Petteri Orpon hallitus

[Analyzer]

Juuri siksi kirjoitin, että menneisyyden suurin virhe eivät olleet tekemättä jääneet leikkaukset, vaan tekemättä jääneet kasvutoimet. Ja myös, että koska niissä epäonnistuttiin, nyt on pakko leikata.

Vertauskuvasi ei toimi. Ei tässä ole kyseessä yksittäinen ongelmakohta, joko ohittamalla voidaan seilata onnellisesti avoveteen. Pikemmin vaikka niin, että koneessa ei puhti riitä, ja vauhti hyytyy. Asiaa voidaan auttaa keventämällä laivaa, mutta varsinainen ratkaisu on lapioida rivakammin hiiltä tulipesään. Siksi huomio kasvussa.

Myönnän, luin huolimattomasti. Aikaisempien hallitusten epäonnistuneet kasvutoimet ovat aivan oikeutettu kritiikin kohde.

Tämän hallituksen kohdalta sitä asiaa voidaan paremmin arvioida ja arvostella vasta myöhemmin.

EDIT: Ei tuo sinunkaan vertaus toimi, koska ne tulipesään lapioitavat hiilet ovat sellaisia, jotka eivät anna koneelle puhtia kuin vasta viiveellä.

Ne hiilet ovat tulevaisuuden ratkaisuja ongelmiin, mutta ne ovat ensinnäkin toiminnaltaan epävarmoja. Toisekseen ennen niiden (mahdollista) koneelle tehoa antavaa vaikutusta tulee vähintäänkin sivuosumia laivan kylkeen.

 

[Cobol]

Tiedät itsekin, että tässä suhdanteessa ja poliittisen prosessin hitaus huomioon ottaen talouskasvun luominen on mahdotonta, jollei lähde pumppaamaan elvytysrahaa poskettomia määriä tyyliin koronakriisi. Hallituskauden loppupuolella on mahdollista arvioida tilannetta myös tämän hallituksen talouspolitiikan onnistumisen suhteen. Silloin toimien (pitäisi) jo alkaa näkymään, jos ne ovat olleet oikeansuuntaisia. Toki silloinkin paljon tärkeämpää on suhdanteiden kehitys maailmalla.


Nykyään ollaan aivan liian malttamattomia odottamaan tuloksia. Politiikka on maratonjuoksua. Toki syyllistyn itsekin samaan malttamattomuuteen aina silloin, kun vallassa on minulle vastenmielinen kokoonpano kuten esim. Marinin hallitus.

Orpon hallitus teki virheen siinä, että se nimitti Murron työryhmän tekemään talouskasvusta esityksiä vasta syksyllä 2024. Tyypillisesti kun esitykset saadaan päätöksiksi ja vihdoin vaikutukset näkyviin, menee 2-4 vuotta. Miten vaan miettien tämä viivyttely on myös osa Purran ceeveetä.

Sitä ennen valtioneuvosto teetätti pitkälti valtiovarainministeriössä ns. 500 talouskasvuesityksen listan. Olen siitä osan lukenut ja kauniisti sanoen ne olivat tasoa kuin joku peruskoululainen olisi saanut tehtäväkseen listata kasvutoimia. Myös ekonomisteilta tuli kritiikkiä MTV selvitti: Hallituksen kasvutoimilista sisältää erikoisia kirjauksia

 

[Mediakuutio]

Ei yhtään.

Julkisen sektorin työllisyys oli vertailukelpoisen mittaushistorian alhaisimmillaan suunnilleen vuosien 2020 ja 2021 aikana. Sitä ennen se oli korkeammalla, ja sen jälkeen se on noussut saavuttaen uuden ennätyksen helmikuussa 2024.

"Kasvu selittyy kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijämäärän kasvulla. Lisää työllisiä vaikuttaa tulleen ennen kaikkea hoiva- ja opetusalalle."

