Petteri Orpon hallitus

[BitterX]

Oikeastihan missään "hyvinvointialue" -järjestelmässä ei ole mitään tolkkua, vaikka "hyvinvointialueilla" olisi verotusoikeus (joka toki itsestäänselvösti pitäisi olla).

Soten lisäksi pitäisi uudistaa myös muu aluehallinto siten, että samaan pakettiin kuuluu vähintäänkin alueellinen elinkeino- ja ympäristötoimi (nyk. ELY:t) sekä alueellinen kaavoitus (nyk. maakuntaliitot) sekä alueellinen elinvoima (nyk. maakuntaliitot). Myös valtion lainsäädännön alueellinen valvonta ja toimeenpano (nyk. AVIt) voisi kohdistaa tällöin samoihin alueisiin.

Ainoastaan tällä tavalla

a) alueille saadaan paitsi työkalut myös oikeanlaiset kannustimet kehittää omia tulovirtojaan

b) aluehallinnon rakenteet saadaan suoran tehokkuusajattelun piiriin (alueella syödään sitä mitä tienataan) ja nykyisen aluehallinnon omituiset ristikkäisyydet ja päällekkäisyydet saadaan purettua

c) koko aluehallinto - ei pelkästään sote - saadaan tarvittavilta osiltaan paikallisdemokratian piiriin

Siis ei juuri mitenkään erilailla, kuin Ruotsissa.

Kuinka monta? No, sittenhän sen näkisi, kun alueet tienaisvat rahansa itse eikä random-määrälle alueita jaettaisi random-virkamiesten päättämää random-määrää rahaa.

Tätä ei toki tapahdu.

 

[Jeffrey]

Sote-säästöt | Hus suunnittelee jätti-irtisanomisia: Lähes tuhat työpaikkaa vaarassa

Työntekijöiden määrästä vähenee enintään noin 990 henkilötyövuotta.

www.hs.fi

HUSilla 508 miljoonan euron ”sopeutustarve” 2025-2027. Mitäpä jos oltais Mehiläisen ja Terveystalon puolen miljardin voitonpumppauksen sijasta laitettu nuo rahat vaikka HUSille, niin saataisiinko kansaa hoidettua enemmän ja pidettyä jonoja paremmin hallinnassa?

Tuskinpa jonot siitä lyhenisi, jos työterveysasiakkaat laitettaisiin täysin julkisen terveydenhuollon piirin. Tuskin julkinen talous siitä paranisi, jos lopetettaisi yritysten suureksi osaksi maksama työterveydenhuolto ja laskutettaisiin tämä hoito veronmaksajilla.

 

[Tuamas]

Tuskinpa jonot siitä lyhenisi, jos työterveysasiakkaat laitettaisiin täysin julkisen terveydenhuollon piirin. Tuskin julkinen talous siitä paranisi, jos lopetettaisi yritysten suureksi osaksi maksama työterveydenhuolto ja laskutettaisiin tämä hoito veronmaksajilla.

Sinänsä tuo tässä mainittu 500 miljoonan lisäraha sinne oli vain kiva bonus, jonka sotekorporaatiot leipoivat käytännössä välittömästi hintoihin toimistomaksujen korotuksina. Ilman sitä ei olisi tapahtunut mitään muutosta aiempaan nähden.

Tehokkainta ja järkevintä olisi leikata yksityisen puolen Kela-korvaukset nolliin, säilyttää työterveyskulujen vähennyskelpoisuus yritysten verotuksessa ja panostaa osa säästyneestä fyrkasta julkisen puolen perusterveydenhuoltoon.

Ne jotka käyttävät yksityistä, käyttävät sitä pääosin työnantajan tai vakuutusyhtiön piikkiin, jolloin yksityisen Kela-korvauksen käytännön vaikutus on vain hintojen inflatoituminen, kuten tämä korotus taas kerran osoitti. Mitään varsinaista ohjaavaa vaikutusta (ts. että julkista käytettäisiin korvausten ansiosta vähemmän) näillä ei ole.

 

[Cobol]

Auttaako tuo puolen miljardin kippaaminen terveysjättien toimistomaksuihin jotain edes lyhyellä aikavälillä?

Onko sinulla erilainen tulkinta tästä: "Ei tuo auta kuin hetken vaikka olisi sinänsä järkevä liike"? Ja kyse oli siis 500 milj käyttämisestä muuhun kuin yksityiseen palveluun. Se auttaa hetken, mutta paljon enemmän toimia vaaditaan.

Saa nähdä, kykeneekä demarit ja keskusta tunnistamaan ongelman. Kumpikaan ei ole kannanotoissaan sitä edes myöntänyt. En tosin ihmettele koska ongelmien ratkaisukykyä ja halua siltä suunnalta harvoin löytyy.

 

[MENTALSPORT]

Just viikko sitten käsiteltiin samaa asiaa, kun tiedustelin kenellä on laskelma siitä kuinka paljon sotealueiden yhdistäminen tuo rahallista säästöä. Edelleen kyselen kuka osaa heittää euromääriä pöytään?

Ja siis olen itsekkin sen kannalla, että alueita tulee yhdistää, mutta en sen takia, että se muka toisi dramaattisia säästöjä vaan sen takia, että se yhdenvertaistaisi hallinto ja päätöksenteko rakenteita.

Alueiden yhdistäminen ei tee suomalaisista yhtään sen nuorempia, yhtää sen terveempiä, yhtään sen laihempia saati se ei paranna kenenkään mielenterveyttä tai muita sairauksia.

Kivahan se on huudella että paska sote ja Marin sitä ja Marin tätä ja kepun himmellit samaan aikaan kun Kokoomus lappaa rahaa suoraan yksityisten terveysjättien lapaan.

