Petteri Orpon hallitus

[Tadu]

Ihan kuin sillä yksittäisellä ministerillä olisi mitään väliä. Samoja päätöksiä ja tekoja, mutta toinen saattaa olla parempi viestimään niistä julkisuuteen.

 

[Petros]

Anna-Kaisa Ikonen on kuuma nainen, ainoita ministereitä jotka oikeasti osaa jotain.
Menee vain hukkaan kun historian huonoimman hallituksen ministeri.
Joutuu vielä puolusteleen kahden idiootin tekosia.

 

[penaz]

Ihan kuin sillä yksittäisellä ministerillä olisi mitään väliä.

Näinhän se on, mutta hallitusta symboloivat Orpon syvällä rintaäänellä moneen kertaan antamat lupaukset Suomen talouden kuntoon laittamisesta ja velanoton vähentämisestä, Satosen lupaukset uusista työpaikoista ja Purran irvistely köyhille saksiensa kanssa.

 

[I own your face]

Suomen työttömyystilanne menee aina vain huonompaan suuntaan – nyt kärsijöinä ovat aivan uudet alat

Syyskuussa työttömyys lisääntyi kaikissa ammattiryhmissä vuoden takaiseen verrattuna.

yle.fi

Satosen sulka hatussa se vaan kasvaa väärään suuntaan.

Nyt kun ministeriruletti on ajankohtaista muutenkin niin joko voisi laittaa Marttisen puikkoihin etuajassa? Ei se nyt kovin paljon huonomminkaan voi mennä ja ehkä jotain linjauksia voidaan tulevalle kasvukaudelle vielä pelastaa?

Vaikka Marttinen tiukkaa linjaa vetääkin ni saadaan toivonmukaa edes selkeämpää ulosantia.

Mitään muutosta parempaan ei ole luvassa niin kauan, kun kokoomus on päättämässä asioista. Se on nyt niin moneen kertaan nähty, että tuo puolue ei saa mitään muuta kuin vahinkoa aikaiseksi.

 

[hablaa]

Vielä 2023 alkusyksystä talouslaskelmat olivat sellaiset, että nyt 10/2024 mennään kovaa ylös. Tämä oli varmaan yksi syy ylimielisyyteen. Mutta ylös ei suinkaan menty syistä johtuen.

Pointti lihavoitu, ihan mielenkiinnosta. Mitkä mielestäsi ovat nuo syyt, ja onko Orvon (sanokoot mitä haluaa, muutkin sukunimet taipuu) hallituksella mitään tekemistä näiden syiden kanssa? Vai onko se edelleenkin Marin ja vihervassarit?

 

[molari]

Mitään muutosta parempaan ei ole luvassa niin kauan, kun kokoomus on päättämässä asioista. Se on nyt niin moneen kertaan nähty, että tuo puolue ei saa mitään muuta kuin vahinkoa aikaiseksi.

Ei kai tämä nyt pelkästään Kokoomuksen/Kokoomusjohtoisen hallituksen syy ole:

- (uudis)rakentaminen on käytännössä seis
- mara-alalla menee huonosti
- monella tärkeällä vientikohteella (esim. Saksa) menee huonosti (vienti ei vedä)
- pitkään pidetty "kulisseja" yllä velkarahalla
- korkojen nousu
- koronakrapula
- Ukrainan sota
- ostovoiman lasku

Siinä sitä on yhdelle porukalle tehtävää ja tehtävää riittää varmaan seuraavillekin. Oikeastaan ostovoimaan vaikuttaminen on ainut asia, mihin hallitus kai voisi vaikuttaa nopeastikin, mutta ei sekään yksinkertaista ole.

 

[hablaa]

Siinä sitä on yhdelle porukalle tehtävää ja tehtävää riittää varmaan seuraavillekin. Oikeastaan ostovoimaan vaikuttaminen on ainut asia, mihin hallitus kai voisi vaikuttaa nopeastikin, mutta ei sekään yksinkertaista ole.

