Petteri Orpon hallitus

[molari]

Kyse on siitä, että kuntapuoli pelkää jäävänsä yksin vesilaitosten ja vesijärjestelmien kanssa. Jos ei ole rahaa, ei ole rahaa. Tämä tulee aika hyvin vaikkakin epäsuorasti ilmi Kuntaliiton lausunnossa. Halutaan pitää portit auki myös yksityisellä omistukselle kunhan se ei saavuta muodollisesti määräysvaltaa.

Itse olen kanssasi samaa mieltä. Kuten on moni lausunnonantaja. Kuten Suomen vesilaitosyhdistys toteaa ”Osakeyhtiömuotoisilla vesihuoltolaitoksilla saattaa olla vaarana päätyä käytännössä yksityisen omistajan määräysvallan alle, mikäli tämän omistusosuus on lain salliman maksimin lähellä, ja julkinen omistus jakaantuu usean eri kunnan kesken".

Thatcherilaiseen politiikkaan viehtynyt Purra ja yhä enemmän oikeistokonservatiiviseksi muuttunut Orpo tuskin jättävät pelinpaikkaa käyttämättä ja muutoksia tulee vain hieman. Se tullaan kenties viemään läpi periaatteella, että Suomessa vesijärjestelmillä putkineen ja torneineen on jo nyt valtava korjausvelka.

Toinen kysymys on, mistä rahat julkisella puolella. Ei siinä muu auta kuin korottaa kuntaveroa. Ja tähän on kunnasta riippuen aika vähän kannatusta.

Eiköhän kunnilla olisi paljonkin "ei niin tärkeitä" kohteita, mistä leikata ja mitkä eivät sinänsä kunnille (tai valtiolle) kuulu, pitäisi sekä kuntien ja valtion ottaa pää vetävään käteen ja keskittyä perustehtäviin, toki erittäin vaikeaa, kun on vuosi vuodelta luvattu lisää ja lisää kaikkea "kivaa".

 

[Vaughan]

Jos olisin oppositiossa, lähtisin organisoimaan uudella tavalla laajoja ja näkyviä mielenilmaisuja. Mukaan saisi todennäköisesti myös Kokoomusta lähellä olevia järjestöjä ja kenties vielä piilotukea EK:n suunnalta mm. työperäisen maahanmuuton osalta.

Jos vihreissä ja demareissa oltaisiin fiksuja, siellä lähdettäisiin houkuttelemaan sosiaaliliberaaleja pro-market -henkisiä keskustaoikeistolaisia (mikä on melkein sama asia kuin "oikeistodemari") omiin riveihin. Siellä on suuri joukko ihmisiä lähes poliittisesti "kodittomina" Kokoomuksen otettua selvästi askeleita oikealle sekä arvo- että talousasioissa (pro-business, köyhiltä leikkaaminen, hyväosaisten edut, persujen myötäily jne.)

Käytännössä en aio pidätellä hengitystä tätä peliliikettä odotellessa. Kumpikin puolue taitaa pelätä valumaa vasemmalta laidalta Vasemmistoliitolle...

Jokaisen ison puolueen taustalla on kyky miellyttää kahta ääripäätä. Tällä hetkellä Kokoomus onnistuu siinä parhaiten - hankkien sekä liberaaleja että konservatiiveja äänestäjikseen. Aikoinaan demareilla oli "seinät leveällä ja katto korkealla", eli erittäin suuri jakolinja lähdes neuvostohenkisten vasurien ja pro-vientiteollisuus henkisten oikeistodemarien välillä, mutta se takasi puolueelle laajan kannatuksen.

Persuissa pitäisi olla jakolinja Purran/Halla-ahon yliopisto-oikeistolaisten ja maaseudun duunarien välillä, mutta hyvin onnistuneesti he ovat pitäneet rivinsä kohtuullisen suorina - ilmeisesti maahanmuuton vastustaminen yhdistää riittävästi...