Ylen uutisissa justiin haastateltiin thl hyvinvointivaikuttajat osaston johtaja Piia Aarnisaloa. Hän sanoi jotenkin näin. "hyvinvointialueiden vähentäminen ei auta hyvinvointialueiden alijäämän juurisyihin"

 

[Mojo]

Kivahan se on huudella että paska sote ja Marin sitä ja Marin tätä ja kepun himmellit samaan aikaan kun Kokoomus lappaa rahaa suoraan yksityisten terveysjättien lapaan.

Tähän on helppo sanoa, ettei ole luottamusta sen enempää hallitukseen kuin oppositioonkaan soten ratkaisijana. Molemmat ajavat omilla painopisteillään pääasiassa omaa etuaan, ei Suomen ja suomalaisten.

Metsään on menty jo useampi vuosikymmen, kun kukaan ei ole halunnut kantaa vastuuta ja tehdä niitä välttämättömiä päätöksiä, vaan vuorollaan jokainen hallitus on siirtänyt viestikapulan seuraajalleen. Lopulta saatiin sitten aikaiseksi käsittämätön rahasyöppö, jossa pääasia oli johtajien määrän kasvattaminen sekä rakenteiden turvottaminen entisestään himmeleineen. Paska olisi tullut Sipilän sotesta ja paska tuli Marinin sotesta.

Aivan jokainen vastuussa ollut hallituspuolue on syyllinen nykyiseen tilaan. Nykyisistä eduskuntapuolueista ainoastaan Liike Nyt ei ole ollut hallituksessa, vaikka ainoa edustajansa olikin aiemmin Kokoomuksen riveissä. Ja ei, ei Hjalliskaan olisi tätä ratkaissut...

 

[Baldrick]

Onko sinulla erilainen tulkinta tästä: "Ei tuo auta kuin hetken vaikka olisi sinänsä järkevä liike"? Ja kyse oli siis 500 milj käyttämisestä muuhun kuin yksityiseen palveluun. Se auttaa hetken, mutta paljon enemmän toimia vaaditaan.

Pointti oli lähinnä siinä se, että auttaisi edes sen hetken. Nyt Kokoomuksen ratkaisu vain leikata hyvinvointia tuottavasta pois ja syytää se sama raha tuottamattomaan kuiluun (jonka pohjalla on kaverin kukkaro), on täysin kestämätön.

Saa nähdä, kykeneekä demarit ja keskusta tunnistamaan ongelman. Kumpikaan ei ole kannanotoissaan sitä edes myöntänyt. En tosin ihmettele koska ongelmien ratkaisukykyä ja halua siltä suunnalta harvoin löytyy.

@Mojo sen tuossa edeltävässä hyvin totesi, että kaikki puolueet ihan tasaisen kädettömiltä vaikuttavat olevan tuota korjaamaan. Pitää vain odotella sitä hetkeä, että tilanteesta tulee niin tukala, että sen hetkisen istuvan hallituksen on pakko toimia.

Itseäni nyt vain akuutisti vituttaa tuo epäoikeudenmukainen ja häikäilemätön rahan syytäminen terveysjäteille tässä tilanteessa, kun siinä leikataan tuo raha lähes täysin hyvinvoinnista pois ilman mitään kestävää perustetta.

 

[Jeffrey]

Tehokkainta ja järkevintä olisi leikata työterveyden ja yksityisen puolen Kela-korvaukset nolliin, säilyttää työterveyskulujen vähennyskelpoisuus yritysten verotuksessa ja panostaa osa säästyneestä fyrkasta julkisen puolen perusterveydenhuoltoon.

Ne jotka käyttävät yksityistä, käyttävät sitä pääosin työnantajan tai vakuutusyhtiön piikkiin, jolloin yksityisen Kela-korvauksen käytännön vaikutus on vain hintojen inflatoituminen, kuten tämä korotus taas kerran osoitti. Mitään varsinaista ohjaavaa vaikutusta (ts. että julkista käytettäisiin korvausten ansiosta vähemmän) näillä ei ole.

Tehokkainta ja järkevintä olisi asenneilmapiirin muutos. Esimerkiksi sellainen jossa lakattaisi kertomasta ihmisille, että on hienoa olla sairas.

Jos kylmästi taas lukujen puolesta katsotaan niin esimerkiksi Pihlajalinnan sijoitetun pääoman tuotto oli H1 2024 5,5% ja Terveystalolla negatiivinen - eli tappiollinen. Eli siis Terveystalon osakkeenomistajat ovat maksaneet asiakkaiden terveydenhuollosta. Jos tosiasioita tarkastelee niin aika vaikea on nähdä tällaista maailmaa, jossa yksityiset terveysasemat tekisivät työtään rahan takia. Myös Pihlajalinnan omistajat olisivat saaneet suuremman tuoton jostain muualta, eli nämä yritykset toimivat tietyllä tapaa melkoisen jaloin arvoin.

Sanotaan nyt vielä, että näille ”kokoomus lappaa rahaa yksityisten terveysjättien taskuihin” ole juuri minkäänlaista totuuspohjaa, eivätkä ne kestä faktojen tarkastelua. Todella moni meidän hyvin kriittisen infran osana toimivat yksityiset terveysasemat ja muut hoivalaitokset toimivat tappiolla.

HUSin ongelmat ovat ihan todellisia. Toivoisin sen ympärille ihan oikeaa keskustelua eikä ”mutku Orpo” perusteluja. HUSin toimintakulut ovat nyt jo paisuneet sadoilla miljoonilla vuosittain, enkä ainakaan itse ole huomannut mitään järisyttävää parannusta laadussa. Näin ollen on mielestäni erikoinen ajatus, että HUS kykenisi jotenkin tehokkaasti osoittamaan tuon paisuneen kulutuksensa menneen hoidon laatuun.