Yleisen ALV:in nostaminen ei ainakaan tätä varmasti ole. Ja oli sitä myös vittumaista päivittää eri järjestelmiin, jotka eivät olleet varautuneet pilkkuun. Juu, aina pitäisi näihin varautua. Myös juu, vastaavaa ei ole käytössä kai kovin monessa EU-maassa. Mutta hei, ostovoima varmasti lisääntyy, kun kaikki maksaa enemmän.

 

[Ann Arbor]

Mitään muutosta parempaan ei ole luvassa niin kauan, kun kokoomus on päättämässä asioista. Se on nyt niin moneen kertaan nähty, että tuo puolue ei saa mitään muuta kuin vahinkoa aikaiseksi.

Olisiko hypoteettinen punaviher- / sinipunahallitus kevään 2023 ja syksyn 2024 välillä saanut oleellisesti jotain muuta aikaiseksi? Samat konkurssiaallot sieltä mitä oletettavimmin olisivat seuranneet ja yleiseurooppalaiseen matalasuhdanteeseen, mikä vaikuttaa vientiteollisuuteemme Suomi hallituspohjasta riippumatta pystyy vaikuttamaan hyvin rajallisesti?

Istuvaa hallitusta sopii sen kokoonpanosta riippumatta kritisoida, kun sille paikkansa on ja monen monta kertaa itsekin olen niin tehnyt, mutta ellei jotain tietoisen lyhytnäköistä miljardien velkaelvytystä lasketa, vähän keinoja maamme työkalupakissa suunnanmuutokseen lyhyemmällä aikavälillä. Tietyt hankkeet varmasti etenisivät eri hallituspohjalla varmasti eri aikataululla, mutta tuskinpa nekään vielä 2024 olisivat näkyneet millään mittarilla.

 

[Ann Arbor]

Ei kai tämä nyt pelkästään Kokoomuksen/Kokoomusjohtoisen hallituksen syy ole:

- (uudis)rakentaminen on käytännössä seis
- mara-alalla menee huonosti
- monella tärkeällä vientikohteella (esim. Saksa) menee huonosti (vienti ei vedä)
- pitkään pidetty "kulisseja" yllä velkarahalla
- korkojen nousu
- koronakrapula
- Ukrainan sota
- ostovoiman lasku

Siinä sitä on yhdelle porukalle tehtävää ja tehtävää riittää varmaan seuraavillekin. Oikeastaan ostovoimaan vaikuttaminen on ainut asia, mihin hallitus kai voisi vaikuttaa nopeastikin, mutta ei sekään yksinkertaista ole.

Hyvin nostit esille asioita. Vaikka toki me kaikki toivomme parempien aikojen olevan jo ihan nurkan takana, vaikea kuvitella, että Sanna Marininkaan johdolla Suomen kansantalous juuri nyt käytännössä yhtään paremmalla tolalla. Juustohöylää olisi mitä oletettavimmin käytetty hivenen kevyemmällä otteella, mutta tiedä sitten olisiko se vuonna 2024 näkynyt yhtään parempina työllisyyslukuina tai BKT:n kasvuna.

Voi toki olla, että se on juuri Petteri Orpon "kauhukabinetti", minkä seurauksena moni potentiaalinen investointi on mennyt ohitsemme. Pitkän aikavälin trendeihin hallitus toki kylvää omat siemenensä, mutta Orpon hallituksen aikaansaannoksien arviointi ei useimmissa tapauksissa ole mielestäni vielä pitkään aikaan, kun en Marininkaan hallituksen lopputulemasta mitään konkluusiota vielä tekisi.

 

[Spine]

Olen ilolla katsonut hallituksen leikkauksia näistä kaiken maailman säätöistä. Mikä virka tällaisellakin on?

Elokuvasäätiöltä 500 000 euroa saanut Parvet keräsi 88 katsojaa

Elokuvauutiset.fi

www.elokuvauutiset.fi

 

[Boogey]

Olisiko hypoteettinen punaviher- / sinipunahallitus kevään 2023 ja syksyn 2024 välillä saanut oleellisesti jotain muuta aikaiseksi?