 

[Rantsukoff]

Perussuomalaiset haluavat luoda 90-luvun alun laman henkisen ilmapiirin uudestaan. Se on maasto jonka Mestari ja Purra parhaiten tuntevat ja johon heidän politiikkansa perustuu ja nyt siihen on taloudellisen tilanteen puolesta hyvät tekosyyt. Mitä enemmän on työttömyyttä, köyhyyttä, näköalattomuutta ja yleistä onnettomuutta ja ahdistusta, sen parempi persuille jotka elävät negatiivisista tunteista kuin kärpäset paskasta. Kun paskaa on nupissa tarpeeksi, on rotuvihan lietsominen helpompaa.

Tähän voi tietysti voi tietysti joku sanoa että työttömyys ym. ikävyydet ovat joka tapauksessa monella edessä jos jatketaan kuten Marinin hallitus yms. ja jne. Mutta kun katsotaan kuinka määrätietoisesti leikkaukset on kohdistettu yhteiskunnan heikoimpiin ja haavoittuvimpiin, on helppo nähdä ettei kyse ole vain välttämättömyyksistä vaan tietoisesti kohdennetuista valinnoista. Itse Mestarihan kirjoitti jo vuonna 2008 Raamatussaan että Suomessa on korkeat verot ettei palkatonta kansalaisjärjestötyötä tekevälle "preka-eetulle" tulisi paha mieli. Koska Scripta on nyky-Persujen henkinen kasvualusta, on mielekästä puhua Perussuomalaisten politiikan pitkästä linjasta.

Ja joo, on siellä ne muutkin puolueet. Mutta missä se näkyy?

Suuret ikäluokat nauraa partaansa. Sai asunnot ja järvenrantatontit halvalla. Korot olleet pitkään lähes nollissa. Kelpaa lähteä eläkkeellä Espanjaan elvistelemään. Eipä ole 90 -luvun lamasta tietoakaan näille.

 

[WarWas]

Suuret ikäluokat nauraa partaansa. Sai asunnot ja järvenrantatontit halvalla. Korot olleet pitkään lähes nollissa. Kelpaa lähteä eläkkeellä Espanjaan elvistelemään. Eipä ole 90 -luvun lamasta tietoakaan näille.

Ihan kaikki?

 

[aceman81]

Varmaankin usein leikkauksilla on tarkotus hakea säästöjä ja tehostaa. Toisaalta, voivat myös kertoa kyseisten päättäjien prioriteeteista, sidosryhmistä ja arvoista.

En sitten osaa sanoa millä perustein vaikkapa ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä tekevältä Mieli ry:ltä leikataan ensi vuonna yli 450 000 euroa valtionavustuksia.

Klassinen "yks tyyppi sano", mutta yks sosiaalipuolella työskentelevä maalaili vähän pessimistisenä tulevaisuutta ja miten nyt tehtävät leikkaukset -varmaankin yhdistettynä sellaisiin teemoihin kuten taloudellinen ahdinko, syrjäytyminen, mielenterveysongelmat, päihteet - tulee näkymään kaduilla lisääntyvänä häiriökäyttäytymisenä. Ja nyt kun leikkausten makuun on päästy niin paluuta entiseen ei tule olemaan tulevien hallituksienkaan aikana. Sellaiseen ainakin näennäiseen konsensus-yhteiskuntarauhaan tulee pieni särö.

Mene ja tiedä sitten.

 

[Surukuku]

Suuret ikäluokat nauraa partaansa. Sai asunnot ja järvenrantatontit halvalla. Korot olleet pitkään lähes nollissa. Kelpaa lähteä eläkkeellä Espanjaan elvistelemään. Eipä ole 90 -luvun lamasta tietoakaan näille.