Siitä varmasti kaikki on samaa mieltä, että HUS olisi saatava toiminaan paremmin. Se on sitten eri asia, että toimiiko meidän valtio pitkällä tähtäimellä paremmin jos me otetaan yhä vain enemmän ja enemmän lisää velkaa jotta HUS saisi enemmän rahaa. Todetaan vielä, että historiallisesti tarkasteltuna ei voida todeta niin, että HUS kykenisi pienentämään jonojaan kasvavilla kustannuksilla. Vielä vähemmän voidaan todeta niin, että jos Terveystalon osakkeenomistajat tekisivät vieläkin enemmän tappiota, HUSin jonot lyhenisivät. Tällaisen väittäminen on täysin vailla logiikkaa. Lisäksi tällainen on melko opportunistinen väite niille jotka sattuvat asumaan päivystävän sairaalan lähipiirissä.

 

[Hermes#41]

Jos kylmästi taas lukujen puolesta katsotaan niin esimerkiksi Pihlajalinnan sijoitetun pääoman tuotto oli H1 2024 5,5% ja Terveystalolla negatiivinen - eli tappiollinen. Eli siis Terveystalon osakkeenomistajat ovat maksaneet asiakkaiden terveydenhuollosta. Jos tosiasioita tarkastelee niin aika vaikea on nähdä tällaista maailmaa, jossa yksityiset terveysasemat tekisivät työtään rahan takia. Myös Pihlajalinnan omistajat olisivat saaneet suuremman tuoton jostain muualta, eli nämä yritykset toimivat tietyllä tapaa melkoisen jaloin arvoin.

Suomen Terveystalo - yritystiedot, taloustiedot | Finder

Katso Finderista yhtiön Suomen Terveystalo yritystiedot, y-tunnus, päättäjät ja taloustiedot. Tutki mm. liikevaihtoa.

www.finder.fi

Jos katsoo muutaman viime vuoden lukuja, niin näyttää esim. Terveystalo tehneen ihan hyvin tulosta. Vuonna 2023 esim. 73 miljoonaa ja sitä edellisinäkin vuosina ihan hyviä tuloksia kun euroja katsoo. Lisäksi tuolla moni keikkalääkäri tekee melko hyvin tiliä yhtiöllään, eli nuo luvut ruokkivat montaa yritystä. Ei tuo toiminta mitään hyväntekeväisyyttä ole. Mutta onhan se aina vähän parempaa sosialismia subventoida "kannattamatonta" liiketoimintaa.

Verorahoille todennäköisesti saisi paremman tuoton jos tuottaisi palvelut pelkästään julkisella puolella.

 

[Baldrick]

Tehokkainta ja järkevintä olisi asenneilmapiirin muutos. Esimerkiksi sellainen jossa lakattaisi kertomasta ihmisille, että on hienoa olla sairas.

Tästä samaa mieltä. Myös ruokavalio, lihavuus, jne. jne.

Jos kylmästi taas lukujen puolesta katsotaan niin esimerkiksi Pihlajalinnan sijoitetun pääoman tuotto oli H1 2024 5,5% ja Terveystalolla negatiivinen - eli tappiollinen. Eli siis Terveystalon osakkeenomistajat ovat maksaneet asiakkaiden terveydenhuollosta. Jos tosiasioita tarkastelee niin aika vaikea on nähdä tällaista maailmaa, jossa yksityiset terveysasemat tekisivät työtään rahan takia. Myös Pihlajalinnan omistajat olisivat saaneet suuremman tuoton jostain muualta, eli nämä yritykset toimivat tietyllä tapaa melkoisen jaloin arvoin.

ROI:ta pelkillään on huono tarkastella, kun tuollahan voi olla kaikennäköisiä investointeja sisässä yms., jotka eivät vielä tuota. En nyt lähtisi jeesustelemaan jaloudesta kauheasti, jos hoitojonojen purkuihin tarkoitetun lisäkorvauksen puitteissa singahti toimistolisät heti laskulle. Asiakasmäärät ovat vain kutistuneet, mutta taksat nousseet valtion avustuksella.

Pihlajalinnan tulos kuitenkin kasvoi 55% viime vuonna vrt. edeltävään, ollen n. 29 miljoonaa euroa. Tämä oletettavasti pienemmällä asiakasmäärällä kuin ennen. Nordnetin uutisvirrassakin heti ylimpänä 3 päivän takaa ”Pihlajalinna Q2’24: Julkiset palvelut vahvassa tuloskunnossa”. Ei myöskään isot kansainväliset sijoittajat omista mm. Mehiläistä siksi, jaloin arvoin tuottavat tappiolla suomalaisille terveyspalveluita.

HUSin ongelmat ovat ihan todellisia. Toivoisin sen ympärille ihan oikeaa keskustelua eikä ”mutku Orpo” perusteluja. HUSin toimintakulut ovat nyt jo paisuneet sadoilla miljoonilla vuosittain, enkä ainakaan itse ole huomannut mitään järisyttävää parannusta laadussa. Näin ollen on mielestäni erikoinen ajatus, että HUS kykenisi jotenkin tehokkaasti osoittamaan tuon paisuneen kulutuksensa menneen hoidon laatuun.
Siitä varmasti kaikki on samaa mieltä, että HUS olisi saatava toiminaan paremmin. Se on sitten eri asia, että toimiiko meidän valtio pitkällä tähtäimellä paremmin jos me otetaan yhä vain enemmän ja enemmän lisää velkaa jotta HUS saisi enemmän rahaa. Todetaan vielä, että historiallisesti tarkasteltuna ei voida todeta niin, että HUS kykenisi pienentämään jonojaan kasvavilla kustannuksilla.

