Petteri Orpon hallitus

[Vatso]

@Vaughan Ei toimi tuo linkki, mutta Marinin hallituksen luomista työpaikoista 70% luotiin julkiselle sektorille ja loput ostetttiin velkarahalla Evan selvityksen mukaan. Tottakai tilanne oli eri vielä vuosina 2020 ja 2021, kun perintönä saivat Siplän hallituksen lähes tasapainoon painetun budjetin ja ennen kuin alkoivat lisäämään oman hallitusohjelman mukaisesti julkisen sektorin työpaikkoja kasvattamalla ihan pysyviä menoja miljardeilla.

Tässä tuo Evan selvitys:

Jakopolitiikan tienristeyksessä – Rinteen-Marinin hallitusten kokeilu on törmäämässä ylivelkaantumiseen

Antti Rinteen hallitus aloitti vuonna 2019 talouspoliittisen kokeilun, jonka tarkoituksena oli saada Suomi kasvun uralle valtiovetoisesti julkisia menoja kasvattamalla. Julkinen talous oli tarkoitus…

www.eva.fi

Orpon hallitus sitten peri tuon tilanteen ja uuden Soten ja ei ole onnistunut vielä kääntämään työllisyyden kehitystä toiseen suuntaan ja tästä voidaan sormella toki osoittaa tätä hallitusta. Aika vääristyneen kuvan saa historiasta, jos asian tuo esiin niin, että ikäänkuin Marinin hallituksen aikana olisi joku ennätyksellisen pieni määrä julkisen sektorin työllisiä ja nyt Orpon aikana ennätyksellisen paljon. Molemmat ovat tietysti yksittäisinä poimintoina totta, mutta pitäisi myös katsoa sinne lukujen taakse.

 

[Analyzer]

Ei suurin virhe ole ollut se, että olisi jätetty leikkaukset tekemättä, vaan se, että ei ole pystytty luomaan talouskasvua. Tätä @mjr on usein osuvasti verrannut siihen, hoidetaanko oiretta vai sairautta. Ja tässä siis alijäämäiset budjetit ovat se oire.

Nyt ollaan toki jo siinä tilanteessa, että leikkaaminen on pakollista. Mutta silti edelleenkään leikkaamalla tämä maa ei nouse vaan talouskasvulla. Sen aikaansaaminen on vain helpommin sanottu kuin tehty.

Leikkausten kohdalla myös niiden kohdistaminen vaatii rohkeutta ja ymmärrystä, jota ei ole aina oikein ollut. Esimerkiksi monen hallituksen harrastamat koulutusleikkaukset voivat lämmittää hetken, mutta pitkän aikavälin vaikutus onkin sitten aivan eri asia.

Sanot sen itsekin, että helpommin sanottu kuin tehty.

Talouskasvua tarvitaan tilanteen tervehdyttämisessä, mutta kun se on varsinkin lyhyellä tähtäimellä hyvin vähän poliitikkojen käsissä. Kaikki koulutus, tutkimus ja toimintaympäristön muuttaminen yrityksille(verotus)antaa tuloksia vasta pitkällä aikajänteellä. Ja sitä vaikeuttaa tilanne, jossa hallituspohja muuttuu aina neljän vuoden välein. Ei synny jatkumoa linjalle.

Siksi minua ärsyttää tämä keskustelun kääntäminen talouskasvuun. Totta hitossa se kaikille kelpaa ja on toivottavaa ja välttämätöntä, mutta kun mennään jäävuorta päin niin täytyy sitä ruoria vähän kääntääkin eikä odotella että se jäävuori katoaa edestä kuin ihmeen kaupalla itsestään.

 

[Cobol]

Marinin hallituksen luomista työpaikoista 70% luotiin julkiselle sektorille ja loput ostetttiin velkarahalla Evan selvityksen mukaan. Tottakai tilanne oli eri vielä vuosina 2020 ja 2021, kun perintönä saivat Siplän hallituksen lähes tasapainoon painetun budjetin ja ennen kuin alkoivat lisäämään oman hallitusohjelman mukaisesti julkisen sektorin työpaikkoja kasvattamalla ihan pysyviä menoja miljardeilla.

Ei ole tullut vielä vastaan tilastoa, joka kaataisi Evan selvityksen. Marinin hallitus loi velkarahalla suhteessa merkittävän määrän työpaikkoja julkiselle sektorille. Orpon hallitus olisi voinut menetellä samoin, mutta ei menetellyt. Ja tähän on syynsä.

Yleisesti kun leikkauksista tässä ketjussa on puhuttu, ne on tehty vain siksi, että valtion menoja saataisiin vähennettyä. Kukaan ei ole kokonaisuutena tavoitellut leikkauksilla talouskasvua. Tämä tuli selväksi jo ennen hallituksen ohjelmaa 2023 mm. useammassa a-studiossa. Talouskasvu on asia erikseen ja sen osalta on vihdoin tulossa lisää konkreettisia toimia alkuvuonna 2025.