Sikäli kuin minä olen ymmärtänyt, nämä nk. suuret ikäluokat ovat heti sodanjälkeinen ikäpolvi, siis 1946-50 syntyneitä.
Sen tiedän varmasti, että heidän pesänrakennusaikoihin pankkien lainakorot huitelivat pitkälle yli 10%. Toki, aika oli eri kuten inflaatiokin, mutta mistään nollakoroista ei silloin osattu edes haaveilla.
Edelleen, 90-luvun laman aikoihin he olivat pääosin vielä työelämässä ja kantoivat ja kärsivät sen seurauksista ehkä suurimman taakan ikäluokkana, kun työpaikat menivät alta eikä sen ikäiset, lähellä eläkeikää, silloinkaan enää työllistyneet uudelleen.
Kun olen itse elänyt ja nähnyt tuon ajan, päällimmäiset muistot siitä ovat kyllä ihan muuta kuin "partaansa nauravat järvenranta-asukit".

Huom! Boldaus oma

 

[Jeffrey]

En sitten osaa sanoa millä perustein vaikkapa ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä tekevältä Mieli ry:ltä leikataan ensi vuonna yli 450 000 euroa valtionavustuksia.

Orpon hallitus on nimenomaisesti lisäämässä sosiaalikulujen budjettia, vaikka toki yksittäisten järjestöjen rahoitus pienenee kokonaisuuteen nähden käytännössä merkityksettömästi. Yksittäisten järjestöjen sijaan nyt ollaan rahoittamassa julkista terveydenhuoltoa. Esimerkiksi vuodelle 2025 Orpon hallitus on tekemässä edelliseen vasemmistohallitukseen verrattuna valtavan 6 200 000 000 euron lisäpanostuksen sosiaali- ja terveydehuoltoon. Toivottavasti julkinen terveydenhuolto ohjaa näitä rahoja myös mielenterveystyöhön.

 

[UnenNukkuja]

vaikka toki yksittäisten järjestöjen rahoitus pienenee kokonaisuuteen nähden käytännössä merkityksettömästi

Ensi vuonnahan lähtee 80 miljoonaa sote-järjestöiltä kaikkineen. Mieli ry ilmoittaa kohdalleen tuollaisen luvun, eli lähtee sitä aika paljosta muustakin, juustohöyläillen. Nykyisessä tilassaan sairaanhoito ei kykene mitenkään lisäämään toimintoihin kaikkea tätä mitä järjestöt tarjoaa.

 

[Patarouva]

Ensi vuonnahan lähtee 80 miljoonaa sote-järjestöiltä kaikkineen. Mieli ry ilmoittaa kohdalleen tuollaisen luvun, eli lähtee sitä aika paljosta muustakin, juustohöyläillen. Nykyisessä tilassaan sairaanhoito ei kykene mitenkään lisäämään toimintoihin kaikkea tätä mitä järjestöt tarjoaa.

Niinpä. Ehkä tämä ajattelu karuimmillaan tarkoittaa, että kuvitellaan, että ei tässä muuta ole kunhan ryhdistäydytte tai itkette ja ryhdistäydytte tai tehkää mitä lystäätte.

 

[Jeffrey]

Ensi vuonnahan lähtee 80 miljoonaa sote-järjestöiltä kaikkineen. Mieli ry ilmoittaa kohdalleen tuollaisen luvun, eli lähtee sitä aika paljosta muustakin, juustohöyläillen. Nykyisessä tilassaan sairaanhoito ei kykene mitenkään lisäämään toimintoihin kaikkea tätä mitä järjestöt tarjoaa.

Jos järjestöiltä leikataan 80 miljoonaa, niin kokonaisuudessaan sosiaali ja terveydenhuollon rahoitusta nimenomaisesti lisätään noin 6 120 000 000 euroa suhteessa Marinin hallituksen tekemään esitykseen.

Orpon hallitus on nimenomaisesti tekemässä valtavat lisäpanostukset julkiseen terveydenhuoltoon ja siihen malliin jonka vasemmistopuolueet loivat.