Eli vielä rautalangasta: Marinin hallituksen aikana julkiset työpaikat olivat alhaisimmillaan. Orpon-Purran hallituksen aikana ne ovat nouseet ennätysmäisen korkealle. Toki kasvu on tapahtunut lähinnä Keskustan lempilapsen, eli kuntien ja sotealueiden sektorilla.

Lähde: oheinen Hesarin juttu 27.3.2024, joka perustuu Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen.

Ja oikeastihan tilanne on juuri päinvastoin eli Marinin hallituksen työllisyystoimet lisäsivät työllisiä nimenomaan julkiselle.

 

[Cobol]

Valtiolla, kunnissa ja hyvinvointialueilla työskenteli helmikuussa [2024] 705 000 henkilöä. Määrä ei ole ollut niin suuri kertaakaan vuonna 2009 alkaneen vertailukelpoisen mittaushistorian aikana.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana sektorin työntekijöiden määrä on kasvanut vuodessa yli kymmenen prosenttia.

Kuten tuli toisessa yhteydessä todettua, hallituksen toimet vaikuttavat viiveellä. Marinin hallituksen osalta mm. sote-ratkaisut lisäsivät julkisen puolen työvoimaa 2023-2024. Ja tämä samaan aikaan kun Marin hallituksen leväperäisyys mahdollisti yksityiseltä puolelta kaikkien aikojen laskutuksen julkisen puolen palveluiden hoitamisesta.

Asiantuntijoiden mukaan olisi pitänyt tehdä niin, että sote-alueita olisi luokkaa 1/5 osa nykyisestä, 24 h päivystä vähemmän. Työntekijätarve olisi pienempi ja päällikkö sekä johto- ja moniportainen ohjaustaso myös. Tämä ei missään nimessä Keskustalle, RKP:lle ja SDP:lle sopinut.

Orpon hallitus sai käsittämättömän tekeleen käsiinsä ja vielä niin, että Marinin hallitus oli mahdollisesti tietoisesti peitellyt uudistuksen todellisia kustannuksia. Sipilän hallituksen malli oli samaan suuntaan kuin Marinistien, mutta Sipilän hallituksen malli kaatui perustuslakiin. Keskusta, RKP ja SDP napsivat siitä jokainen itselleen sopivat, mutta Suomen kannalta huonoimmat palaset ja toteuttivat puoluepoliittisten intressien mukaisen soten.

 

[Analyzer]

Orpon hallitus teki virheen siinä, että se nimitti Murron työryhmän tekemään talouskasvusta esityksiä vasta syksyllä 2024. Tyypillisesti kun esitykset saadaan päätöksiksi ja vihdoin vaikutukset näkyviin, menee 2-4 vuotta. Miten vaan miettien tämä viivyttely on myös osa Purran ceeveetä.

Sitä ennen valtioneuvosto teetätti pitkälti valtiovarainministeriössä ns. 500 talouskasvuesityksen listan. Olen siitä osan lukenut ja kauniisti sanoen ne olivat tasoa kuin joku peruskoululainen olisi saanut tehtäväkseen listata kasvutoimia. Myös ekonomisteilta tuli kritiikkiä MTV selvitti: Hallituksen kasvutoimilista sisältää erikoisia kirjauksia

Tuossa jutussa nyt lähinnä kritisoidaan sitä, että listalle on kelpuutettu toimia joita ei kuulu kasvutoimiksi laskea. Minulle tulee tästä toimintatavasta mieleen tästä Rinteen/Marinin hallitus, jossa syömävelankin ottaminen laskettiin tulevaisuusinvestoinniksi. Tuossa nyt on vaan haettu sitä, että eduskunnan kyselytunneilla saa heittää ”500 toimenpidettä hei!”

Toinen tulokulma jutussa on, että osalle toimista on vaikea laskea vaikuttavuusarvioita. Mikä on aivan totta. Hallitus pyrkii saamaan tietyillä leikkauksilla työmarkkinoille lisää työvoimaa, mutta johtaako se lopulta työllisyyden kasvuun on asia, jota me emme vielä tiedä.