Ongelma on silti edelleen osin pysyvä ja vakava. Vaalikauden toisella puoliskolla julkisten menojen suhde BKT:hen supistuu 1½ prosenttiyksikköä eli julkiset menot kasvavat BKT:tä hitaammin. Kun myös tulojen suhde BKT:hen pienenee, vaikkakin vähemmän, julkisen talouden tasapaino korjaantuu vain niukasti. Julkisen velkasuhteen taittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä – Euro ja talous

 

[Analyzer]

Itseäni vähän harmittaa, että mediassa ei anneta Purralle juuri lainkaan krediittiä hänen toiminnastaan.

Kun katsotte miten maailmalla perussuomalaisten tyyppiset puolueet yleensä toimivat, niin on aivan poikkeuksellista että Purra on luotsannut puolueensa tekemään näin rohkeaa politiikkaa. Rohkeudella tarkoitan sitä, että jokainen ymmärtää että näin moneen osuva leikkaava politiikka kartoittaa tietenkin äänestäjiä. Kannatus aivan väistämättä laskee tällaisella politiikalla riippumatta siitä, onko politiikka oikeaa vai väärää. Äänestäjä on lähtökohtaisesti aina itsekäs ja kiinnostunut siitä, vaikuttaako tämä juuri minuun. Purra ei ole vastuuta pakoillut vaan on seissyt valitun linjan takana ja kuin ihmeen kaupalla pitänyt puolueensakin rivit suorassa. Ero samassa tilanteessa olleeseen Soiniin on aivan valtava. Soini pakeni simpukkapatojen ja etanapannujen ääneen ja jätti Jarpat ja kumppanit yksin selviämään päivänpolitiikan paineisiin.
Purra johtaa joukkojaan edestä, sen kaikki voivat varmaan tunnusta värilaseista riippumatta.

Purra on pärjännyt hyvin.

 

[DAF]

Tutkimuksen suunnasta kun puhuitte, tämä Tampereen juttuhan nimenomaan ei ollut mitään kriittisen politiikan tutkimuksen sektoria - jota onneksi hyvin vähän reguloidaan vieläkään, koska yliopistojen autonomia on sentään perustuslaissa - vaan nimenomaan Titityyn puolelta, eli tekniikan alaa.

Pitkän linjan Venäjä-tutkija (toki taloustieteilijä) Liuhto on analyysissaan varmasti ihan oikealla suunnalla, eiköhän kaikenmoinen soluttautuminen lähinnä tekniikan ja maanpuolustuksen sektorille jatkossakin keskity. Ja sitä on ollut aina.

 

[Cobol]

Itseäni vähän harmittaa, että mediassa ei anneta Purralle juuri lainkaan krediittiä hänen toiminnastaan.

Arvaisin, että syynä mediahehkutuksen puuttumiseen on riikkamainen rasismi. Ja en viittaa tällä vain takavuosien kirjoituksiin vaan toimintaan ministerinä. Yksi mikä tulee mieleen, oli Oulun puukotuksen laittaminen katujengien ja sen osalta Suomen vääjäämättömän kehityksen Ruotsin suuntaiseksi syyksi. Tekijä oli kuitenkin hetken päästä tiedossa ja äärioikeistolainen.

Purra myös ilmoitti ettei PS lähde hallituksen rasisminvastaiseen kampanjaan heti kun pääministeri Orpo kampanjan avasi. Aika paskamainen veto Purralta.

Purra ei mainituista syistä tule saamaan valtamediassa (YLE, HS) krediittiä vaikka miten onnistuisi valtiovarainministerinä. Eikä hän ole siinä hommassa onnistunut sillä talouskasvun osalta Purra ei ole kyennyt esittämään oikeastaan mitään. Leikkaaminen sujuu, mutta kuten 99 prosenttia ekonomisteista on todennut, sen päälle on luotava kasvua tukevia toimia. Muuten leikkaukset kääntyvät itseään vastaan.

Ja näin on käymässä ja osin jo käynytkin Orpon hallituksessa. Pahat kielet kertovat, että Purra ja Rydman olisivat niin irronneet maan pinnalta etteivät ymmärrä talouden ja erityisesti työmarkkinoiden vaatimuksista yhtään mitään. Se mitä Kokoomuksesta on esitetty, on lähes joka kerta torpattu hallitusohjelman vastaisena. Tarkkaa listaa en tiedä, mutta mm. työperäisen maahanmuuton kirittämiseen ja työmarkkinasolmujen avaamiseen Orpo olisi ollut valmis tulemaan pitkän sillan puoliväliin. Se ei Purralle ole käynyt.