 

[Sonny Burnett]

Kela on kehottanut tänä vuonna tuhansia suomalaisia muuttamaan halvempaan asuntoon – jo 20 sentin ylitys voi olla liikaa

Toimeentulotuen varassa elävien hankala tilanne voi asiantuntijoiden mukaan johtaa monen asunnottomuuteen.

yle.fi

Karua kieltämättä kun joutuu muuttamaan muutaman kympin vuoksi. Isossa kuvassa tällä on kuitenkin terve ohjausvaikutus yleiseen vuokratasoon ja kulutuskäyttäytymiseen.

 

[Tadu]

Kela on kehottanut tänä vuonna tuhansia suomalaisia muuttamaan halvempaan asuntoon – jo 20 sentin ylitys voi olla liikaa

Toimeentulotuen varassa elävien hankala tilanne voi asiantuntijoiden mukaan johtaa monen asunnottomuuteen.

yle.fi

Karua kieltämättä kun joutuu muuttamaan muutaman kympin vuoksi. Isossa kuvassa tällä on kuitenkin terve ohjausvaikutus yleiseen vuokratasoon ja kulutuskäyttäytymiseen.

No ei joudu muuttamaan, vaan joutuu maksamaan sen muutaman kymppiä jatkossa itse. Eiköhän se ole aika tervettä, että on jokin maksimiraja minkä verran Kela maksaa asiakkaan vuokraa.

 

[Bob Rambo]

Eli aiemman n. 14 miljoonan euron sijaan Mieli ry saakin jatkossa vain 13,6 miljoonaa euroa avustusta/tukirahaa. Uskoisin, että keinot sopeuttaa toimintaa on olemassa. Yhtenä vinkkinä voisin antaa esimerkiksi sen, että kampaisivat henkilöstökulut läpi kertaalleen. Henkilöstön yhteystiedoista kun hakee hakusanalla "päällikkö", löytyy vaatimattomat 27 erilaista titteliä. Olen vahvasti sitä mieltä, että mielenterveystyöhön tulisi kanavoida huomattavasti nykyistä enemmän varoja, mutta väkisin tulee mieleen, ettei näissä järjestöissä kaikki rahat mene siihen ns. oikeaan työhön.

Uutisessa mainittuun avustuspuhelimeen avustuksen pienentyminen tuskin kauheasti vaikuttaa, kun se nytkin pyörii 90-prosenttisesti vapaaehtoisvoimin.

 

[Patarouva]

Kela on kehottanut tänä vuonna tuhansia suomalaisia muuttamaan halvempaan asuntoon – jo 20 sentin ylitys voi olla liikaa

Toimeentulotuen varassa elävien hankala tilanne voi asiantuntijoiden mukaan johtaa monen asunnottomuuteen.

yle.fi

Karua kieltämättä kun joutuu muuttamaan muutaman kympin vuoksi. Isossa kuvassa tällä on kuitenkin terve ohjausvaikutus yleiseen vuokratasoon ja kulutuskäyttäytymiseen.

Julmaa, mutta toisaalta, jos joku muu maksaa kokonaan asumisesi niin kai sillä jollakin muulla on oikeus vaatia sinua säästämään.

 

[Sonny Burnett]

No ei joudu muuttamaan, vaan joutuu maksamaan sen muutaman kymppiä jatkossa itse. Eiköhän se ole aika tervettä, että on jokin maksimiraja minkä verran Kela maksaa asiakkaan vuokraa.

Jep, olisi pitänyt kirjoittaa "jos" joutuu muuttamaan. Eiköhän me siis olla tästä asiasta samaa mieltä.

 

[UnenNukkuja]

Jos järjestöiltä leikataan 80 miljoonaa, niin kokonaisuudessaan sosiaali ja terveydenhuollon rahoitusta nimenomaisesti lisätään noin 6 120 000 000 euroa suhteessa Marinin hallituksen tekemään esitykseen.

Orpon hallitus on nimenomaisesti tekemässä valtavat lisäpanostukset julkiseen terveydenhuoltoon ja siihen malliin jonka vasemmistopuolueet loivat.

