. Kesäksikin olisi tärkeä saada se asumistuki.

Nykyään heti pitää olla yksiö ja uudet huonekalut Ikeasta. Itsellä oli ainakin isompi tavoite valmistua ja siten parantaa sitä elintasoa.

Opiskelija-aika on väliaikaista joten en näe ongelmaksi että silloin ne tuet ovat vähän ns pienempiä. Eri asia vähän pysyvämmille ratkaisuille.

 

[Freya]

Vaikka olen vasemmistolainen ja mahdollisuuksien tasa-arvon kannattaja, niin kyllä minusta on kyseenalaista ylläpitää tukimuotoja, joilla kannustetaan ihmistä pois kokoaikatyöstä opiskelemaan.

Tämäkään ei ole ihan näin mustavalkoista. Esim. työntekijä jolla ei ole minkäänlaista motivaatiota nykyiseen työhönsä, tai syystä tai toisesta ei esim. pysty työtään tekemään ( vakassa tätä näkee paljon) lähtisi uudelleen kouluttautumaan sellaiselle alalle, joka häntä joko kiinnostaa tai jota hän pystyy tekemään. Säästyisi mahdolliset sairaslomat, ja työntekijä olisi luultavasti motivoituneempi, ja sitä mukaan " hyödyllisempi " työpaikalleen.

 

[Erkka Lapanen]

Mutta ei ole ymmärtänyt sitä, että puolueet sopivat näiden ulkopuolella sulle-mulle periaatteella riitansa ja jakoivat enemmän ja enemmän rahaa mm. intressiryhmilleen.

Voiko olla totta... että kepu suhmuroisi muiden varoja omille sidosryhmilleen? Kaikkea sitä kuuleekin kun vanhaksi elää.

Aloittava hallitus tulee vielä painimaan ammattiliittojen kanssa koko olemassaolo aikansa. Pahoin pelkään, että Orpo jää toiseksi. Mitä tulee sääntelyjen purkamiseen, ainakin se alkaa rehvakkaasti; 8% punaviinit tulevat kauppoihin (onneksi Berlusconi ei ehtinyt kommentoida asiaa).

 

[ultrar]

Ei palkata eikä tulla palkkaamaan. Sama pätee ikääntyneisiin ja joissakin tilanteissa nuoriin naisiin, jotka voivat tulla raskaaksi. Ainoita keinoja olisi vastuun jakaminen tasaisesti työmarkkinoilla. Näin yritykselle vaikkapa pitkäaikaistyöttömän tuoma riski työkyvyttömyydestä jakaantuisi fiksummin.

Tässä on yksi olennainen seikka. Mikäli vastuu jaettaisiin fiksummin, niin yritykset palkkaisivat helpommin esim. pitkä-aikaistyöttömiä sekä vanhempia ihmisiä, myös nuoret perheenäidit ovat varmasti monelle "haaste" palkata. Nythän riskin kantaa työnantaja, mutta tätä riskiä olisi periaatteessa helppoa jakaa. Ei valtio, mutta ei myöskään työntekijäjärjestöt ole mielestäni olleet kovin innokkaita tämän suhteen.

 

[heketsu88]

Vaikka tämä hallitus ei ole itselleni mieleinen, niin haluan antaa tälle hallitukselle mahdollisuuden. Katsotaan, mitkä kaikki noista hallituksen ohjelmassa olevista asioista sitten tulee voimaan.

 

[oiler99]

Ammattiliittojen mukaan hallitusohjelmaan kirjattu tavoite vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamisesta on estämässä sopimusvapauden ja käytännössä myös rajoittaisi laillista työtaisteluoikeutta.

Liitot: Hallitusohjelman kirjaus on estämässä sopimusvapauden

Liitot toteavat, että kansainvälisten sopimusten velvoittavaa periaatetta on kunnioitettu Suomessa yli 100 vuotta.

www.is.fi

 

[Jymäkkä]

Ammattiliittojen mukaan hallitusohjelmaan kirjattu tavoite vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamisesta on estämässä sopimusvapauden ja käytännössä myös rajoittaisi laillista työtaisteluoikeutta.

Liitot: Hallitusohjelman kirjaus on estämässä sopimusvapauden

Liitot toteavat, että kansainvälisten sopimusten velvoittavaa periaatetta on kunnioitettu Suomessa yli 100 vuotta.

www.is.fi

Ei tavoite sinänsä, mutta ohjelmaan kirjattu keino näin tekisi, ja tuon joutuu Petteri & co vielä uusiksi miettimään. Siis estäisi sopimusvapautta, en tuom osalta ymmärrä työtaisteluoikeuden rajoittumista, liittyy varmaan näihin muihin tavoitteisiin.