 

[Analyzer]

Arvaisin, että syynä mediahehkutuksen puuttumiseen on riikkamainen rasismi. Ja en viittaa tällä vain takavuosien kirjoituksiin vaan toimintaan ministerinä. Yksi mikä tulee mieleen, oli Oulun puukotuksen laittaminen katujengien ja sen osalta Suomen vääjäämättömän kehityksen Ruotsin suuntaiseksi syyksi. Tekijä oli kuitenkin hetken päästä tiedossa ja äärioikeistolainen.

Purra myös ilmoitti ettei PS lähde hallituksen rasisminvastaiseen kampanjaan heti kun pääministeri Orpo kampanjan avasi. Aika paskamainen veto Purralta.

Purra ei mainituista syistä tule saamaan valtamediassa (YLE, HS) krediittiä vaikka miten onnistuisi valtiovarainministerinä. Eikä hän ole siinä hommassa onnistunut sillä talouskasvun osalta Purra ei ole kyennyt esittämään oikeastaan mitään. Leikkaaminen sujuu, mutta kuten 99 prosenttia ekonomisteista on todennut, sen päälle on luotava kasvua tukevia toimia. Muuten leikkaukset kääntyvät itseään vastaan.

Rasisimi-kohu voi olla yksi selitys eri nyansseineen, mutta enemmän painoarvoa oletan olevan sillä, että toimittajat eivät kykene itsekritiikkiin ts korjaamaan käsityksiään. Kun on vuosikaudet maalattu kuvaa puolueesta, joka on populistinen ja ei kykenevä vastuunkantoon niin ei olekaan helppoa muuttaa sitä kuvaa kun puolue kykeneekin tekemään rajuimpia sopeutustoimiin mitä on nähty sitten 90-luvun laman. Eihän tällaisen pitänyt olla mahdollista puolueelle, joka on kiinnostunut vain pikavoitoista sosiaalisessa mediassa?

Tiedät itsekin, että tässä suhdanteessa ja poliittisen prosessin hitaus huomioon ottaen talouskasvun luominen on mahdotonta, jollei lähde pumppaamaan elvytysrahaa poskettomia määriä tyyliin koronakriisi. Hallituskauden loppupuolella on mahdollista arvioida tilannetta myös tämän hallituksen talouspolitiikan onnistumisen suhteen. Silloin toimien (pitäisi) jo alkaa näkymään, jos ne ovat olleet oikeansuuntaisia. Toki silloinkin paljon tärkeämpää on suhdanteiden kehitys maailmalla.

Nykyään ollaan aivan liian malttamattomia odottamaan tuloksia. Politiikka on maratonjuoksua. Toki syyllistyn itsekin samaan malttamattomuuteen aina silloin, kun vallassa on minulle vastenmielinen kokoonpano kuten esim. Marinin hallitus.

 

[Vaughan]

Tässä vielä uudelleen linkki Hesari artikkeliin.

Jos se ei kaikille aukea, niin muutama avainkohta:

"Julkisella sektorilla on nyt ennätyksellisen paljon työntekijöitä, käy ilmi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.

Valtiolla, kunnissa ja hyvinvointialueilla työskenteli helmikuussa [2024] 705 000 henkilöä. Määrä ei ole ollut niin suuri kertaakaan vuonna 2009 alkaneen vertailukelpoisen mittaushistorian aikana.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana sektorin työntekijöiden määrä on kasvanut vuodessa yli kymmenen prosenttia.

Lisää työllisiä vaikuttaa tulleen ennen kaikkea hoiva- ja opetusalalle."

Valtioneuvoston julkaisu 30.3.2023 taas kertoo, että julkisella sektorilla työskenteli 637 000 henkeä. Aikamoinen kasvu reiluun vuoteen...

Eli suhteellisen lyhyessä ajassa: 637 000 -> 705 000. Ja tämä on ajoittunut vuosille 2023-2024. Tosin Hesarin haastattelema Tilastokeskuksen tutkija jo kertoikin lainauksen viimeisessä kappaleessa, mihin tämä on perustunut...

EVA:n tukimus otti poliittiselle instituutille tyypillisen "arvolatautuneen" kannan velkaantumisen (mikä on tyypillistä kaikille vastaaville - ei EVA ole pahempi eikä parempi kuin vaikkapa Kalevi Sorsa -säätiö).

Jos velkarahalla ei olisi palkattu hoitajia ja päiväkotien työntekijöitä, niin sitten heistä olisi vielä suurempi pula kuin nyt. Toki Marinin hallitus olisi velkaantumisen sijaan voinut vaikkapa leikata yritystuista tai maataloustuista. Ei leikannut - mutta ei leikkaa nykyinenkään hallitus. Purran sakset osuvat ihan muualle...

 

[Satunnainen]

Talouskasvua tarvitaan tilanteen tervehdyttämisessä, mutta kun se on varsinkin lyhyellä tähtäimellä hyvin vähän poliitikkojen käsissä.