Järjestöt säikähtää ihan siksikin, että hallitus on osannut pompotella tätä järjestöjen rahoitusta. Kevään kehysriihessä nostivat tuon kokonaisluvun 130 miljoonaan ja ensi vuodelle asettivatkin vain 25 miljoonan leikkaukset. No, syysriihessä päättivät säikäyttää sitten tuolla, että heti ensi vuonna lähtee se 80 miljoonaa. Eli tässä halutaan riepotella hieman noita järjestöjä, jotka kuitenkin tarkoin suunnittelevat toimintojaan muutenkin.

Mitä tiedän ihan omista sairauksistani, ei sairaalan rahkeet kaikkeen riitä. Osin, koska perustaso ei kaikista sairauksista edes tiedä mitään. Siksi olen itsekin sillä kannalla, että yliopistollisten liidaamat hyvinvointialueet olisi hyvä ratkaisu.

 

[Jeffrey]

No ei joudu muuttamaan, vaan joutuu maksamaan sen muutaman kymppiä jatkossa itse. Eiköhän se ole aika tervettä, että on jokin maksimiraja minkä verran Kela maksaa asiakkaan vuokraa.

Kuullostaa aikamoiselta oikeuvaltion oikeudenmukaisuudelta, että jotkin tuenhakijat saavat maksimimäärää isompia tukia.

 

[Jeffrey]

Järjestöt säikähtää ihan siksikin, että hallitus on osannut pompotella tätä järjestöjen rahoitusta. Kevään kehysriihessä nostivat tuon kokonaisluvun 130 miljoonaan ja ensi vuodelle asettivatkin vain 25 miljoonan leikkaukset. No, syysriihessä päättivät säikäyttää sitten tuolla, että heti ensi vuonna lähtee se 80 miljoonaa. Eli tässä halutaan riepotella hieman noita järjestöjä, jotka kuitenkin tarkoin suunnittelevat toimintojaan muutenkin.

Mitä tiedän ihan omista sairauksistani, ei sairaalan rahkeet kaikkeen riitä. Osin, koska perustaso ei kaikista sairauksista edes tiedä mitään. Siksi olen itsekin sillä kannalla, että yliopistollisten liidaamat hyvinvointialueet olisi hyvä ratkaisu.

Itse olen sitä mieltä, että järjestöjen tukien läpiperkaaminen on erittäin hyvä asia. Suomessa verovaroin tuetaan lukuisia järjestöjä joiden kohdalla tukirahojen käyttö ei kestä päivänvaloa. Toki tässä kun puhuttiin Mieli Ry:stä niin heidän kanssa toimintaan olin aikanaan tyytyväinen yritysasiakkaana. Muistetaan sekin, että julkiseen terveydenhuoltoon tehtävien jätti-investointien lisäksi järjestöt kuten Mieli Ry saa edelleen varsin reilun rahoituksen valtiolta.

 

[JZZ]

Sikäli kuin minä olen ymmärtänyt, nämä nk. suuret ikäluokat ovat heti sodanjälkeinen ikäpolvi, siis 1946-50 syntyneitä.
Sen tiedän varmasti, että heidän pesänrakennusaikoihin pankkien lainakorot huitelivat pitkälle yli 10%. Toki, aika oli eri kuten inflaatiokin, mutta mistään nollakoroista ei silloin osattu edes haaveilla.
Edelleen, 90-luvun laman aikoihin he olivat pääosin vielä työelämässä ja kantoivat ja kärsivät sen seurauksista ehkä suurimman taakan ikäluokkana, kun työpaikat menivät alta eikä sen ikäiset, lähellä eläkeikää, silloinkaan enää työllistyneet uudelleen.
Kun olen itse elänyt ja nähnyt tuon ajan, päällimmäiset muistot siitä ovat kyllä ihan muuta kuin "partaansa nauravat järvenranta-asukit".