Jutussa esiintyvät ekonomistit tuovat sitä samaa esille mitä itsekin olen toitottanut, että poliitikoilla on oikeasti aika vähän keinoja vauhdittaa talouskasvua. Vaikka he niin aina haluavat esiintyäkin. Koska sillä voidaan välttää leikkauskeskustelut.

”Poliitikoilla on rajalliset ja hyvin epäsuorat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten kansantalous ja sen yritykset voivat.”

 

[Cobol]

Jutussa esiintyvät ekonomistit tuovat sitä samaa esille mitä itsekin olen toitottanut, että poliitikoilla on oikeasti aika vähän keinoja vauhdittaa talouskasvua. Vaikka he niin aina haluavat esiintyäkin. Koska sillä voidaan välttää leikkauskeskustelut.

Kyse ei kuitenkaan ollut siitä, kuinka vähän poliitikoilla on mahdollisuuksia vauhdittaa talouskasvua. Olen tätä avannut tässäkin ketjussa ja pienethän ne monissa tilanteissa ovat.

Kyse on siitä, tekeekö hallitus talouskasvun eteen sen mikä hallituksen kuuluu tehdä. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa leikataan kulutusta ja ostovoimaa isolla osalla kansalaisia. Pääministeri Orpo totesi Murron työryhmän perustamisen mediainfossa näin:

”Meidän pitää etsiä uusia kasvun aihioita. Tarvitsemme ideoita ja näkemyksiä laajasti yhteiskunnasta, ja kutsumme kaikki tähän työhön mukaan. Tavoitteena on löytää konkreettisia ja toimeenpantavissa olevia kasvutoimia. Hallitus on valmis toteuttamaan kaikki järkevät ehdotukset, tulevat ne sitten oikealta, vasemmalta tai politiikan ulkopuolelta".

Risto Murto puolestaan sanoi samassa yhteydessä näin:

”Suomi tarvitsee kasvua ja ennen kaikkea tuottavuuden kasvua. Tavoitteena on löytää sekä pidemmän aikavälin kasvutoimia että nopeita toimia. Kasvuun tarvitaan yrityksiä, jotka investoivat ja kasvavat, ilman niitä kasvua ei synny”.

Tottahan tuo. Avainkysymys onkin, miksi Orpo & Purra eivät koonneet Murron ryhmää jo kesällä tai viimeistään syksyllä 2023? Kasvu kun oli ihan syystäkin osana hallitusohjelmaa.

 

[Analyzer]

Kyse ei kuitenkaan ollut siitä, kuinka vähän poliitikoilla on mahdollisuuksia vauhdittaa talouskasvua. Olen tätä avannut tässäkin ketjussa ja pienethän ne monissa tilanteissa ovat.

Kyse on siitä, tekeekö hallitus talouskasvun eteen sen mikä hallituksen kuuluu tehdä. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa leikataan kulutusta ja ostovoimaa isolla osalla kansalaisia. Pääministeri Orpo totesi Murron työryhmän perustamisen mediainfossa näin:

”Meidän pitää etsiä uusia kasvun aihioita. Tarvitsemme ideoita ja näkemyksiä laajasti yhteiskunnasta, ja kutsumme kaikki tähän työhön mukaan. Tavoitteena on löytää konkreettisia ja toimeenpantavissa olevia kasvutoimia. Hallitus on valmis toteuttamaan kaikki järkevät ehdotukset, tulevat ne sitten oikealta, vasemmalta tai politiikan ulkopuolelta".

Risto Murto puolestaan sanoi samassa yhteydessä näin:

”Suomi tarvitsee kasvua ja ennen kaikkea tuottavuuden kasvua. Tavoitteena on löytää sekä pidemmän aikavälin kasvutoimia että nopeita toimia. Kasvuun tarvitaan yrityksiä, jotka investoivat ja kasvavat, ilman niitä kasvua ei synny”.

Tottahan tuo. Avainkysymys onkin, miksi Orpo & Purra eivät koonneet Murron ryhmää jo kesällä tai viimeistään syksyllä 2023? Kasvu kun oli ihan syystäkin osana hallitusohjelmaa.

