Täytyy kuitenkin kommentoida sitä, että on olemassa jokaisen hallituksen julkilausuttu toive ja sitten on se salaisempi ymmärrys, mitä tietyillä toimenpiteillä saadaan aikaan.
Vaikka koko poliitikkojen katras olisi täynnä uuvatteja, virkamiehistössä niitä on vähän. Jokainen poliitikko saa oman alansa virkamiehiltä tiedon alansa asioista. Ja koska poliitikotkin ovat pääsääntöisesti keskimääräistä fiksumpia, he tietävät kyllä missä mennään. Myös työllisyyspolitiikassa.
Eli tietää Orpo ja koko Arkadianmäki, että pitkäaikaistyöttömien joukossa on paljon työkyvyttömiä tai liian vähäisen koulutuksen omaavia, joita ei millään saada töihin. Vaan menepä sanomaan rahvaalle tämä. Vaaliväittelyssä voisi käydä kylmät.
Mutta kun ns. kannustavien toimien tarkoituksena on ollut aina avainalojen asiantuntijoiden pakottaminen töihin, olipa sitten ansiosidonnaisella tai peruspäivärahalla. Kohteena on pieni joukko ja siihen tehtyjen toimien vaikutus näkyy kaikissa työttömissä. Satonen nyt ei voi mennä jokaisen kohteena olevan luokse ja antaa hänelle työtarjouksen, josta ei voi kieltäytyä.
Ja sitten on sekin juttu, että tarttis tehdä jotakin. Suomessa työllisyyspolitiikassa pitää aina tehdä näyttäviä ulostuloja ja suunnitelmia, jotka eivät toteudu. Urpo - ei siis orpo- Leppänen teki aikoinaan paljonkin tukityöllistämiseen liittyviä asioita ja sai ainakin maineen toimeen tarttuvana ministerinä. Mutta saiko jotakin pysyvää aikaan? "Kyllä, herra ministeri" on edelleen politiikan käytännön korkeakoulu, suosittelen katsomaan sarjan.
Virkamiehet huokaisevat helpotuksesta, kun ensi-innostus on tältäkin hallitukselta laantunut. Kunhan hallitus on asettunut, niin asiat palautuvat pikku hiljaa ennalleen. Työllisten määrä lisääntyy, kun sitä maahanmuuttoakin vielä sallitaan, mutta pysyvästi työttömien määrä ei paljoa muutu.
Kouluttautuminen auttaa joitakin, mutta kun ongelmana on usein se, että monet pitkään työttömänä olleet työkykyisetkään eivät erityisesti viihdy koulussa, eivät ole mitään elinikäisen oppimisen kannattajia. Ja sekin, että kun ollaan jo viiskymppisiä, niin koulun käyminenkään ei vakuuta työnantajia. Pitäisi olla nuorempia, jotka oppivat työssään uusia asioita, joita taas vanhempien ei katsota oppivan.
/img-s3.ilcdn.fi/1b5ef3cf0baeb171809ee8ab1364bcbc3d29933d33bd69d4d546bce80aecd2ea.jpg)