Huom! Boldaus oma

Toisaalta sitten taas suurten ikäluokkien aikuistuessa asunnot olivat erittäin halpoja ja palkat suhteessa asuntojen hintoihin korkeita. Asuntojen hinnat suhteessa palkkoihin nousivat kunnolla vasta 80-luvulla Suomessa, ja siitä lähtien asuntojen hintakehitys on pysynyt korkeampana palkkoihin nähden. Käytännössä 90-luvun alkuun asti Suomessa oli lähes kouluttamattomalla työssäkäyvällä varaa ostaa omakotitalo vaikka toinen pariskunnasta olisikin ollut kotona. [tilastokeskus]

Suurten ikäluokkien suurin puhallus on kuitenkin eläkejärjestelmä, jonka he itse ovat suunnitelleet. Käytännössä jo 80-luvulta lähtien on tiedetty, että eläkejärjestelmässä on suuria valuvikoja, johtuen liian vähäisestä lasten määrästä (suuret ikäluokat tekivät n. 1,7 lasta pariskuntaa kohden) ja kasvaneesta eliniänodotuksesta johtuen. Sille ei ole muutamia yksittäisiä pieniä muutoksia lukuunottamatta tehty mitään, joka kohdistuisi suoraan suuriin ikäluokkiin. Meidän ikäluokkamme (suurten ikäluokkien jälkeläiset) eläkeikää on nostettu ja nostetaan vieläkin, mutta suurille ikäluokille nostot ovat olleet muutamia vuosia ihan ikäryhmän viimeisille. Lisäksi on olemassa monia erilaisia eläkeputkia, joilla nämä nykytyömarkkinoilla huonosti pärjäävät kouluttamattomat tuetaan viimeiset työvuotensa eläkkeelle. Tämä pommi on nyt lankeamassa maksettavaksi meidän ikäluokalle.

Erityisesti tuo on sellaista ihan tietoista epärehellisyyttä, että mielestäni siitä pitäisi ihan oikeasti rangaista niitä, jotka eivät ole järjestelmää halunnet korjata. Meidän ikäluokalla ei ole ollut mitään mahdollisuutta enää tilannetta korjata, vaan kokonaisuudessaan järjestelmän suunnittelu ja syy sen epäonnistumiseen on vain ja ainoastaan suurilla ikäluokilla.

 

[Patarouva]

Tulee mieleen 1990-luvun alussa kun olin opiskelija ja avomies työttömänä. Saatiin asumistukea tavallaan ns. minun osuuteni. Tulot tietysti tippuivat, kun puolisoni meni armeijaan. En muista tuliko Kelasta jotakin lisätukea varusmiehelle, mutta sanottiin, että koko vuokraa ei makseta. Ei meidän maailma siihen kaatunut, kun oli säästöjä kesätöistä ja vanhemmat avustivat tarvittaessa. Otti se silti silloin päähän.

 

[UnenNukkuja]

Itse olen sitä mieltä, että järjestöjen tukien läpiperkaaminen on erittäin hyvä asia. Suomessa verovaroin tuetaan lukuisia järjestöjä joiden kohdalla tukirahojen käyttö ei kestä päivänvaloa. Toki tässä kun puhuttiin Mieli Ry:stä niin heidän kanssa toimintaan olin aikanaan tyytyväinen yritysasiakkaana. Muistetaan sekin, että julkiseen terveydenhuoltoon tehtävien jätti-investointien lisäksi järjestöt kuten Mieli Ry saa edelleen varsin reilun rahoituksen valtiolta.

Olen itse kuntotutunut Neuroliiton ylläpitämässä keskuksessa. Muistan tuolta keskustelut, kuinka kaupungin (ei ollut vielä hyvinvointialueita) tarjoama vaihtoehto oli aivan karmea paikka. Eli järjestöilläkin on tärkeät ammattilaiset tällaisissa tehtävissä.