 

[Byvajet]

Vaikka olen vasemmistolainen ja mahdollisuuksien tasa-arvon kannattaja, niin kyllä minusta on kyseenalaista ylläpitää tukimuotoja, joilla kannustetaan ihmistä pois kokoaikatyöstä opiskelemaan.

Minusta ihmiselle, joka aktiivisesti yrittää parantaa tilannettaan, kannattaa tarjota vaihtoehtoja. Jos oma jaksaminen vakituisessa työssä alkaa loppua, on parempi, että ihminen pitää tauon työelämästä ja opiskelee kuin että hän ajautuu burn outiin tai valitaan massapoispotkittavaksi muiden motivaationsa menettäneiden heikkoa tulosta tekevien kanssa.

Monissa kirjoituksissa toistuu mekaaninen ihmiskuva, jossa ihmiselle oletetaan tahto, kuvitellaan, että hän voi valita jaksaa. Ei se oikeasti niin mene. Ihminen sietää minkä sietää ja jaksaa minkä jaksaa ja sitten hän murtuu.

Suomessa yleisin apu kestämättömään henkiseen olotilaan lienee viina. Kun elämä rupeaa tuntumaan liian raskaalta, siihen haetaan kemiallista helpotusta, joka tosiasiassa vain pahentaa tilannetta. Tilastojen mukaan valtaosa alkoholin väärinkäyttäjistä käy töissä.

Jos opiskelijoita ohjataan kimppa-asumiseen, sen pitäisi olla täysin päihteetöntä. Humalassa tavatut pitäisi heittää pois.

Nykyisin nuorissa on jos jonkinlaista viheltäjää, jotka paitsi tekevät opiskelusta täysin mahdotonta niin myös aiheuttavat kohtuutonta stressiä ja pelkoa. Kun kämppäkaveriksi sattuu hoitamaton psykoottinen, tapajuoppo, tai bilettäjä, opiskelurauha ja -turvallisuus ovat tipotiessään.

 

[Ostoskassi]

Soininvaaran esimerkissä oli kyse kahden lapsen yksinhuoltajana toimivasta osa-aikatyössä olevasta työntekijästä, joka saa soviteltua työttömyysetuutta. Lähihoitajat harvemmin ilman omaa tahtoaan ovat osa-aikatyössä, vaan kyllä hommia pääsääntöisesti on kokoaikaisesti. Ja jos lähihoitaja jostain syystä olisi osa-aikatyössä ja TE-toimistossa työnhakijana, niin hänellä voisi olla edellytykset opiskella sairaanhoitajaksi omaehtoisina opintoina työttömyysetuudella.

Vaikka olen vasemmistolainen ja mahdollisuuksien tasa-arvon kannattaja, niin kyllä minusta on kyseenalaista ylläpitää tukimuotoja, joilla kannustetaan ihmistä pois kokoaikatyöstä opiskelemaan. Tässä mielessä aikuiskoulutustuen poistamista en nyt minään kovin dramaattisena merkkinä hyvinvointivaltion alas ajamisesta osaa pitää. Tärkeämpää minusta on satsata työttömien ja osa-aikatyötä tekevien koulutusmahdollisuuksiin kuin kokoaikatyössä olevien koulutusmahdollisuuksiin.

Mitä, jos vaihtaa lähihoitajan vaikka myyjän tai tarjoilijan työhön? Näissä ammattikunnissa on paljon ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti saa tunteja täyden työviikon mukaisesti vaikka haluja olisikin. Mutta ikävästi tunteja tulee sitten taas sen verran, että ei pääse TE-toimiston palveluiden piiriin. On myös huomioitava, että myyjät ja tarjoilijat ovat yleensä matalasti koulutettuja, jos ei ihan peruskoulupohjalla niin voi olla taustalla toisen asteen ammattitutkinto kuten merkonomi tai tarjoilijan ammattitutkinto. Tämä taasen tarkoittaa sitä, että mikäli tällainen työntekijä joutuu työttömäksi voi hänelle olla vaikeaa löytää uutta työtä. Tilastoista on kuitenkin selkeästi nähtävissä, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen on noin 60 prosenttia, kun taas ammattikorkeakoulututkinnolla työllistyy jo yli 80 prosenttia. Erityisesti, kun huomioidaan ravintola- ja myyntialan luonne, jotka ovat hyvin suhdanneherkkiä, en pitäisi ollenkaan pahana, jos tällaisessa työsuhteessa olevat ihmiset parantaisivat omaa asemaansa työmarkkinoilla jo töissä ollessaan.