Tämäkään työryhmä ei tule löytämään mitään viisastenkiveä vaan koostaa niitä samoja ehdotuksia, joita on kierrätetty vuosikaudet. Työryhmä onkin usein synonyymi sille, että esitetään ottavansa huoli tosissaan ja koitetaan näyttää aktiivisilta.

Pitkän aikavälin pääkeino löytyy koulutuksesta ja tutkimuksesta ja niihin panostamisesta eli lisäresursseista. Sekään ei ole silti mikään automaatio, että se realisoituu kasvuksi ja merkittävä siivu menee aina hallintoon.

Verotuksen remontti on sitten toinen, mutta se vaatisi melkeinpä koko eduskunnan sitoutumista siihen. Soutaminen ja huopaaminen eri hallituskokoonpanojen valtaannoustessa olisi kaikista hölmöintä. Käytännössä tehokkaimmat toimet ovat yritysten pienempi verottaminen/muutos siihen milloin vero tulee maksettavaksi. Eli houkuttelevamman investointiympäristön luominen. Tähän voimiensa tunnossa olevat demarit eivät missään olosuhteissa tule suostumaan. Puhumattakaan muusta vihervasemmistosta.

Työperäisen maahanmuuton lisääminen sekä nykyisen väestön päätyminen isommalla prosentilla työmarkkinoiden käyttöön on kolmas pääkokonaisuus. Työperäinen maahanmuutto ei etene koska persut. Jälkimmäistä hallitus on yrittänyt purkamalla kannustinloukkuja ja pian nähdään onko sillä vaikutusta.

Muut toimet näiden kokonaisuuksien ulkopuolelta onkin sitten näpertelyä. Kotoyritykset joko pärjäävät globaalissa kilpailussa tai sitten eivät.

 

[Cobol]

Tämäkään työryhmä ei tule löytämään mitään viisastenkiveä vaan koostaa niitä samoja ehdotuksia, joita on kierrätetty vuosikaudet. Työryhmä onkin usein synonyymi sille, että esitetään ottavansa huoli tosissaan ja koitetaan näyttää aktiivisilta.

Ehkä näinkin. Risto Murto ja miksi ei työryhmänsä tuo kuitenkin peruskysymyksiä pöytään. Viimeisten 20 vuoden aikana Suomeen ei ole syntynyt isoja uusia yrityksiä, jotka olisivat tukeneet Suomen kasvua. Se on keskeisin ongelma Murron ja minunkin mielestä.

Jos tuohon löytävät ratkaisuja, loistavaa.

Malirannalta odotan myös jotain. Hän ei ole perinteinen demaritaustainen ekonomisti vaan on monta kertaa ollut lähempänä realistisia linjoja mm. työntekijän asemasta ja Suomen taloudesta.

 

[Mediakuutio]

Viimeisten 20 vuoden aikana Suomeen ei ole syntynyt isoja uusia yrityksiä, jotka olisivat tukeneet Suomen kasvua.

Ei ole ei mutta muistaakseni sitäkin enemmän näitä työryhmiä ja selvityksiä joissa sitten toistellaan samoja asioita. Mikään ei vain muutu kun poliitikot eivät saa päätöksiä aikaiseksi.

 

[Cobol]

Ei ole ei mutta muistaakseni sitäkin enemmän näitä työryhmiä ja selvityksiä joissa sitten toistellaan samoja asioita. Mikään ei vain muutu kun poliitikot eivät saa päätöksiä aikaiseksi.

Olisiko tässä poikkeus? Ainakin sillä perusteella on, että Orpon hallitus on vienyt vastarinnasta ja lakoista välittämättä tyäelämäuudistuksia maaliin. Laboren ja EK:n edustajat voivat ainakin osin löytää toisensa ja en kyllä usko edes alkuun, että Orpon hallitus asettuisi tielle.