Ymmärrän nuo halut läpiperkaamiseen, mutta siinä kohtaa mietin myös soten ulkopuoleisia järjestöjä, joita Suomi on aivan täynnä. Sote-sektori kuitenkin raportoi tarkkaan Stealle vuosittain, onko rahat käytetty siihen mihin on luvattu.

 

[Tadu]

Toisaalta sitten taas suurten ikäluokkien aikuistuessa asunnot olivat erittäin halpoja ja palkat suhteessa asuntojen hintoihin korkeita. Asuntojen hinnat suhteessa palkkoihin nousivat kunnolla vasta 80-luvulla Suomessa, ja ovat siitä lähtien asuntojen hintakehitys on pysynyt korkeampana palkkoihin nähden. Käytännössä 90-luvun alkuun asti Suomessa oli lähes kouluttamattomalla työssäkäyvällä varaa ostaa omakotitalo vaikka toinen pariskunnasta olisikin ollut kotona. [tilastokeskus]

Suurten ikäluokkien suurin puhallus on kuitenkin eläkejärjestelmä, jonka he itse ovat suunnitelleet. Käytännössä jo 80-luvulta lähtien on tiedetty, että eläkejärjestelmässä on suuria valuvikoja, johtuen liian vähäisestä lasten määrästä (suuret ikäluokat tekivät n. 1,7 lasta pariskuntaa kohden) ja kasvaneesta eliniänodotuksesta johtuen. Sille ei ole muutamia yksittäisiä pieniä muutoksia lukuunottamatta tehty mitään, joka kohdistuisi suoraan suuriin ikäluokkiin. Meidän ikäluokkamme (suurten ikäluokkien jälkeläiset) eläkeikää on nostettu ja nostetaan vieläkin, mutta suurille ikäluokille nostot ovat olleet muutamia vuosia ihan ikäryhmän viimeisille. Lisäksi on olemassa monia erilaisia eläkeputkia, joilla nämä nykytyömarkkinoilla huonosti pärjäävät kouluttamattomat tuetaan viimeiset työvuotensa eläkkeelle. Tämä pommi on nyt lankeamassa maksettavaksi meidän ikäluokalle.

Erityisesti tuo on sellaista ihan tietoista epärehellisyyttä, että mielestäni siitä pitäisi ihan oikeasti rangaista niitä, jotka eivät ole järjestelmää halunnet korjata. Meidän ikäluokalla ei ole ollut mitään mahdollisuutta enää tilannetta korjata, vaan kokonaisuudessaan järjestelmän suunnittelu ja syy sen epäonnistumiseen on vain ja ainoastaan suurilla ikäluokilla.

Suuret ikäluokat tuppaavat myös kertomaan kuinka he rakensivat tämän maan, vaikka todellisuudessa kyse oli heidän vanhemmistaan, jotka taistelivat sodissa ja rakensivat 60- ja 70-luvun alussa hyvinvointiyhteiskunnan. Suuret ikäluokat olivat silloin nuoria eivätkä olleet päättävissä asemissa.

Heille tämä yhteiskunta rakennettiin.

 

[Satunnainen]

Sikäli kuin minä olen ymmärtänyt, nämä nk. suuret ikäluokat ovat heti sodanjälkeinen ikäpolvi, siis 1946-50 syntyneitä.
Sen tiedän varmasti, että heidän pesänrakennusaikoihin pankkien lainakorot huitelivat pitkälle yli 10%. Toki, aika oli eri kuten inflaatiokin, mutta mistään nollakoroista ei silloin osattu edes haaveilla.

Korot olivat tosiaan korkealla 70- ja 80-luvuilla ja vielä lama-ajan, jonka jälkeen laskivat selvästi alemmas. Myös inflaatio oli samaan aikaan korkealla. Mutta toisaalta niin olivat myös palkankorotukset. Ja ripeä palkkojen nousu tietysti syö lainan pääomaa. Joutuivat siis maksamaan kovat korot, mutta toisaalta vain verrattain lyhyehkön ajan, koska lainan sulaessa se oli paljon helpompi maksaa ripeästi pois. Itse asiassa ei ollut edes mahdollista saada niin pitkiä laina-aikoja kuin mitkä nykyään ovat normi.