Lasken ainakin itse merkittäväksi asiaksi sen, että työmarkkinaneuvottelut ja tilanne tuskin olisi aivan niin sekaisin ja riitaisa. Yksi lakkoaalto vähemmän.

Vaikka tämä olisi tarkoittanut ettei kakkkia EKn hallitusohjelmakirjauksia olisi edistetty samaan tahtiin, jotain niistä olisi varmasti edistetty. Työmarkkinajärjestöillä kun oli myös samansuuntaisia ajatuksia, jotka jäivät sitten täysin riitelyn ja pakottamisen alle.

Nyt ei päästy aidosti edes neuvottelemaan.

 

[opelix]

Ei kai tämä nyt pelkästään Kokoomuksen/Kokoomusjohtoisen hallituksen syy ole:

- (uudis)rakentaminen on käytännössä seis
- mara-alalla menee huonosti
- monella tärkeällä vientikohteella (esim. Saksa) menee huonosti (vienti ei vedä)
- pitkään pidetty "kulisseja" yllä velkarahalla
- korkojen nousu
- koronakrapula
- Ukrainan sota
- ostovoiman lasku

Siinä sitä on yhdelle porukalle tehtävää ja tehtävää riittää varmaan seuraavillekin. Oikeastaan ostovoimaan vaikuttaminen on ainut asia, mihin hallitus kai voisi vaikuttaa nopeastikin, mutta ei sekään yksinkertaista ole.

Tässähän näitä perussyitä onkin lueteltuna. Käsittämätöntä ettei tajuta sitä ettei 5.5 miljoonan ihmisen minivaltion hyvinvointi ole globaalin markkinatalouden puristuksessa omissa käsissä. Toki yhtälailla käsittämätöntä on ettei hallitus itse sitä tajua tai edes tajua viestiä asiasta kansalaisille asioiden oikeilla nimillä vaan lapsenomaisesti jaksaa toitottaa omaa erinomaisuuttaan.

Kylläpä Suomenkin ongelmat ratkeavat tai pahenevat ihan siitä riippuen mitä tärkeimmissä kauppakumppanimaissa jatkossa tapahtuu. Ennusmerkit ovat heikot. Koska oikeasti on tilanne että yhteiskunnassamme sitten näkyy isommin taantuminen onkin hyvä kysymys?

 

[Hagi]

IL: Osassa maata jo puolet pojista on ylipainoisia | Verkkouutiset

IL: Osassa maata jo puolet pojista on ylipainoisia | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Miten mielestänne hallitus voisi puuttua tähän tikittävään aikapommiin?

 

[Ollakseni]

IL: Osassa maata jo puolet pojista on ylipainoisia | Verkkouutiset

IL: Osassa maata jo puolet pojista on ylipainoisia | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Miten mielestänne hallitus voisi puuttua tähän tikittävään aikapommiin?

Varmaan jonkin verran verotuksella (makeisvero, alkoholivero), jonkin verran tukemalla kuntoilua (halvempia hintoja julkisille kuntosaleille, tukia erilaisille harrastustoimille) ja sitten jonkin verran asennekasvatuksella.

Edit. Niin tämä otsikko oli pojista, heitä ei alkoholivero niin kosketa, mutta vanhemmille alkoholi voi olla runsas kalorilisä ja kohmelon aiheuttaja jolloin ei mennä kuskaamaan lasta pururadalle tms.

 

[WildCore]

sitten jonkin verran asennekasvatuksella.

Kyllä, vanhemmille. Se on vanhemman tehtävä saada lapsi liikkumaan tavalla tai toisella. Jos ei lapselle löydy mieleistä harrastusta, niin sitten vanhempi lähtee vaikka itse liikkumaan lapsen kanssa ulos. Eikä se tarkoita, että kysymys olisi edes pitkäaikaisesta ohjauksesta oikeaan suuntaan. Lapsi voi hyvin piankin ymmärtää, että liikkuminen on oikeastaan aika kivaa. Mutta jos lapsi ei liiku, pysyy se liikuntapeikko huonossa tapauksessa koko elämän.