HUSilla ja koko Suomen terveydenhuollolla ja väestörakenteella on aivan massiiviset ongelmat. Se on oma arvokas keskustelunsa ja sitä pitkin palstaa on paljon käytykin.

Tuo velalla otettu 500 miljoonaa, joka nyt häviää kuin pieru saharaan, menisi luultavasti nimenomaan HUSin palvelun laadun parantamiseen, kun sen pystyisi hyvin käyttämään hoidettujen määrän lisäämiseen helposti vaikka ihan perusterveydenhoidossa ja sillä saatettaisiin jopa säästää sitten erikoissairaanhoidossa. Pitämällä nykyisen budjetin laatu sen sijaan vain heikkenee nopeasti, kun resurssitarve jatkaa kasvamistaan. Kulut paisuu tottakai kun väestö vanhenee kovaa vauhtia, eikä yksityiselle osoitettuja lisävaroja saada käytettyä HUSin kuormituksen keventämiseen.

Toiminnan parantamisen tarpeesta olemme samaa mieltä, varmasti löytyy parannettavaa. Kuten myös yksityisiltä voitaisiin vaatia lisää vastineeksi lisää subventoiduille palveluille, kuten ”julkisten vahva tuloskunto” osoittaa. Vaikea kuitenkaan sanoa kuinka paljon säästöjä tuosta on saatavissa aikaiseksi OECD-maiden tehokkaimpiin kuuluvassa terveydenhuoltojärjestelmässä, mutta kyllä siellä rahoja voi varmasti monin paikoin kohdentaa paremminkin.

Vielä vähemmän voidaan todeta niin, että jos Terveystalon osakkeenomistajat tekisivät vieläkin enemmän tappiota, HUSin jonot lyhenisivät. Tällaisen väittäminen on täysin vailla logiikkaa. Lisäksi tällainen on melko opportunistinen väite niille jotka sattuvat asumaan päivystävän sairaalan lähipiirissä.

En ole väittänytkään, että Terveystalon tappio kävelisi käsi kädessä HUSin jonojen kanssa. Sen sijaan pitäisi kysyä, että mihin TT ne rahansa hassaa. Luulisi sijoittajien pikkuhiljaa karkaavan ja tehokkaammin toimivien kilpailijoiden syövän heidät, jos heidän toimintansa on vain jalomielisesti tappiollista avustustyötä.

Tuo olkiukko todentotta olisi vailla logiikkaa. Tämän opportunistisen väitteen on tälle palstalle kirjoittanut vain yksi henkilö, sinä.

 

[Tuamas]

Tehokkainta ja järkevintä olisi asenneilmapiirin muutos. Esimerkiksi sellainen jossa lakattaisi kertomasta ihmisille, että on hienoa olla sairas.

Tämä oli vähän erikoinen väittämä, jolle olisi kiva kuulla joku perustelu.

Jos kylmästi taas lukujen puolesta katsotaan niin esimerkiksi Pihlajalinnan sijoitetun pääoman tuotto oli H1 2024 5,5% ja Terveystalolla negatiivinen - eli tappiollinen. Eli siis Terveystalon osakkeenomistajat ovat maksaneet asiakkaiden terveydenhuollosta. Jos tosiasioita tarkastelee niin aika vaikea on nähdä tällaista maailmaa, jossa yksityiset terveysasemat tekisivät työtään rahan takia. Myös Pihlajalinnan omistajat olisivat saaneet suuremman tuoton jostain muualta, eli nämä yritykset toimivat tietyllä tapaa melkoisen jaloin arvoin.

Terveysjäteillä on esimerkiksi sosiaalipuolen kanssa isoja kannattavuusongelmia, joka on nähdäkseni osa tietoista strategiaa, ei mitään jaloja arvoja.

Isot ovat pyrkineet kärjistetysti valtaamaan markkinan yritysostoin sekä polkemalla hintoja, tavoitteena on luoda määräävä markkina-asema, jonka jälkeen hintoja voi jiirata ylöspäin (toki yleensä tinkimällä katteesta, ei myymällä selvästi alle omakustanteen).

Tämä yleensä maksaa rahaa ja tekee isoa hallaa kannattavuudelle, hyvin vastaavaa tekevät muualla esimerkiksi Wolt ja Foodora, jotka toki ottavat vielä isompaa osumaa joka vuosi.

Sanotaan nyt vielä, että näille ”kokoomus lappaa rahaa yksityisten terveysjättien taskuihin” ole juuri minkäänlaista totuuspohjaa, eivätkä ne kestä faktojen tarkastelua. Todella moni meidän hyvin kriittisen infran osana toimivat yksityiset terveysasemat ja muut hoivalaitokset toimivat tappiolla.

Yksityislääkärien Kela-korvauksen nosto ei nostanut käyntejä, eikä vähentänyt julkisen puolen jonoja.

Eli kyseessä oli käytännössä tulonsiirto joko yksityislääkärien käyttäjille ja/tai palveluntarjoajille, ilman mitään nähtävissä olevaa ohjaavaa vaikutusta (joka oli se syy miksi tällainen hönö päätös tehtiin, jokainen joka tuntee alaa, tietää ettei mitään ohjaavaa vaikutusta tuolla ollut odotettavissa. Koska hyvin harva käyttäjistä on liikkeellä omilla rahoilla ja ne jotka ovat, heille on aivan sama maksaako se lekuri 80 vai 100€).