Mulla on hyvät fiilikset Murron ryhmästä. Tilannekin Suomessa on se, että nyt on pakko löytää yhdessä kasvulle ratkaisuja. Toki saatan olla turhan optimistinen.

 

[tommy36]

Mielestäni on myös laiskaa puhua siitä, miten Marin sai työttömien määrää laskettua. Tokihan ihmiset saa töihin, jos heille keksii työpaikkoja kunnilta, kaupungeilta tai valtiolta, ja palkat maksaa velkarahalla.

"Vuonna 2020 julkisella sektorilla työskenteli 648 900 henkeä, mutta viime vuonna (2023) jo 703 800 henkeä. Määrä on kasvanut liki 55 000:lla."

Kansantalous | Tutkijat huolestuivat: Julkinen sektori on paisunut Suomessa vauhdilla

Työntekijöiden määrä julkisella sektorilla on kasvanut pitkään, mutta erityisen paljon viime vuosina.

www.hs.fi

Ja en tarkoita, etteikö Orpon hallitus olisi tehnyt virheitä, mutta sentään sillä on yritystä leikata menoista. Edellinen hallitus, joka sai vastaavia säästötoimenpiteitä tehtyä, oli Sipilän haliltus. Moni leikkaus on mielestäni ollut eriskummallinen, ja esimerkiksi makeisvero on aivan käsittämättömän huonosti toteutettu, tai yksityisten lääkärikäyntien tukeminen, joka on mennyt käytännössä suoraan yksityisten lääkäriyritysten taskuihin.

Ongelma Suomessa onkin se, että puolueet ovat jakautuneet aivan "ääripäihin". Persuja ei kiinnosta muu kuin se, että ulkomaalaiset saataisiin kuuseen Suomesta, riippumatta onko tämä työssäkäyvä vai ei. Kokoomus taasen tavoittelee veronmaksajien rahojen lahjoittamista yrityksille. Loput puolueet sitten enemmän tai vähemmän pitävät yrittämistä ja työntekoa pahana asiana, jota tulee verottaa mahdollisimman kovasti. Jos yritys menestyy, ei yrittäjä saisi hyötyä siitä, vaan voitot pitäisi jakaa tasaisesti kaikille.

On surullista, että Suomessa ei ole esimerkiksi Tanskan demareiden kaltaista puoluetta, tai edes Ruotsin demareiden. Joilla olisi ymmärrystä sekä talouspolitiikasta että maahanmuuton järkevästä sääntelystä. Maahanmuutosta pitäisi kitkeä pois humanitäärinen maahanmuutto, josta on pitkälti vain haittaa länsimaiselle hyvinvointivaltiolle, mutta työperäistä maahanmuuttoa pitäisi helpottaa huomattavasti, ja siihen pitäisi kannustaa.

No jos nyt vitsaillaan sitten aiheella, että onko parempi jakaa ne velkarahat yritysten voittoihin, tai vaihtoehtoisesti lisäämällä niillä työpaikkoja, niin jälkimmäinenhän tuo ainakin kasvua, kun ensimmäinen näemmä juurikaan ei.

Lienee siis parempi sijoittaa velkarahalla toimeliaisuuteen, ja sen synnyttämään rahan kiertoon, joka taas luo ja/tai ylläpitää työtä, kuin että ne menee investointien sijaan sijoituksiin jotka eivät välttämättä luo mitään. Usein ei edes niitä verojakaan.

Eli jos kerran työ tekeminen on sitä parasta sosiaaliturvaa, niin auttanee sitten, että joku edes luo sitä työtä, ja sitä niinikään tehdäänkin. Ei sillä työllä aina jonkun muun tarvitse rikastua, että sen tekeminen olisi kannattavaa.

 

[Tadu]

No jos nyt vitsaillaan sitten aiheella, että onko parempi jakaane velkarahat yritysten voittoihin, tai vaihtoehtoisesti lisäämällä niillä työpaikkoja, niin jälkimmäinen hän tuo ainakin kasvua, kun ensimmäinen näemmä juurikaan ei.