Juuri siksi kirjoitin, että menneisyyden suurin virhe eivät olleet tekemättä jääneet leikkaukset, vaan tekemättä jääneet kasvutoimet. Ja myös, että koska niissä epäonnistuttiin, nyt on pakko leikata.

Siksi minua ärsyttää tämä keskustelun kääntäminen talouskasvuun. Totta hitossa se kaikille kelpaa ja on toivottavaa ja välttämätöntä, mutta kun mennään jäävuorta päin niin täytyy sitä ruoria vähän kääntääkin eikä odotella että se jäävuori katoaa edestä kuin ihmeen kaupalla itsestään.

Vertauskuvasi ei toimi. Ei tässä ole kyseessä yksittäinen ongelmakohta, joko ohittamalla voidaan seilata onnellisesti avoveteen. Pikemmin vaikka niin, että koneessa ei puhti riitä, ja vauhti hyytyy. Asiaa voidaan auttaa keventämällä laivaa, mutta varsinainen ratkaisu on lapioida rivakammin hiiltä tulipesään. Siksi huomio kasvussa.

 

[Analyzer]

Juuri siksi kirjoitin, että menneisyyden suurin virhe eivät olleet tekemättä jääneet leikkaukset, vaan tekemättä jääneet kasvutoimet. Ja myös, että koska niissä epäonnistuttiin, nyt on pakko leikata.

Vertauskuvasi ei toimi. Ei tässä ole kyseessä yksittäinen ongelmakohta, joko ohittamalla voidaan seilata onnellisesti avoveteen. Pikemmin vaikka niin, että koneessa ei puhti riitä, ja vauhti hyytyy. Asiaa voidaan auttaa keventämällä laivaa, mutta varsinainen ratkaisu on lapioida rivakammin hiiltä tulipesään. Siksi huomio kasvussa.

Myönnän, luin huolimattomasti. Aikaisempien hallitusten epäonnistuneet kasvutoimet ovat aivan oikeutettu kritiikin kohde.

Tämän hallituksen kohdalta sitä asiaa voidaan paremmin arvioida ja arvostella vasta myöhemmin.

EDIT: Ei tuo sinunkaan vertaus toimi, koska ne tulipesään lapioitavat hiilet ovat sellaisia, jotka eivät anna koneelle puhtia kuin vasta viiveellä.

Ne hiilet ovat tulevaisuuden ratkaisuja ongelmiin, mutta ne ovat ensinnäkin toiminnaltaan epävarmoja. Toisekseen ennen niiden (mahdollista) koneelle tehoa antavaa vaikutusta tulee vähintäänkin sivuosumia laivan kylkeen.

 

[Cobol]

Tiedät itsekin, että tässä suhdanteessa ja poliittisen prosessin hitaus huomioon ottaen talouskasvun luominen on mahdotonta, jollei lähde pumppaamaan elvytysrahaa poskettomia määriä tyyliin koronakriisi. Hallituskauden loppupuolella on mahdollista arvioida tilannetta myös tämän hallituksen talouspolitiikan onnistumisen suhteen. Silloin toimien (pitäisi) jo alkaa näkymään, jos ne ovat olleet oikeansuuntaisia. Toki silloinkin paljon tärkeämpää on suhdanteiden kehitys maailmalla.


Nykyään ollaan aivan liian malttamattomia odottamaan tuloksia. Politiikka on maratonjuoksua. Toki syyllistyn itsekin samaan malttamattomuuteen aina silloin, kun vallassa on minulle vastenmielinen kokoonpano kuten esim. Marinin hallitus.

Orpon hallitus teki virheen siinä, että se nimitti Murron työryhmän tekemään talouskasvusta esityksiä vasta syksyllä 2024. Tyypillisesti kun esitykset saadaan päätöksiksi ja vihdoin vaikutukset näkyviin, menee 2-4 vuotta. Miten vaan miettien tämä viivyttely on myös osa Purran ceeveetä.

Sitä ennen valtioneuvosto teetätti pitkälti valtiovarainministeriössä ns. 500 talouskasvuesityksen listan. Olen siitä osan lukenut ja kauniisti sanoen ne olivat tasoa kuin joku peruskoululainen olisi saanut tehtäväkseen listata kasvutoimia. Myös ekonomisteilta tuli kritiikkiä MTV selvitti: Hallituksen kasvutoimilista sisältää erikoisia kirjauksia

 

[Mediakuutio]

Ei yhtään.

Julkisen sektorin työllisyys oli vertailukelpoisen mittaushistorian alhaisimmillaan suunnilleen vuosien 2020 ja 2021 aikana. Sitä ennen se oli korkeammalla, ja sen jälkeen se on noussut saavuttaen uuden ennätyksen helmikuussa 2024.

"Kasvu selittyy kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijämäärän kasvulla. Lisää työllisiä vaikuttaa tulleen ennen kaikkea hoiva- ja opetusalalle."