 

[Jeffrey]

Suomen Terveystalo - yritystiedot, taloustiedot | Finder

Katso Finderista yhtiön Suomen Terveystalo yritystiedot, y-tunnus, päättäjät ja taloustiedot. Tutki mm. liikevaihtoa.

www.finder.fi

Jos katsoo muutaman viime vuoden lukuja, niin näyttää esim. Terveystalo tehneen ihan hyvin tulosta. Vuonna 2023 esim. 73 miljoonaa ja sitä edellisinäkin vuosina ihan hyviä tuloksia kun euroja katsoo. Lisäksi tuolla moni keikkalääkäri tekee melko hyvin tiliä yhtiöllään, eli nuo luvut ruokkivat montaa yritystä. Ei tuo toiminta mitään hyväntekeväisyyttä ole. Mutta onhan se aina vähän parempaa sosialismia subventoida "kannattamatonta" liiketoimintaa.

Verorahoille todennäköisesti saisi paremman tuoton jos tuottaisi palvelut pelkästään julkisella puolella.

Katso sitä tilikauden tulos riviä. Miljardin liikevaihdolla alle miljoona tulosta. Se on ihan totta, ettei tällainen ole rationaalista liiketoimintaa. Silti olen onnellinen, että Suomessa joku tällaista hyväntekeväisyyttä tekee. Kyllä Suomi olisi huomattavasti kurjempi paikka ilman yksityistä terveydenhuoltoa.

Verovaroja joutuisi käyttämään huomattavasti enemmän, jos haluaisi tuottaa kaikki palvelut ainoastaan julkisella puolella. Yksityiselle puolelle maksetaan hoidosta huomattavasti vähemmän. Tämä pätee usealla hoiva-alan osa-alueella, ei välttämättä kaikilla. Jos ajatellaan niin, että tuotto on riippuvainen palvelun hinnasta, niin mutuilullasi ei liene totuuspohjaa.

 

[Jeffrey]

ROI:ta pelkillään on huono tarkastella, kun tuollahan voi olla kaikennäköisiä investointeja sisässä yms., jotka eivät vielä tuota. En nyt lähtisi jeesustelemaan jaloudesta kauheasti, jos hoitojonojen purkuihin tarkoitetun lisäkorvauksen puitteissa singahti toimistolisät heti laskulle. Asiakasmäärät ovat vain kutistuneet, mutta taksat nousseet valtion avustuksella.

Nimenomaisesti ROE:lla tulee tarkastella, tuottamaton investointi on huono investointi. Taksat ovat kyllä nousseet aika puhtaasti laskutushintojen nostolla. Hoiva-alan toimijat ovat tällä hetkellä myös yksityisellä puolella haasteissa työvoimapulan takia. Hintoja he ovat nostaneet asiakkailtaan hyvin reilusti, eikä tässä ole kyse mistään toimistomaksuista. Sieltä se liikevaihdon kasvu on tehty, hintoja nostamalla ja yritysasiakkaita opastamalla vähentämään työterveyden volyymia, eli saadaan korkeampaa hintaa ja pienemmillä tuotantokustannuksilla. Esimerkiksi Terveystalo on tässä ohjeistanut asiakkaitaan todella fiksusti.

Pihlajalinnan tulos kuitenkin kasvoi 55% viime vuonna vrt. edeltävään, ollen n. 29 miljoonaa euroa. Tämä oletettavasti pienemmällä asiakasmäärällä kuin ennen. Nordnetin uutisvirrassakin heti ylimpänä 3 päivän takaa ”Pihlajalinna Q2’24: Julkiset palvelut vahvassa tuloskunnossa”. Ei myöskään isot kansainväliset sijoittajat omista mm. Mehiläistä siksi, jaloin arvoin tuottavat tappiolla suomalaisille terveyspalveluita.

Yllättävän moni yritys tekee jotakin sen takia, että se tekee sitä tiettyä asiaa. Myös Pihlajalinnan tulos jää esimerkiksi valtion velkakirjojen tuotoille. Rationaalinen vain rahaa ajatteleva yrittäjä sijoittaisi rahansa velkakirjoihin eikä pyöriäätisi muutaman tuhannen työntekijän hyvin isoa yritystä.

 

[Tuamas]

Katso sitä tilikauden tulos riviä. Miljardin liikevaihdolla alle miljoona tulosta. Se on ihan totta, ettei tällainen ole rationaalista liiketoimintaa. Silti olen onnellinen, että Suomessa joku tällaista hyväntekeväisyyttä tekee. Kyllä Suomi olisi huomattavasti kurjempi paikka ilman yksityistä terveydenhuoltoa.

Yleensä kun katsotaan pörssiyhtiöiden kannattavuutta, tärkein luku on oikaistu käyttökate (EBITDA).

Terveystalolla vuodelta 2023 kertyi oikaistua käyttökatetta 200m€ / 15,6% liikevaihdosta.

 

[Jeffrey]

Terveysjäteillä on esimerkiksi sosiaalipuolen kanssa isoja kannattavuusongelmia, joka on nähdäkseni osa tietoista strategiaa, ei mitään jaloja arvoja.

Isot ovat pyrkineet valtaamaan markkinan yritysostoin sekä polkemalla hintoja, tavoitteena on luoda määräävä markkina-asema, jonka jälkeen hintoja voi jiirata ylöspäin.

Tämä yleensä maksaa rahaa ja tekee isoa hallaa kannattavuudelle, hyvin vastaavaa tekevät muualla esimerkiksi Wolt ja Foodora, jotka toki ottavat vielä isompaa osumaa joka vuosi.

Ei ole kyllä aikaisemmin tullut vastaan pörssiyritystä, jonka strateginen tavoite olisi kustannusongelmat.

Mainitsemasi saalistushinnoittelu on laitonta ja jos sellaista tapahtuisi niin sanktiot olisivat hyvin kovia myös henkilökohtaisella tasolla. Aika rajua edes vihjata, että esimerkiksi Wolt harrastaisi tällaista.