Aikuiskoulutustuen poistaminen on lyhytnäköistä politiikkaa. Lähtökohtaisesti opiskelu on aina hyvästä ja tokihan nämä ihmiset palaavat opintovapaalta töihin takaisin. Tämä ei poista sitä, etteikö työttömien ja osa-aikaisten opiskelumahdollisuuksiin pitäisi myös laittaa paukkuja. Mutta en oikein näe, miten nämä kaksi ovat toisiaan poissulkevia.

 

[Ötökkä]

Jos opiskelijoita ohjataan kimppa-asumiseen, sen pitäisi olla täysin päihteetöntä. Humalassa tavatut pitäisi heittää pois.

Alaikäisten kyllä. Mutta soluasumisessa on täysi-ikäisiä eikä tuollaiseen sääntöön voi olla mitään syytä. Toki heitäkin koskee ihan normaalit asumisen "säännöt" eikä tarpeetonta meteliä yms kuulu pitää hiljaisuuden jälkeen.

Kuka asuisi solussa jos edes siellä ei täysi-ikäinen saisi ottaa alkoa?

 

[IceWalker]

Tämän ja mainitsemani tekoälymyrskyn lisäksi välittömästi ratkaisuja kaipaavaksi asiaksi tulisi nostaa koko ajan kärjistyvän suorituskulttuurimme, joka on suurelta osin vastuussa koko pitkän nuorisoketjun mielenterveyshyökyaallosta. Sikäli ikävä aihe selättää kun juuri ollaan lisäämässä raipan ja kepin avulla lisää paineita: tehkää enemmän, kestäkää, venykää, yltäkää parempiin suorituksiin! Taikka muuten!

Tietty suhteellisuus täytyy näissäkin kommenteissa silti säilyttää. On maita, joissa suorituskulttuuri on paljon kovempaa ja raaempaa kuin Suomessa. Siittiöiden kilpajuoksusta lähtien kilpaillaan päiväkotipaikoista, alakouluista, yläkouluista, lukioista ja korkeakouluista. Ja monessa maassa laadukas koulutus maksaa, jolloin joko pappa betalar tai sitten olet huippulahjakas päästäksesi tavoiteltuun opinahjoon. Muuten on tyydyttävä huonompaan korkeakouluun ja pienempään palkkaan.

Ja siitä eteenpäin kilpaillaan hautaan saakka, luultavasti hautapaikoistakin kilpaillaan. Suomi on sentään varsin vieno yhteiskunta tässä katsannossa. Toisaalta, kilpailu jalostaa. Kun katsotaan urheilua, niin huipulle pääseminen vaatii paljon, kukaan ei tarjoa hopealautasella kultaa tai muuta väriä. On monia, jotka eivät kilpailussa pärjää ja rahakkaat sopparit jäävät tekemättä. Ennätysten jatkuva parantuminen kertoo siitä, että kova kilpailu myös vie asioita eteenpäin.

Suomi on hyvinkin armelias yhteiskunta niille, jotka eivät kilpailussa pärjää. Itse ihmiset kuitenkin ne paineensa asettavat ja itse asiassa kutakuinkin jokainen elää kovassa kapitalismin paineessa halki elämänsä. Musk tuskailee Twitterin kanssa, Mars-projektin kanssa ja Teslankin laatuongelmat harmittavat. Työttömän tuska on erilaista, mutta stressiltä, paineelta ja kilpailulta ei välty kukaan, joka kilpailuyhteiskunnassa toimii.

Pitääpi muistaa myös se, että tuolla toisaalla on valtavasti ihmisiä, jotka asuvat kehittyvissä maissa ja haluavat meidän elintasomme. Se jos mikä pistää yrittämään ja tekemään töitä. Siinä missä meillä on 8 tunnin työpäivät, muualla paiskitaan töitä paljon enemmän ja silti palkka jää hintatasonkin huomioiden pieneksi. Meidänkin on sopeutettava talouttamme ja vastattava globaaliin kilpailuun. On koulutettava huippuosaajia, luotava työpaikkoja, säilytettävä elintasoamme. Ja tämä ei ole millään lailla helppoa tai ilmaista.

Eläkkeellä on aikaa levätä, jos siihen asti hengissä selviää.