Eli vielä rautalangasta: Marinin hallituksen aikana julkiset työpaikat olivat alhaisimmillaan. Orpon-Purran hallituksen aikana ne ovat nouseet ennätysmäisen korkealle. Toki kasvu on tapahtunut lähinnä Keskustan lempilapsen, eli kuntien ja sotealueiden sektorilla.

Lähde: oheinen Hesarin juttu 27.3.2024, joka perustuu Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen.

Ja oikeastihan tilanne on juuri päinvastoin eli Marinin hallituksen työllisyystoimet lisäsivät työllisiä nimenomaan julkiselle.

 

[Cobol]

Valtiolla, kunnissa ja hyvinvointialueilla työskenteli helmikuussa [2024] 705 000 henkilöä. Määrä ei ole ollut niin suuri kertaakaan vuonna 2009 alkaneen vertailukelpoisen mittaushistorian aikana.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana sektorin työntekijöiden määrä on kasvanut vuodessa yli kymmenen prosenttia.

Kuten tuli toisessa yhteydessä todettua, hallituksen toimet vaikuttavat viiveellä. Marinin hallituksen osalta mm. sote-ratkaisut lisäsivät julkisen puolen työvoimaa 2023-2024. Ja tämä samaan aikaan kun Marin hallituksen leväperäisyys mahdollisti yksityiseltä puolelta kaikkien aikojen laskutuksen julkisen puolen palveluiden hoitamisesta.

Asiantuntijoiden mukaan olisi pitänyt tehdä niin, että sote-alueita olisi luokkaa 1/5 osa nykyisestä, 24 h päivystä vähemmän. Työntekijätarve olisi pienempi ja päällikkö sekä johto- ja moniportainen ohjaustaso myös. Tämä ei missään nimessä Keskustalle, RKP:lle ja SDP:lle sopinut.

Orpon hallitus sai käsittämättömän tekeleen käsiinsä ja vielä niin, että Marinin hallitus oli mahdollisesti tietoisesti peitellyt uudistuksen todellisia kustannuksia. Sipilän hallituksen malli oli samaan suuntaan kuin Marinistien, mutta Sipilän hallituksen malli kaatui perustuslakiin. Keskusta, RKP ja SDP napsivat siitä jokainen itselleen sopivat, mutta Suomen kannalta huonoimmat palaset ja toteuttivat puoluepoliittisten intressien mukaisen soten.

 

[Analyzer]

Orpon hallitus teki virheen siinä, että se nimitti Murron työryhmän tekemään talouskasvusta esityksiä vasta syksyllä 2024. Tyypillisesti kun esitykset saadaan päätöksiksi ja vihdoin vaikutukset näkyviin, menee 2-4 vuotta. Miten vaan miettien tämä viivyttely on myös osa Purran ceeveetä.

Sitä ennen valtioneuvosto teetätti pitkälti valtiovarainministeriössä ns. 500 talouskasvuesityksen listan. Olen siitä osan lukenut ja kauniisti sanoen ne olivat tasoa kuin joku peruskoululainen olisi saanut tehtäväkseen listata kasvutoimia. Myös ekonomisteilta tuli kritiikkiä MTV selvitti: Hallituksen kasvutoimilista sisältää erikoisia kirjauksia

Tuossa jutussa nyt lähinnä kritisoidaan sitä, että listalle on kelpuutettu toimia joita ei kuulu kasvutoimiksi laskea. Minulle tulee tästä toimintatavasta mieleen tästä Rinteen/Marinin hallitus, jossa syömävelankin ottaminen laskettiin tulevaisuusinvestoinniksi. Tuossa nyt on vaan haettu sitä, että eduskunnan kyselytunneilla saa heittää ”500 toimenpidettä hei!”

Toinen tulokulma jutussa on, että osalle toimista on vaikea laskea vaikuttavuusarvioita. Mikä on aivan totta. Hallitus pyrkii saamaan tietyillä leikkauksilla työmarkkinoille lisää työvoimaa, mutta johtaako se lopulta työllisyyden kasvuun on asia, jota me emme vielä tiedä.

Jutussa esiintyvät ekonomistit tuovat sitä samaa esille mitä itsekin olen toitottanut, että poliitikoilla on oikeasti aika vähän keinoja vauhdittaa talouskasvua. Vaikka he niin aina haluavat esiintyäkin. Koska sillä voidaan välttää leikkauskeskustelut.

”Poliitikoilla on rajalliset ja hyvin epäsuorat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten kansantalous ja sen yritykset voivat.”

 

[Cobol]

Jutussa esiintyvät ekonomistit tuovat sitä samaa esille mitä itsekin olen toitottanut, että poliitikoilla on oikeasti aika vähän keinoja vauhdittaa talouskasvua. Vaikka he niin aina haluavat esiintyäkin. Koska sillä voidaan välttää leikkauskeskustelut.