Edelleen, 90-luvun laman aikoihin he olivat pääosin vielä työelämässä ja kantoivat ja kärsivät sen seurauksista ehkä suurimman taakan ikäluokkana, kun työpaikat menivät alta eikä sen ikäiset, lähellä eläkeikää, silloinkaan enää työllistyneet uudelleen.

Lama-aikaa kesti 90-93. Vuosina 46-50 syntyneet siis olivat sen aikoihin 40-47 vuotta vanhoja. Toki tuolloin eläkeikä oli nykyistä matalampi, mutta ei alle 50-vuotiaita minään eläkkeen kynnyksellä olevina silloinkaan pidetty. Väittäisin, että tuo mainitsemasi kyvyttömyys löytää uusia töitä iän vuoksi koski enemmän hiukan vanhempaa ikäluokkaa. Ja toisaalta ne 60-luvulla syntyneet, jotka pyrkivät tuolloin työelämään, olivat varsin hankalassa paikassa. Melkoinen kontrasti siinä suuriin ikäluokkiin, joiden kohdalla työllistymisen kriteeri oli hiukan eri luokkaa. Eräs henkilö sitä joskus kommentoi: "Töitä sai, jos pystyi kävelemään omin jaloin sisään tehtaan portista."

 

[Ötökkä]

Niinpä. Ehkä tämä ajattelu karuimmillaan tarkoittaa, että kuvitellaan, että ei tässä muuta ole kunhan ryhdistäydytte tai itkette ja ryhdistäydytte tai tehkää mitä lystäätte.

Järjestöt tekee todella isoa työtä. Ihan esim kaikenlainen ehkä ulkopuolisen silmin "turha oleilu" päivätoiminnoissa on monelle mt-puolen ihmiselle tärkeää ja tuo nimenomaan sitä osallisuutta yhteiskuntaan. Kauhistuttaa mitä tulee tapahtumaan kun tällaisia väistämättä nyt lopetetaan.

 

[Patarouva]

Korot olivat tosiaan korkealla 70- ja 80-luvuilla ja vielä lama-ajan, jonka jälkeen laskivat selvästi alemmas. Myös inflaatio oli samaan aikaan korkealla. Mutta toisaalta niin olivat myös palkankorotukset. Ja ripeä palkkojen nousu tietysti syö lainan pääomaa. Joutuivat siis maksamaan kovat korot, mutta toisaalta vain verrattain lyhyehkön ajan, koska lainan sulaessa se oli paljon helpompi maksaa ripeästi pois. Itse asiassa ei ollut edes mahdollista saada niin pitkiä laina-aikoja kuin mitkä nykyään ovat normi.


Lama-aikaa kesti 90-93. Vuosina 46-50 syntyneet siis olivat sen aikoihin 40-47 vuotta vanhoja. Toki tuolloin eläkeikä oli nykyistä matalampi, mutta ei alle 50-vuotiaita minään eläkkeen kynnyksellä olevina silloinkaan pidetty. Väittäisin, että tuo mainitsemasi kyvyttömyys löytää uusia töitä iän vuoksi koski enemmän hiukan vanhempaa ikäluokkaa. Ja toisaalta ne 60-luvulla syntyneet, jotka pyrkivät tuolloin työelämään, olivat varsin hankalassa paikassa. Melkoinen kontrasti siinä suuriin ikäluokkiin, joiden kohdalla työllistymisen kriteeri oli hiukan eri luokkaa. Eräs henkilö sitä joskus kommentoi: "Töitä sai, jos pystyi kävelemään omin jaloin sisään tehtaan portista."

Äitini suurten ikäluokkien edustajana pääsi eläkeputkeen. Irtisanomiset oli hyvä aikoinaan aloittaa noista henkilöistä. Siitä sitten alle 60-vuotiaana eläkkeelle.