 

[erku]

Mitä, jos vaihtaa lähihoitajan vaikka myyjän tai tarjoilijan työhön? Näissä ammattikunnissa on paljon ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti saa tunteja täyden työviikon mukaisesti vaikka haluja olisikin. Mutta ikävästi tunteja tulee sitten taas sen verran, että ei pääse TE-toimiston palveluiden piiriin. On myös huomioitava, että myyjät ja tarjoilijat ovat yleensä matalasti koulutettuja, jos ei ihan peruskoulupohjalla niin voi olla taustalla toisen asteen ammattitutkinto kuten merkonomi tai tarjoilijan ammattitutkinto. Tämä taasen tarkoittaa sitä, että mikäli tällainen työntekijä joutuu työttömäksi voi hänelle olla vaikeaa löytää uutta työtä. Tilastoista on kuitenkin selkeästi nähtävissä, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen on noin 60 prosenttia, kun taas ammattikorkeakoulututkinnolla työllistyy jo yli 80 prosenttia. Erityisesti, kun huomioidaan ravintola- ja myyntialan luonne, jotka ovat hyvin suhdanneherkkiä, en pitäisi ollenkaan pahana, jos tällaisessa työsuhteessa olevat ihmiset parantaisivat omaa asemaansa työmarkkinoilla jo töissä ollessaan.

Aikuiskoulutustuen poistaminen on lyhytnäköistä politiikkaa. Lähtökohtaisesti opiskelu on aina hyvästä ja tokihan nämä ihmiset palaavat opintovapaalta töihin takaisin. Tämä ei poista sitä, etteikö työttömien ja osa-aikaisten opiskelumahdollisuuksiin pitäisi myös laittaa paukkuja. Mutta en oikein näe, miten nämä kaksi ovat toisiaan poissulkevia.

Reaalimaailmassa tyypillisin aikuiskoulutustuen käyttäjä Etlan tutkimuksen mukaan on korkeasti koulutettu julkisella sektorilla työskentelevä nainen. Samaisen tutkimuksen mukaan aikuiskoulutustuella opiskelleiden työllisyysasteessa ja tulotasossa oli vain vähäinen ero muuhun verrokkiryhmään nähden.

Aikuiskoulutustuki voisi olla käypä väline, jos osaamisvajeesta kärsivät työntekijät hyödyntäisivät sitä ja pyrkisivät ennakoimaan rakennemuutoksia ja tulevaa työttömyyden uhkaa. Näinhän ei nykyisellään ole, vaan esimerkiksi matalasti koulutettujen teollisuusduunarien keskuudessa aikuiskoulutustuen käyttö on erittäin vähäistä. Ja järjestelmän suurimmat hyödyntäjät ovat pääasiassa vakituisessa ja verrattain turvatussa asemassa olevat työssäkävijät.

Kouluttautuminen on hyvästä, mutta yhteiskunnalle koulutuksen järjestäminen ja etuuksien maksaminen opiskelijoille on kallista. Siksi on mielestäni vastuullista myös tarkastella eri koulutusten tai tukimuotojen vaikuttavuutta. Aikuiskoulutustuen vaikuttavuus suhteessa käytettyihin euroihin ei ole nähdäkseni hääppöinen.

 

[Freya]

Pitääpi muistaa myös se, että tuolla toisaalla on valtavasti ihmisiä, jotka asuvat kehittyvissä maissa ja haluavat meidän elintasomme. Se jos mikä pistää yrittämään ja tekemään töitä.

Ihanaa jos tälläinen motivoi joitakin ihmisiä työntekoon, mutta itse voin kyllä ihan suoraan myöntää ettei kehitysmaiden ihmisten toiveet ole kyllä millään tavalla lisänneet omaa motivaatiotani omaa työtäni kohtaan. En koe muutenkaan olevani millään tavalla työ tai urakeskeinen ihminen, ja teen sitä ihan puhtaasti siitä syystä että saadaan ruoka pöytään. Pärjäisin loistavasti ilman työtä elämässä.
Eläkkeellä lepäämisen odottaminen ei varsinaisesti kauheasti houkuttele, kaikkien selkävaivojen/ liikuntaelinsairauksien saattelemana, joten parasta on kun etsii hyvän yhdistelmän lepoa ja työtä - jo ennen sitä eläkettä. Nostan silti hattua myös niille ihmistyypeille, joille työ on se the juttu.

 

[aurora borealis]

RKP:n ministerit ovat selvillä. Opetusministeriksi puolue nimeää odotetusti Anna-Maja Henrikssonin. Eurooppa- ja omistajaohjausministeriksi Anders Adlercreutzin sekä liikunta-, urheilu-, ja nuorisoministeriksi Sandra Bergqvistin.

 

[Kiekoton]

Eläkkeellä on aikaa levätä, jos siihen asti hengissä selviää.

No eikös se Orpo juurikin patistanut eläkeläisiä töihin?

 

[heketsu88]

Olisi luullut, että KD olisi ottanut liikunta- ja urheiluministerin salkun ja Sari Essayahsta olisi tullut uusi liikunta- ja urheiluministeri, kun hänellä on kilpakävelytausta.