Lienee siis parempi sijoittaa velkarahalla toimeliaisuuteen, ja sen synnyttämään rahan kiertoon, joka taas luo ja/tai ylläpitää työtä, kuin että ne menee investointien sijaan sijoituksiin jotka eivät välttämättä luo mitään. Usein ei edes niitä verojakaan.

Eli jos kerran työ tekeminen on sitä parasta sosiaaliturvaa, niin auttanee sitten, että joku edes luo sitä työtä.

Suomen talouden kestävyysongelma tuskinpa korjautuu sillä, että lisätään julkishallinnon työpaikkoja. Toki jos ne työpaikat rahoitetaan joka tapauksessa valtion tuilla/rahoilla, niin ei sillä kauheasti eroa onko yksityisellä vai julkisella töissä.

T: Virkamies

 

[sambersson]

Suomen talouden kestävyysongelma tuskinpa korjautuu sillä, että lisätään julkishallinnon työpaikkoja. Toki jos ne työpaikat rahoitetaan valtion tuilla/rahoilla, niin ei sillä kauheasti eroa onko yksityisellä vai julkisella töissä.

T: Virkamies

Tuossahan nyt varmaan tarkoitettiin että nollatilanteessa luodaan toimeliaisuutta ennemmin kuin pumpataan se raha jonkin firman osinkoihin.

 

[Kilgore Trout]

Suomen talouden kestävyysongelma tuskinpa korjautuu sillä, että lisätään julkishallinnon työpaikkoja. Toki jos ne työpaikat rahoitetaan joka tapauksessa valtion tuilla/rahoilla, niin ei sillä kauheasti eroa onko yksityisellä vai julkisella töissä.

T: Virkamies

Se on miten hommat kategorisoidaan ja kustannukset jyvitetään. Tässä tilanteessa voidaan sanoa vaikka, että kaikkien virkamiesten palkat rahoitetaan ottamalla syömävelkaa (hymiö).

 

[Tadu]

Tuossahan nyt varmaan tarkoitettiin että nollatilanteessa luodaan toimeliaisuutta ennemmin kuin pumpataan se raha jonkin firman osinkoihin.

Eivätkö ne rahat mene yhtään työntekijöiden palkkoihin vai ilmaiseksiko he yrityksissä työskentelevät?

 

[tommy36]

Suomen talouden kestävyysongelma tuskinpa korjautuu sillä, että lisätään julkishallinnon työpaikkoja. Toki jos ne työpaikat rahoitetaan joka tapauksessa valtion tuilla/rahoilla, niin ei sillä kauheasti eroa onko yksityisellä vai julkisella töissä.

T: Virkamies

No tavallaanhan yritystuetkin ovat velkarahalla maksettavia työpaikkoja, jos emme ole tarkkoja siitä, että mikä osa rahoista kulkee minnekin. Kalliimmaksihan se kuitenkin käy, jos niiillä veloilla vain maksellaan erilaisia tukia, jotka eivät juurikaan lisää edes sitä kulutusta vaikkapa niihin palveluihinkaan, joten huonommaltra vaihtoehdoltahan se siten vaikuttaa. Ja erityisestihän tämän pitäisi lämmittää kaikkien niiden mieltä, jotka eivät halua kustantaa sitä toisten "loisimista", joka vissiinkin on kansantauti.

Lisäksihän työtaakka kevenee, ja parhaassa tapauksessa saattaa löytyä jopa entistäkin parempia osaajia sinne joukkoon.

 

[mesag]

No jos nyt vitsaillaan sitten aiheella, että onko parempi jakaane velkarahat yritysten voittoihin, tai vaihtoehtoisesti lisäämällä niillä työpaikkoja, niin jälkimmäinen hän tuo ainakin kasvua, kun ensimmäinen näemmä juurikaan ei.

Lienee siis parempi sijoittaa velkarahalla toimeliaisuuteen, ja sen synnyttämään rahan kiertoon, joka taas luo ja/tai ylläpitää työtä, kuin että ne menee investointien sijaan sijoituksiin jotka eivät välttämättä luo mitään. Usein ei edes niitä verojakaan.