Kyse ei kuitenkaan ollut siitä, kuinka vähän poliitikoilla on mahdollisuuksia vauhdittaa talouskasvua. Olen tätä avannut tässäkin ketjussa ja pienethän ne monissa tilanteissa ovat.

Kyse on siitä, tekeekö hallitus talouskasvun eteen sen mikä hallituksen kuuluu tehdä. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa leikataan kulutusta ja ostovoimaa isolla osalla kansalaisia. Pääministeri Orpo totesi Murron työryhmän perustamisen mediainfossa näin:

”Meidän pitää etsiä uusia kasvun aihioita. Tarvitsemme ideoita ja näkemyksiä laajasti yhteiskunnasta, ja kutsumme kaikki tähän työhön mukaan. Tavoitteena on löytää konkreettisia ja toimeenpantavissa olevia kasvutoimia. Hallitus on valmis toteuttamaan kaikki järkevät ehdotukset, tulevat ne sitten oikealta, vasemmalta tai politiikan ulkopuolelta".

Risto Murto puolestaan sanoi samassa yhteydessä näin:

”Suomi tarvitsee kasvua ja ennen kaikkea tuottavuuden kasvua. Tavoitteena on löytää sekä pidemmän aikavälin kasvutoimia että nopeita toimia. Kasvuun tarvitaan yrityksiä, jotka investoivat ja kasvavat, ilman niitä kasvua ei synny”.

Tottahan tuo. Avainkysymys onkin, miksi Orpo & Purra eivät koonneet Murron ryhmää jo kesällä tai viimeistään syksyllä 2023? Kasvu kun oli ihan syystäkin osana hallitusohjelmaa.

 

[Analyzer]

Kyse ei kuitenkaan ollut siitä, kuinka vähän poliitikoilla on mahdollisuuksia vauhdittaa talouskasvua. Olen tätä avannut tässäkin ketjussa ja pienethän ne monissa tilanteissa ovat.

Kyse on siitä, tekeekö hallitus talouskasvun eteen sen mikä hallituksen kuuluu tehdä. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa leikataan kulutusta ja ostovoimaa isolla osalla kansalaisia. Pääministeri Orpo totesi Murron työryhmän perustamisen mediainfossa näin:

”Meidän pitää etsiä uusia kasvun aihioita. Tarvitsemme ideoita ja näkemyksiä laajasti yhteiskunnasta, ja kutsumme kaikki tähän työhön mukaan. Tavoitteena on löytää konkreettisia ja toimeenpantavissa olevia kasvutoimia. Hallitus on valmis toteuttamaan kaikki järkevät ehdotukset, tulevat ne sitten oikealta, vasemmalta tai politiikan ulkopuolelta".

Risto Murto puolestaan sanoi samassa yhteydessä näin:

”Suomi tarvitsee kasvua ja ennen kaikkea tuottavuuden kasvua. Tavoitteena on löytää sekä pidemmän aikavälin kasvutoimia että nopeita toimia. Kasvuun tarvitaan yrityksiä, jotka investoivat ja kasvavat, ilman niitä kasvua ei synny”.

Tottahan tuo. Avainkysymys onkin, miksi Orpo & Purra eivät koonneet Murron ryhmää jo kesällä tai viimeistään syksyllä 2023? Kasvu kun oli ihan syystäkin osana hallitusohjelmaa.

Tämäkään työryhmä ei tule löytämään mitään viisastenkiveä vaan koostaa niitä samoja ehdotuksia, joita on kierrätetty vuosikaudet. Työryhmä onkin usein synonyymi sille, että esitetään ottavansa huoli tosissaan ja koitetaan näyttää aktiivisilta.

Pitkän aikavälin pääkeino löytyy koulutuksesta ja tutkimuksesta ja niihin panostamisesta eli lisäresursseista. Sekään ei ole silti mikään automaatio, että se realisoituu kasvuksi ja merkittävä siivu menee aina hallintoon.

Verotuksen remontti on sitten toinen, mutta se vaatisi melkeinpä koko eduskunnan sitoutumista siihen. Soutaminen ja huopaaminen eri hallituskokoonpanojen valtaannoustessa olisi kaikista hölmöintä. Käytännössä tehokkaimmat toimet ovat yritysten pienempi verottaminen/muutos siihen milloin vero tulee maksettavaksi. Eli houkuttelevamman investointiympäristön luominen. Tähän voimiensa tunnossa olevat demarit eivät missään olosuhteissa tule suostumaan. Puhumattakaan muusta vihervasemmistosta.

Työperäisen maahanmuuton lisääminen sekä nykyisen väestön päätyminen isommalla prosentilla työmarkkinoiden käyttöön on kolmas pääkokonaisuus. Työperäinen maahanmuutto ei etene koska persut. Jälkimmäistä hallitus on yrittänyt purkamalla kannustinloukkuja ja pian nähdään onko sillä vaikutusta.