 

[Jeffrey]

Yleensä kun katsotaan pörssiyhtiöiden kannattavuutta, tärkein luku on oikaistu käyttökate (EBITDA).

Terveystalolla vuodelta 2023 kertyi oikaistua käyttökatetta 200m€ / 15,6% liikevaihdosta.

Ei ole, ei missään nimessä ole. EBITDA kertoo operatiivisen liiketoiminnan tuloksen. Eli se ei ota huomioon esimerkiksi, laitteita, kalustoa, toimitilojen vuokria, veroja. Nämä kaikki ovat merkittäviä kustannuksia esimerkiksi lääkärikeskuksille. Ei lääkärikeskusta voi pyörittää ilman toimitiloja, ei ilman laitteistoja, edes pakollista dokumentaatiota ei voi tehdä ilman tietokoneita jotka vähintään osittain kirjataan EBITDAn alapuolelle - vähän firmasta riippuen.

 

[Hermes#41]

Katso sitä tilikauden tulos riviä. Miljardin liikevaihdolla alle miljoona tulosta. Se on ihan totta, ettei tällainen ole rationaalista liiketoimintaa. Silti olen onnellinen, että Suomessa joku tällaista hyväntekeväisyyttä tekee. Kyllä Suomi olisi huomattavasti kurjempi paikka ilman yksityistä terveydenhuoltoa.

Verovaroja joutuisi käyttämään huomattavasti enemmän, jos haluaisi tuottaa kaikki palvelut ainoastaan julkisella puolella. Yksityiselle puolelle maksetaan hoidosta huomattavasti vähemmän. Tämä pätee usealla hoiva-alan osa-alueella, ei välttämättä kaikilla. Jos ajatellaan niin, että tuotto on riippuvainen palvelun hinnasta, niin mutuilullasi ei liene totuuspohjaa.

Yksityinen puoli poimii rusinat pullasta. Vaatiin erikoissairaanhoito ja taas toisaalta ne vähänvaraisimmat asiakkaat jää julkiselle joka tapauksessa. Julkinen ja yksityinen puoli ei ole samalla viivalla. Lisäksi yksityinen puoli on iso osasyyllinen, miksi palkkataso on esim. lääkäreillä noussut joissain kohdin jo kohtuuttomaksi.

Miksi valtion pitää subventoida tuota yksityistä, jos se ei kannata. Julkisella nyt vielä ainakin toistaiseksi on haluttu pitää kyky hoitaa kansalaiset, niin miksi pitäisi sitten jakaa asiakkaiden kerma yksityiselle ja vielä lisäksi tukea kun siltikään ei kannata. Mitä jos annettaisiin markkinatalouden hoitaa kannattamattomat yritykset vaan joko laittamaan liiketoimintansa kannattavaksi tai kaatumaan?

@Tuamas nosti fiksun ajatuksen, eli kelakorvaukset pois ja työnantajan verovähennys tilalle yksityisestä hoidosta. Paljon järkevämpi tapa kansantalouden ja hoitoonpääsyn kannalta.

Jos ajattelee asioita useammalta nurkalta, ei se ole mutuilua. Yhden rivin tuijottamista monimutkaisessa kokonaisuudessa taas voi pitää laput silmillä etenemisenä.

edit: typoja

 

[Yläpesä]

Tehokkainta ja järkevintä olisi leikata työterveyden ja yksityisen puolen Kela-korvaukset nolliin,

Työterveyden nostaminen joksikin julkisen sektorin paheksuttavaksi kululähteeksi on samanlainen öyhötys kuin "naisten euro" tasa-arvokysymyksissä. Valtion (eli veronmaksajien) osuus työterveyden kuluista on 0,2-0,3%. Kela palauttaa työnantajille niitä työterveysrahoja joita se on ensin kerännyt työnantajilta ja työntekijöiltä eli se pyörii ihan omillaan ilman yhteiskunnan rahoja. Toki Kelan byrokratia ja valvonta aiheuttaa sitä kautta työvoimakuluja, joten ehkä säästötoimet pitäisikin kohdentaa sinne suuntaan.

Terveyssektorin kasvukulut johtuvat
- yhä kalliimpien uusien tutkimusten, lääkehoitojen ja laitteiden "käyttöpakosta" mihin ohjaa mm. käypä hoito-suositukset, joilla tyypillisesti saadaan kuitenkin vain marginaalista lisähyötyä aiempiin käytäntöihin nähden. Tähän liittyy asiakaskunnan valistuneisuus näistä suosituksista ja niiden äänekäs vaatiminen, mihin lopulta oikeusprosessien välttämiseksi ja itsensä pelastamiseksi voidaan suostua.
- väestörakenteesta, huoltosuhteen kehityksestä ja vanhuuteen liittyvien vaivojen medikalisaatiosta (viitaten edelliseen)
- ICT-kulut vievät järkyttävän osan taloudesta
- lääkäreiden palkkatasosta ja siihen kytkeytyvästä nuoren polven lääkäreiden asennemuutoksesta (mieluummin vuokralääkäriksi 2 päivää viikossa ja loppuviikko chilliä itsensä kehittämistä ja matkustelua) joka johtaa kiihtyvään rekrytointivaikeuteen ja takaisin vuokralääkäreihin turvautumiseen. Eräässä maakuntasairaalassa kesäkandeille joita on velvollisuus ottaa ja kouluttaa, on maksettu lähes kymppitonnin palkkaa. Sairaala on täysin puun ja kuoren välissä.
- mielenterveyden hoitovelasta joka on kertynyt usean kymmenen vuoden ajan

Mielenkiinnolla odotan mitä ihanaa onkaan tiedossa lähivuosina kun 3. sektorin järjestöjen rahoitusta ajetaan alas. Julkinen terveydenhoito on viimeisen 20 vuoden ajan tukeutunut erittäin voimallisesti voittoa tavoittelemattomien vapaaehtoisvoimin pyörivien kansalaisjärjestöjen tuottamiin palveluihin, kun sillä itsellään ei ole ollut järjestää mitään kuntoutumista tai sosiaalista tukea vahvistavaa toimintaa. Nyt se napsaistaan turhana kulueränä pois ilmeisesti oletuksella että joko sitä ei lainkaan tarvita (käsienheilutusta) tai hyvinvointialueet järjestävät sen itse (saa nauraa).