 

[Patarouva]

Kyllä, vanhemmille. Se on vanhemman tehtävä saada lapsi liikkumaan tavalla tai toisella. Jos ei lapselle löydy mieleistä harrastusta, niin sitten vanhempi lähtee vaikka itse liikkumaan lapsen kanssa ulos. Eikä se tarkoita, että kysymys olisi edes pitkäaikaisesta ohjauksesta oikeaan suuntaan. Lapsi voi hyvin piankin ymmärtää, että liikkuminen on oikeastaan aika kivaa. Mutta jos lapsi ei liiku, pysyy se liikuntapeikko huonossa tapauksessa koko elämän.

Vanhempien vastuulla on myös, mitä syödään kotona ja miten paljon annetaan rahaa lapsille kaikenlaisen mässyn ostamiseen.

Liikunta on hyvä asia, mutta myös lasten ylipaino aiheutuu varmaan paljon syömisestä. Terveellinen ruoka on hyvää ja maistuvaa, kun sitä opitaan laittamaan ja syömään. Herkkujakin saa olla välillä, mutta aika monella syöminen on jatkuvaa napostelua ja laiduntamista.

 

[Pantteli]

Varmaan jonkin verran verotuksella (makeisvero, alkoholivero), jonkin verran tukemalla kuntoilua (halvempia hintoja julkisille kuntosaleille, tukia erilaisille harrastustoimille) ja sitten jonkin verran asennekasvatuksella.

Verotus on ollut aina huono ohjain esimerkiksi alkoholin kanssa. Suomi on ollut vuosikausia huippuluokkaa alkoholin verotuksen ja myyntirajoitusten kanssa, samanaikaisesti haitat ovat olleet maailmanlaajuisesti kärkipäätä. Viinapullo tai karkkipussi ostetaan hinnasta riippumatta ja humalahakuisessa alkoholin juomisessa on ollut täällä positiivinen aura. Suurempi vaikutus on perheestä saadulla asennekasvatuksella ja vaihtoehtoisen tekemisen keksimisellä.

 

[JZZ]

Niin, tuossahan on listattuna pieniä paikkakuntia, joissa usein naapuriinkiin mennään vähintään autolla tai mopolla (tai traktorilla), tai sitten naapurissa ei välttämättä ole ketään kenen luokse mennä, jolloin ovesta ei vaan ole oikein mitään syytä lähteä ulos. Usein myös harrastusmahdollisuudet on melko vähäisiä ja niissä käyminen vaatii myös vanhemmilta erityistä sitoutumista. Tässä on vähän se, että sitä mukaa kun maaseutu pikkuhiljaa tyhjenee, niin myös ne mahdollisuudet siellä loppuvat, lapsista tulee tyhjäntoimittajia. Ja nyt nuo lapset alkavat osittain jo osua vanhemmille, jotka ovat olleet koko elämänsä tyhjäntoimittajia.

 

[Pantteli]

Liikunta on hyvä asia, mutta myös lasten ylipaino aiheutuu varmaan paljon syömisestä. Terveellinen ruoka on hyvää ja maistuvaa, kun sitä opitaan laittamaan ja syömään. Herkkujakin saa olla välillä, mutta aika monella syöminen on jatkuvaa napostelua ja laiduntamista.

Nykyään ostetaan todella paljon einestä. Perheissä ei laiteta kunnollista ruokaa ja syödä yhdessä kaikessa rauhassa, sillä nyky-yhteiskunnassa on jatkuva kiire kaikkialle. Tämä on sikäli nurinkurista, sillä samaan aikaan valitetaan nousseessa ruoan hinnasta ja rahapulasta, mutta kalliin teollisen valmisruoan käyttö on noussut räjähdysmäisesti.

Paikallisesta lähikaupasta sai vielä kymmenen vuotta sitten lihatiskiltä hyviä raaka-aineita. Oli lihaa ja kalaa, montaa sorttia irtoleikkeleitä ja erilaisia kaloja. Nyt tilalla on valtava einestiski, mistä saa pelkkää järkyttävän hintaista valmiiksi pakattua valmisruokaa. Kaksi kaalikäärylettä maksaa neljä euroa, kourallinen uunijuureksia kolme euroa ja joku jälkiruoka-annos nelisen euroa. Samalla rahalla saisi monta terveellisempää ateriaa hyvistä raaka-aineista, mutta niiden myynti on nyt lopetettu. Tämä on sääli.