Eli jos kerran työ tekeminen on sitä parasta sosiaaliturvaa, niin auttanee sitten, että joku edes luo sitä työtä.

Jos luit viestiäni, niin siinähän kritisoin Kokoomuksen toimintaa. Pointtinani on, että on ihan turha tulla kertomaan kuinka edellinen hallitus lisäsi työpaikkoja, koska se ei ole millään tavalla kestävällä pohjalla, kuten ei ole esimerkiksi nykyhallituksen kelakorvauksen nostotkaan. Monesti vain näkee kommentteja, miten "edellinen hallitus sai lisättyä työpaikkoja/työllisyys oli alhainen", mutta käytännössä yhtä huonoa toimintaa se on pitkässä juoksussa kuin nykyhallituksen toiminta.

e. Isoin ongelma on se, että mitään puoluetta ei oikeastaan kiinnosta Suomen tilanne ja hyvinvointi.

 

[tommy36]

Jos luit viestiäni, niin siinähän kritisoin Kokoomuksen toimintaa. Pointtinani on, että on ihan turha tulla kertomaan kuinka edellinen hallitus lisäsi työpaikkoja, koska se ei ole millään tavalla kestävällä pohjalla, kuten ei ole esimerkiksi nykyhallituksen kelakorvauksen nostotkaan. Monesti vain näkee kommentteja, miten "edellinen hallitus sai lisättyä työpaikkoja/työllisyys oli alhainen", mutta käytännössä yhtä huonoa toimintaa se on pitkässä juoksussa kuin nykyhallituksen toiminta.

Jep, otin vain kantaa yleisellä tasolla siihen, että kannattaako kuitenkin panostaa sitten sitä velkarahaa ihan niihin työpaikkojen lisäämiseen, vai pelkästään yksityisten selkein hivelyyn. Jäkmmäisen jättäisin jo kohta pois keinovalikoimasta, kun ei näytä mitään tuottavan.

Ei siis ollut isompi kannaotto mitenkään henkilökohtaisella tasolla, vaan ainoastaan tuohon nimenomaiseen seikkaan. Ja tämä siksi, että ihmiset eivät osaa päättää näemmä, että halutaanko miitä töitä tehtäväksi vai halutaanko että niitä tukia jatkossakin nostellaan vain vastikkeetta.

Mutta lisätään nyt tuon vastaukseesi liittyen vielä samaa kuin yllä, että se toimeliaisuus kuitenkin mahdollistaa myös kaikenlaisen uuden syntymisen, mutta ennenkaikkea se mee kiertoon, sitä vastaan saadaan jotakin eikä siis kukaan loisi, joten kyllä, se on sittenkin parempi käyttää ne rahat työpaikkoihin kuin pelkkiin tukiin, sillä ensimmäinen sitten kuitenkin palauttaa järjestelmään enemmän kuin tuo jälkimmäinen, vaikka sitten olisikin miten aivotonta. Sen yksi tärkeä hinta on myös siinä ihmisen henkisessä hyvinvoinnissa, kun sosiaalisuus työn myötä lisääntyy.

 

[sambersson]

Eivätkö ne rahat mene yhtään työntekijöiden palkkoihin vai ilmaiseksiko he yrityksissä työskentelevät?

Minä näin asian niin että Esim. sen sijaan että sinulle virkamiehenä annettaisiin lappu kouraan ja niistä "säästyneistä" vaikka nyt se 60k€, annettaisiin naapurillesi Y-tunnus Reinolle, joka laittaa sen ylimääräisenä tilille makaamaan. Eli, enemmän siitä on yhteiskunnalle hyötyä maksaa sinun työpanos kuin Reinon pahanpäivänvara.