 

[Jämerä]

- lääkäreiden palkkatasosta ja siihen kytkeytyvästä nuoren polven lääkäreiden asennemuutoksesta (mieluummin vuokralääkäriksi 2 päivää viikossa ja loppuviikko chilliä itsensä kehittämistä ja matkustelua) joka johtaa kiihtyvään rekrytointivaikeuteen ja takaisin vuokralääkäreihin turvautumiseen. Eräässä maakuntasairaalassa kesäkandeille joita on velvollisuus ottaa ja kouluttaa, on maksettu lähes kymppitonnin palkkaa. Sairaala on täysin puun ja kuoren välissä.

Missähän vaiheessa tähän viitsittäisiin puuttua? Muut listaamasi seikat aiheuttavat euromääräisesti suurempia kuluja, mutta ovat myös huomattavasti vaikeampia korjata. Valitettavasti eduskunnassa perinteisesti vahvasti edustettuna oleva lääkäripuolue pitänee huolen että homma jatkuu business as usual-tyyliin myös tulevaisuudessa.

Lieneeköhän tehtyjä työtunteja lääkäriä kohden muuten tilastoitu? Tuskinpa, voisi olla lääkäriliitolle vaikea selittää miksi lääkärien tekemät työtunnit laskevat samalla kun pula lääkäreistä kasvaa.

 

[Yläpesä]

Lieneeköhän tehtyjä työtunteja lääkäriä kohden muuten tilastoitu? Tuskinpa, voisi olla lääkäriliitolle vaikea selittää miksi lääkärien tekemät työtunnit laskevat samalla kun pula lääkäreistä kasvaa.

Vastapainoksi ja julkisuuteen levitettäväksi löytyy aina niitä toisenlaisia, jotka uurastavat ja mieltävät itsensä kutsumuksellisiksi yhteisön palvelijoiksi. Omassa organisaatiossani on etupäässä näitä viimeksi mainittuja.

 

[Cobol]

Lieneeköhän tehtyjä työtunteja lääkäriä kohden muuten tilastoitu? Tuskinpa, voisi olla lääkäriliitolle vaikea selittää miksi lääkärien tekemät työtunnit laskevat samalla kun pula lääkäreistä kasvaa.

Tuttava- ja lähipiiriin kuuluu muutamia lääkäreitä. Osa tekee yksityisellä, osa julkisella, mutta enemmän kuin puolet tekee työtä molemmissa. Heillä yhteistuntimäärät ovat suomalaisten keskimäärää merkittävästi suuremmat. Lääkäriliiton mukaan kansainvälisiäkään tutkimuksia tehdyistä työtunneista ei ole, mutta sairaalalääkärien keskimääräinen viikkotyötuntimäärä oli 2014-2018 yli 43 tuntia. Neljäsosalla kokonaistyöaika vuodessa oli yli 2 000 tuntia.

Pidemmän ajan tutkimusta löytyy myös. Mukana oli yli 14 000 lääkäriä. Päähavaintona tuloksissa oli se, että kokoaikaisilla lääkäreillä on varsin pitkät viikkotyöajat. Keskimääräinen työaika kaikilla sairaalalääkäreillä oli noin 35 tuntia viikossa, kun huomioidaan myös osa-aikaisesti päivystystä tekevät lääkärit. Kokoaikaisilla lääkäreillä toteutunut viikkotyöaika oli 43 tuntia. Sairaalalääkäreillä pitkät työajat ja tiivis tahti

Kaikki eivät ole sairaalalääkäreitä. Mutta monet tekevät työtä yksityisellä ja julkisella puolella.

 

[Cobol]

Eräässä maakuntasairaalassa kesäkandeille joita on velvollisuus ottaa ja kouluttaa, on maksettu lähes kymppitonnin palkkaa. Sairaala on täysin puun ja kuoren välissä.

Marinin katastrofisote-ratkaisun jälkeen tämä ongelma vain paheni ellei ole siltä ajalta. Ylikalliin ostotyövoiman käyttö rasittaa hyvinvointialueiden taloutta entisestään. Keikkalääkäreitä on jouduttu palkkaamaan joskus hyvinkin hurjilla summilla. Esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialue osti kolmen silmälääkärin palvelut Mehiläiseltä peräti 315 000 euron kuukausihintaan.

Miksi tällaiseen päädyttiin? Koska aatesiskot Kiuru & Marin eivät halunneet tehdä yksityisten kanssa runkosopimusta. He linjasivat - tuntematta Suomen terveydenhoidon tilaa - että ostetaan yksityiseltä pakon edessä se mitä tarvitaan, ja se on siinä.

Todellisuudessa julkisen puolen on ostettava erittäin suuria määriä palveluita yksityiseltä. Kuten ennenkin. Nyt yksityinen voi laittaa haluamansa hintalapun ja ahneina toki laittavat kun Kiuru & Marin laittoivat syötön lapaan. En sanoisi, että vastuuntonta Kiuru & Marinilta. Mutta ehkäpä tulevaisuudessa poliitikkojen tällainen menettely tulee rangaistavaksi.