 

[WildCore]

Vanhempien vastuulla on myös, mitä syödään kotona ja miten paljon annetaan rahaa lapsille kaikenlaisen mässyn ostamiseen.

Oikein syöminen nyt on niin itsestään selvä asia, että en siihen puuttunut. Itse olen enemmän huolissani liikkumattomuudesta. Jos perheessä syödään oikein, mutta lapsi viettää päivänsä koulun jälkeen omassa huoneessaan yksin, on se paha ongelma. Lapsi tylsistyy, eristäytyy ja lihaskunto ”rapistuu”. Tuloksena yksinäinen ja liikkumaton lapsi.

 

[Pantteli]

Niin, tuossahan on listattuna pieniä paikkakuntia, joissa usein naapuriinkiin mennään vähintään autolla tai mopolla (tai traktorilla), tai sitten naapurissa ei välttämättä ole ketään kenen luokse mennä, jolloin ovesta ei vaan ole oikein mitään syytä lähteä ulos. Usein myös harrastusmahdollisuudet on melko vähäisiä ja niissä käyminen vaatii myös vanhemmilta erityistä sitoutumista. Tässä on vähän se, että sitä mukaa kun maaseutu pikkuhiljaa tyhjenee, niin myös ne mahdollisuudet siellä loppuvat, lapsista tulee tyhjäntoimittajia. Ja nyt nuo lapset alkavat osittain jo osua vanhemmille, jotka ovat olleet koko elämänsä tyhjäntoimittajia.

Omassa lapsuudessani vapaa-aika täytettiin naapureiden lasten kanssa leikkimällä. Silloin kierreltiin ovia ja pyydettiin kavereita ulos. Ulkona pelailtiin pelejä, juostiin, liikuttiin ja keksittiin paljon aktiivista tekemistä. Nykyään hädin tuskin tunnetaan naapureita, kaikki aktiivinen leikki korvataan passiivisella älylaitteiden tuijottamisella ja telkkarista katsotaan satoja ohjelmia sisältäviä kanavapaketteja. Jos tällä muutoksella ei ole kaikkein suurin yksiteiskunnallinen merkitys niin millä sitten on?

 

[Patarouva]

Omassa lapsuudessani vapaa-aika täytettiin naapureiden lasten kanssa leikkimällä. Silloin kierreltiin ovia ja pyydettiin kavereita ulos. Ulkona pelailtiin pelejä, juostiin, liikuttiin ja keksittiin paljon aktiivista tekemistä. Nykyään hädin tuskin tunnetaan naapureita, kaikki aktiivinen leikki korvataan passiivisella älylaitteiden tuijottamisella ja telkkarista katsotaan satoja ohjelmia sisältäviä kanavapaketteja. Jos tällä muutoksella ei ole kaikkein suurin yksiteiskunnallinen merkitys niin millä sitten on?

Se oli spontaania toimintaa tylsyyttä vastaan. Nyt on vähemmän lapsia ja älylaitteet, joilla kavereiden kanssa pelataan verkossa.

 

[JZZ]

Omassa lapsuudessani vapaa-aika täytettiin naapureiden lasten kanssa leikkimällä. Silloin kierreltiin ovia ja pyydettiin kavereita ulos. Ulkona pelailtiin pelejä, juostiin, liikuttiin ja keksittiin paljon aktiivista tekemistä. Nykyään hädin tuskin tunnetaan naapureita, kaikki aktiivinen leikki korvataan passiivisella älylaitteiden tuijottamisella ja telkkarista katsotaan satoja ohjelmia sisältäviä kanavapaketteja. Jos tällä muutoksella ei ole kaikkein suurin yksiteiskunnallinen merkitys niin millä sitten on?