Muut toimet näiden kokonaisuuksien ulkopuolelta onkin sitten näpertelyä. Kotoyritykset joko pärjäävät globaalissa kilpailussa tai sitten eivät.

 

[Cobol]

Tämäkään työryhmä ei tule löytämään mitään viisastenkiveä vaan koostaa niitä samoja ehdotuksia, joita on kierrätetty vuosikaudet. Työryhmä onkin usein synonyymi sille, että esitetään ottavansa huoli tosissaan ja koitetaan näyttää aktiivisilta.

Ehkä näinkin. Risto Murto ja miksi ei työryhmänsä tuo kuitenkin peruskysymyksiä pöytään. Viimeisten 20 vuoden aikana Suomeen ei ole syntynyt isoja uusia yrityksiä, jotka olisivat tukeneet Suomen kasvua. Se on keskeisin ongelma Murron ja minunkin mielestä.

Jos tuohon löytävät ratkaisuja, loistavaa.

Malirannalta odotan myös jotain. Hän ei ole perinteinen demaritaustainen ekonomisti vaan on monta kertaa ollut lähempänä realistisia linjoja mm. työntekijän asemasta ja Suomen taloudesta.

 

[Mediakuutio]

Viimeisten 20 vuoden aikana Suomeen ei ole syntynyt isoja uusia yrityksiä, jotka olisivat tukeneet Suomen kasvua.

Ei ole ei mutta muistaakseni sitäkin enemmän näitä työryhmiä ja selvityksiä joissa sitten toistellaan samoja asioita. Mikään ei vain muutu kun poliitikot eivät saa päätöksiä aikaiseksi.

 

[Cobol]

Ei ole ei mutta muistaakseni sitäkin enemmän näitä työryhmiä ja selvityksiä joissa sitten toistellaan samoja asioita. Mikään ei vain muutu kun poliitikot eivät saa päätöksiä aikaiseksi.

Olisiko tässä poikkeus? Ainakin sillä perusteella on, että Orpon hallitus on vienyt vastarinnasta ja lakoista välittämättä tyäelämäuudistuksia maaliin. Laboren ja EK:n edustajat voivat ainakin osin löytää toisensa ja en kyllä usko edes alkuun, että Orpon hallitus asettuisi tielle.

Mulla on hyvät fiilikset Murron ryhmästä. Tilannekin Suomessa on se, että nyt on pakko löytää yhdessä kasvulle ratkaisuja. Toki saatan olla turhan optimistinen.

 

[tommy36]

Mielestäni on myös laiskaa puhua siitä, miten Marin sai työttömien määrää laskettua. Tokihan ihmiset saa töihin, jos heille keksii työpaikkoja kunnilta, kaupungeilta tai valtiolta, ja palkat maksaa velkarahalla.

"Vuonna 2020 julkisella sektorilla työskenteli 648 900 henkeä, mutta viime vuonna (2023) jo 703 800 henkeä. Määrä on kasvanut liki 55 000:lla."

Kansantalous | Tutkijat huolestuivat: Julkinen sektori on paisunut Suomessa vauhdilla

Työntekijöiden määrä julkisella sektorilla on kasvanut pitkään, mutta erityisen paljon viime vuosina.

www.hs.fi

Ja en tarkoita, etteikö Orpon hallitus olisi tehnyt virheitä, mutta sentään sillä on yritystä leikata menoista. Edellinen hallitus, joka sai vastaavia säästötoimenpiteitä tehtyä, oli Sipilän haliltus. Moni leikkaus on mielestäni ollut eriskummallinen, ja esimerkiksi makeisvero on aivan käsittämättömän huonosti toteutettu, tai yksityisten lääkärikäyntien tukeminen, joka on mennyt käytännössä suoraan yksityisten lääkäriyritysten taskuihin.

Ongelma Suomessa onkin se, että puolueet ovat jakautuneet aivan "ääripäihin". Persuja ei kiinnosta muu kuin se, että ulkomaalaiset saataisiin kuuseen Suomesta, riippumatta onko tämä työssäkäyvä vai ei. Kokoomus taasen tavoittelee veronmaksajien rahojen lahjoittamista yrityksille. Loput puolueet sitten enemmän tai vähemmän pitävät yrittämistä ja työntekoa pahana asiana, jota tulee verottaa mahdollisimman kovasti. Jos yritys menestyy, ei yrittäjä saisi hyötyä siitä, vaan voitot pitäisi jakaa tasaisesti kaikille.

On surullista, että Suomessa ei ole esimerkiksi Tanskan demareiden kaltaista puoluetta, tai edes Ruotsin demareiden. Joilla olisi ymmärrystä sekä talouspolitiikasta että maahanmuuton järkevästä sääntelystä. Maahanmuutosta pitäisi kitkeä pois humanitäärinen maahanmuutto, josta on pitkälti vain haittaa länsimaiselle hyvinvointivaltiolle, mutta työperäistä maahanmuuttoa pitäisi helpottaa huomattavasti, ja siihen pitäisi kannustaa.