 

[Dynamo]

Lisäksi yksityinen puoli on iso osasyyllinen, miksi palkkataso on esim. lääkäreillä noussut joissain kohdin jo kohtuuttomaksi.

Julkiset sote-palvelut ovat olleet halpoja siksi, että aiemmin julkisella puolella oli käytännössä työnantajamonopoli. Helppo oli tehdä/teettää halvalla, kun työpaikkaa vaihtamalla liksaan ei voinut saada korotusta. Hoitajat olivat alipalkattuja ja väki väheni (kielitaitoiset ovat lähteneet ulkomaille, osa on vaihtanut alaa vähemmän kuormittaviin hommiin jne). Hoitajapula yhdistettynä a) julkisen puolen palkkojen joustamattomuuteen (kaikille sama liksa, kun yhden liksaa korotetaan, pitäisi muidenkin...) ja b) hoitovelvoitteeseen käytännössä johti alan yksityistämisen vauhdittumiseen. Ulkopuolelta saattoi palkata hoitajan markkinahinnalla, jotta lakisääteiset velvoitteet tuli täytettyä, eikä samalla tarvinnut nostaa kymmenen tai sadan muunkin hoitajan palkkaa.

Mikä sitten on kohtuutonta? Se, että työnantajamonopolin turvin töitä teetätetään alihintaan, vai se, että palkansaajalle maksetaan duunista markkinahinta? On se saatana, kun joku erityisosaaja, jolla on 10 vuoden koulutus ja usein siihen päälle työn tuoma kokemus (vuosia) vaatii ja saa liksaa, joka on markkinahintainen. Luuleeko joku, että yksityiset sote-puolen firmat maksavat senttiäkään enempää kuin on tarve, jotta hyviä ihmisiä saadaan töihin?

Perkeleen lääkärit, miksi eivät tee töitä niillä hinnoilla, jotka valtion virallinen palkkakomitea katsoo sopiviksi? Ihmeellisiä kapitalisteja tämäkin maa elättää.

Yksityinen puoli kykenee tuottamaan palvelut halvemmalla kuin julkinen puoli, näin se on käytännössä joka alalla. Tämä toki sillä varauksella, ettei julkinen puoli työnantajamonopolinsa turvin vääristä palkkamarkkinoita. Ja toki myös sillä edellytyksellä, että yksityisellä puolella on kilpailua. Monopoli ei yksityiselläkään puolella johda halpuuteen.

Toinen asia on sitten se, että koulutettu väki ei ylipäätään välttämättä halua maaseudulle. Tämä pätee tietysti lääkäreihin: kuka haluaisi lähteä 7 000 € palkalta pääkaupunkiseudulta johonkin yli 300 kilometrin päähän samalla liksalla tai edes 8 000* eurolla, jos puolison työ, lasten koulut, omat ja perheen harrastukset sekä kaikki sosiaaliset kontaktit jne. ovat pääkaupunkiseudulla?

*Verotus tekee nettopalkan erosta huomattavasti pienemmän, ja nettopalkka on se, millä perusteella näitä pitäisi vertailla. 7k€ palkka tekee (*12,5) = 87 500/vuosi, verojen jälkeen käteen jää 53 k€, 8k€ palkka tekee 100 000/vuosi, verojen jälkeen käteen jää 59 000. Ero 500 €/kk nettoliksaan on aika pieni korvaus siitä, että muutto jonnekin vie (tai sen oletetaan vievän) aika paljon elämän laatua. Lisätulona 500 euroa/kk on jollekin iso raha ja se voi vaikuttaa merkittävästi elämän laatuun. Toisaalta taas: jos tulot ovat jo valmiiksi hyvät, lisätulona tuo ei kompensoi muita (oletettuja) menetyksiä. Lisäksi pk-seudun kunnilla on pienemmät kuntaveroprosentit kuin muualla maassa, joten tämäkin vielä pienentää tuota nettotulon kasvua.

 

[Stonewall]

Lääkärit koulutetaan verovaroin, ja koulutus on todella kallista. Valitettavasti kovin monet lääkärit pyrkivät maksimoimaan tulonsa menemällä yksityisiin ulkomaalaisomisteisiin yrityksiin. Nämä pyrkivät lobbaamaan vakuutuspohjaista, eriarvoistavaa ja tunnetusti tehotonta mallia, jossa tehdään turhia tutkimuksia, diagnooseja ja lääkityksiä.

Suomen tulisi välittömästi kasvattaa lääkärien aloituspaikkoja yliopistoissa. Lisäksi tulisi määrätä samaan tapaan karenssi kuten hävittäjälentäjillä. Eli olisi oltava julkisella puolella esim. 10 vuotta ennen kuin voi lähteä rahastamaan verovaroin maksettua koulutustaan.

En tosin ole vakuuttunut, että tämä hallitus saa näitä välttämättömiä uudistuksia tehtyä. No, aloituspaikkoja ollaan kai sentään vähän kasvattamassa.

Itse sotekolut saavuttavat pian maksimi tason, koska suuret ikäluokat ovat nyt 80 ikävuoden molemmin puolin. Kulut lähtevät laskuun väistämättä n. 10 vuoden sisällä luonnollisen poistuman myötä. Toki siihen on vielä matkaa, mutta valo siintää jo tunnelin päässä.

 

[teroz]

Alkaa olla taas usko koetuksella mihinkään puolueeseen ja puoluepolitiikkaan. Maa on aivan suossa, en näe keneltäkään järkevää ja kestävää suunnitelmaa pois tästä tilanteesta - olettaen (syystä) ettei talouskasvu tässä sattumalta asiaa oikaise.

Kaikki sen näkee, että edelleen on leikattava miljardeittain. Keinot toki eroavat - se, ettei tilannekuvaa saada edes riittävän samanlaiseksi on hälyttävää.