 

[Tadu]

Minä näin asian niin että Esim. sen sijaan että sinulle virkamiehenä annettaisiin lappu kouraan ja niistä "säästyneistä" vaikka nyt se 60k€, annettaisiin naapurillesi Y-tunnus Reinolle, joka laittaa sen ylimääräisenä tilille makaamaan. Eli, enemmän siitä on yhteiskunnalle hyötyä maksaa sinun työpanos kuin Reinon pahanpäivänvara.

Jos se Reino palkkaakin sillä 60 000 eurolla minut, ja Reinon yrityksestä kasvaa avullani uusi Nokia? Kun kerran saa kaikenlaisia skenarioita esittää.

 

[sambersson]

Jos se Reino palkkaakin sillä 60 000 eurolla minut, ja Reinon yrityksestä kasvaa avullani uusi Nokia? Kun kerran saa kaikenlaisia skenarioita esittää.

Toki. Reinolle riittää se että vaimo hoitaa kirjanpidon ja laskutuksen. Töitä ei riitä tarpeeksi ulkopuolisen palkkaamiseen.

 

[Tadu]

Toki. Reinolle riittää se että vaimo hoitaa kirjanpidon ja laskutuksen. Töitä ei riitä tarpeeksi ulkopuolisen palkkaamiseen.

Jos se 60 000 euroa ei tosiaan mene järkevään käyttöön, niin tällöin tämän maan yritystuissa on paljon pielessä ja ne voisi kaikki lopettaa.

 

[sambersson]

Jos se 60 000 euroa ei tosiaan mene järkevään käyttöön, niin tällöin tämän maan yritystuissa on paljon pielessä ja ne voisi kaikki lopettaa.

Tässä kohtaa pitäisi olla jonkin sortin vastikkeellisuus kuviossa, eli jos saa yritystukia, pitäisi velvoittaa käyttämään rahat infraan tai henkilöstön palkkaukseen korvamerkittynä. Tätä aidosti valvottaisiin ja väärinkäyttäjille roimat rapsut.

 

[JZZ]

Ihanko tosissaan täällä kaivataan _lisää_ ylläpitäviä tukia? Tuohan on pahimmillaan täysin järjetöntä toimintaa, ylläpidetään yrityksiä, jotka eivät muuten pärjäisi, tai sitten korvataan energiankäyttöä jotta hinnat pysyisivät kilpailukykyisinä, samalla luoden parhaimmillaan malleja, joissa yrityksen ei kannatakaan panostaa esim energiatehokkuutteen, vaan ottaa vaan tuet vastaan ja jättää uusiutumatta. Tuohan on aivan älytöntä.

Mielestäni yritystukien osalta ainoastaan T&K -tuet ovat perusteltavissa, niillä on edes jotain mahdollisuutta luoda uutta kasvua ja innovaatioita, ja niissä edes on ajatuksen tasolla (vaikkei kuitenkaan käytännössä) seurantaa siitä, että raha oikeasti myös käytetään näihin kehityshankkeisiin.

 

[sambersson]

Ihanko tosissaan täällä kaivataan _lisää_ ylläpitäviä tukia? Tuohan on pahimmillaan täysin järjetöntä toimintaa, ylläpidetään yrityksiä, jotka eivät muuten pärjäisi, tai sitten korvataan energiankäyttöä jotta hinnat pysyisivät kilpailukykyisinä, samalla luoden parhaimmillaan malleja, joissa yrityksen ei kannatakaan panostaa esim energiatehokkuutteen, vaan ottaa vaan tuet vastaan ja jättää uusiutumatta. Tuohan on aivan älytöntä.

Mielestäni yritystukien osalta ainoastaan T&K -tuet ovat perusteltavissa, niillä on edes jotain mahdollisuutta luoda uutta kasvua ja innovaatioita, ja niissä edes on ajatuksen tasolla (vaikkei kuitenkaan käytännössä) seurantaa siitä, että raha oikeasti myös käytetään näihin kehityshankkeisiin.

Lues nyt vaikka tänään tulleet viestit uudestaan ja ajatuksella, niin huomaat lainatun viestin kritiikin olevan turhaa.