Kyllähän tuota ulkona olemista nykyäänkin tehdään, ja yleensä kuitenkin esim koulussa luokkakaverit asuvat kaupunkialueella melkolailla lähellä. Lisäksi harrastusmahdollisuuksia löytyy ihan joka lähtöön, jopa niin paljon, että vanhemmat joutuvat usein valitsemaan että mihin kaikkeen lasta uskaltaa viedä, että kaikki illat eivät ole täynnä. Älylaitteiden tai telkkarin tuijottaminen taas tulisi olla nimenomaan vanhempien ohjeistuksen alaista.

Mutta sitten taas noilla listatuilla maaseutupaikkakunnilla lähimpään naapuriin, jossa asuu suurinpiirtein samanikäinen lapsi voi olla todella pitkä matka. Harrastusmahdollisuuksia ei välttämättä ole kuin muutama, ja nekin saattavat olla todella kaukana. Ja tosiaan nyt ollaan jo tilanteessa, että tätä toimettomuutta on jatkunut jo ylisukupolvisesti, joka johtaa siihen, että ei perheelläkään ole mitään aktiivisuuden mallia, kunhan vaan kulutetaan aikaa.

 

[Patarouva]

Kyllähän tuota ulkona olemista nykyäänkin tehdään, ja yleensä kuitenkin esim koulussa luokkakaverit asuvat kaupunkialueella melkolailla lähellä. Lisäksi harrastusmahdollisuuksia löytyy ihan joka lähtöön, jopa niin paljon, että vanhemmat joutuvat usein valitsemaan että mihin kaikkeen lasta uskaltaa viedä, että kaikki illat eivät ole täynnä. Älylaitteiden tai telkkarin tuijottaminen taas tulisi olla nimenomaan vanhempien ohjeistuksen alaista.

Mutta sitten taas noilla listatuilla maaseutupaikkakunnilla lähimpään naapuriin, jossa asuu suurinpiirtein samanikäinen lapsi voi olla todella pitkä matka. Harrastusmahdollisuuksia ei välttämättä ole kuin muutama, ja nekin saattavat olla todella kaukana. Ja tosiaan nyt ollaan jo tilanteessa, että tätä toimettomuutta on jatkunut jo ylisukupolvisesti, joka johtaa siihen, että ei perheelläkään ole mitään aktiivisuuden mallia, kunhan vaan kulutetaan aikaa.

Toisaalta, kuinka moni oikeasti nauttii siitä, että tukka putkellä mennään joka ilta harrastuksesta toiseen. Luonteesta tuo totta kai riippuu, miten asioihin suhtautuu, mutta olisin itse lapsena kokenut jatkuvan suorittamisen raskaaksi. Ehkä olisin muokkautunut erilaiseksi, mutta luulen että olisin stressaantunut jo lapsena. Kai tuossa on tärkeintä tunnistaa lapsensa, eikä väkisin yrittää tehdä hänestä erilaista kuin hän luontaisesti on.

Aktiivisuutta on niin monenlaista. Aina on ollut kirjaa lukevia tai muita rauhallisempia toimintoja mieluummin harrastavia lapsia ja toisaalta niitä, jotka ovat niin liikkuvaisia, että tarve liikkua on valtava sekä harrastuksissa että omatoimisesti.

 

[UnenNukkuja]

Aktiivisuutta on niin monenlaista. Aina on ollut kirjaa lukevia tai muita rauhallisempia toimintoja mieluummin harrastavia lapsia ja toisaalta niitä, jotka ovat niin liikkuvaisia, että tarve liikkua on valtava sekä harrastuksissa että omatoimisesti.

Itsekin opin hyötyliikunnan jo aivan junnuna. Tämä puuttuu monilta nykylapsilta, koska vanhemmat kuskaa ovelta ovelle. (näin siis ainakin Turussa isosti) Itse kun aika syrjäisiä kouluja kävin, ei samanlaista nähnyt yhtä paljoa. Eräskin luokkakaverini kulki yli 5km koulumatkan kesät ja talvet pyörällä, vaikka olisi saanut Kelalta tukea julkisen käyttöön.