No jos nyt vitsaillaan sitten aiheella, että onko parempi jakaa ne velkarahat yritysten voittoihin, tai vaihtoehtoisesti lisäämällä niillä työpaikkoja, niin jälkimmäinenhän tuo ainakin kasvua, kun ensimmäinen näemmä juurikaan ei.

Lienee siis parempi sijoittaa velkarahalla toimeliaisuuteen, ja sen synnyttämään rahan kiertoon, joka taas luo ja/tai ylläpitää työtä, kuin että ne menee investointien sijaan sijoituksiin jotka eivät välttämättä luo mitään. Usein ei edes niitä verojakaan.

Eli jos kerran työ tekeminen on sitä parasta sosiaaliturvaa, niin auttanee sitten, että joku edes luo sitä työtä, ja sitä niinikään tehdäänkin. Ei sillä työllä aina jonkun muun tarvitse rikastua, että sen tekeminen olisi kannattavaa.

 

[Tadu]

No jos nyt vitsaillaan sitten aiheella, että onko parempi jakaane velkarahat yritysten voittoihin, tai vaihtoehtoisesti lisäämällä niillä työpaikkoja, niin jälkimmäinen hän tuo ainakin kasvua, kun ensimmäinen näemmä juurikaan ei.

Lienee siis parempi sijoittaa velkarahalla toimeliaisuuteen, ja sen synnyttämään rahan kiertoon, joka taas luo ja/tai ylläpitää työtä, kuin että ne menee investointien sijaan sijoituksiin jotka eivät välttämättä luo mitään. Usein ei edes niitä verojakaan.

Eli jos kerran työ tekeminen on sitä parasta sosiaaliturvaa, niin auttanee sitten, että joku edes luo sitä työtä.

Suomen talouden kestävyysongelma tuskinpa korjautuu sillä, että lisätään julkishallinnon työpaikkoja. Toki jos ne työpaikat rahoitetaan joka tapauksessa valtion tuilla/rahoilla, niin ei sillä kauheasti eroa onko yksityisellä vai julkisella töissä.

T: Virkamies

 

[sambersson]

Suomen talouden kestävyysongelma tuskinpa korjautuu sillä, että lisätään julkishallinnon työpaikkoja. Toki jos ne työpaikat rahoitetaan valtion tuilla/rahoilla, niin ei sillä kauheasti eroa onko yksityisellä vai julkisella töissä.

T: Virkamies

Tuossahan nyt varmaan tarkoitettiin että nollatilanteessa luodaan toimeliaisuutta ennemmin kuin pumpataan se raha jonkin firman osinkoihin.

 

[Kilgore Trout]

Suomen talouden kestävyysongelma tuskinpa korjautuu sillä, että lisätään julkishallinnon työpaikkoja. Toki jos ne työpaikat rahoitetaan joka tapauksessa valtion tuilla/rahoilla, niin ei sillä kauheasti eroa onko yksityisellä vai julkisella töissä.

T: Virkamies

Se on miten hommat kategorisoidaan ja kustannukset jyvitetään. Tässä tilanteessa voidaan sanoa vaikka, että kaikkien virkamiesten palkat rahoitetaan ottamalla syömävelkaa (hymiö).

 

[Tadu]

Tuossahan nyt varmaan tarkoitettiin että nollatilanteessa luodaan toimeliaisuutta ennemmin kuin pumpataan se raha jonkin firman osinkoihin.

Eivätkö ne rahat mene yhtään työntekijöiden palkkoihin vai ilmaiseksiko he yrityksissä työskentelevät?

 

[tommy36]

Suomen talouden kestävyysongelma tuskinpa korjautuu sillä, että lisätään julkishallinnon työpaikkoja. Toki jos ne työpaikat rahoitetaan joka tapauksessa valtion tuilla/rahoilla, niin ei sillä kauheasti eroa onko yksityisellä vai julkisella töissä.

T: Virkamies

No tavallaanhan yritystuetkin ovat velkarahalla maksettavia työpaikkoja, jos emme ole tarkkoja siitä, että mikä osa rahoista kulkee minnekin. Kalliimmaksihan se kuitenkin käy, jos niiillä veloilla vain maksellaan erilaisia tukia, jotka eivät juurikaan lisää edes sitä kulutusta vaikkapa niihin palveluihinkaan, joten huonommaltra vaihtoehdoltahan se siten vaikuttaa. Ja erityisestihän tämän pitäisi lämmittää kaikkien niiden mieltä, jotka eivät halua kustantaa sitä toisten "loisimista", joka vissiinkin on kansantauti.

Lisäksihän työtaakka kevenee, ja parhaassa tapauksessa saattaa löytyä jopa entistäkin parempia osaajia sinne joukkoon.