Petteri Orpon hallitus

[Tadu]

Suomi saanut Euro-ryhmältä varoituksen ensi vuoden budjetista. Säästöjä pitää tehdä lisää.

Mahtanee olla kova paikka vasemmistolle, jotka ovat olevinaan pro-eu, mutta eivät millään halua myöntää, että taloutemme on väärillä urilla.

 

[Normandia]

Toivottavasti pian saadaan korot ja inflaatio laskuun, muuten ylipäätään mistään kasvusta turha puhua. Toki sotakin pitäisi joskus saada loppumaan. Toki voi olla että suuret talousmahdit pelastaa ensin omia talouksia, ennenkuin investoivat muualle.

 

[IceWalker]

Harvoin keskustelussa tuodaan esiin rahavirtojen seuraamista. En ainakaan pikaisella hakemisella löytänyt tietoa kuinka moni yritys Suomessakin pyörii todellisuudessa valtion rahoilla, ainakin välillisesti. Enkä tarkoita tällä hyvin tienaavia valtion virkahenkilöitä, tai yrityksille maksettavia yritystukia. On totta, että rikkaita verotetaan täällä melko reilusti, mutta kuinka paljon verojen alentaminen vaikuttaisi investointeihin ja näistä syntyviin alihankintaketjuihin?

Itse työskentelen yksityisellä puolella, mutta edustamani yhtiön suurimman asiakkaan suurin asiakas on valtio. Emme siis tee suoraan valtiolle töitä, mutta meiltä tilaava taho saa tilauksensa valtiolta, joka saa tulonsa verotuloista.
Epäilen, jos verokantaa pienennettäisiin reilusti, niin firmoja alkaisi kaatua nykyistä nopeammalla tahdilla. Jostainhan niitä puuttuvia veroeuroja alettaisiin karsia, eikä tilattaisi yhtiöltä X tuotetta Y.

Kovinkaan moni yhtiö ei Suomessa tee suoranaista vientiä, josta tulot tulisivat puhtaasti ulkomailta Suomen rahamarkkinoille (vrt. Vienti oli arvoltaan 81,5 miljardia euroa, tuonti oli arvoltaan 92,3 miljardia euroa.)

Kyllä ne hyvin pyörivät ja vakavaraisetkin yhtiöt ovat paljon valtion rahojen varassa. Tiedä sitten verotulojen vähetessä kuinka kävisi esim. suurimmille rakennuttajille ja heidän alihankkijoilleen, joihin lukeutuu mm. Helsingin kaupunki, Väylävirasto ja vaikkapa Senaatti-kiinteistöt.

Helpostihan sitä mieltää yksityisellä sektorilla, että tuottaa valtiolle rahaa, vaikka todellisuudessa yhtiölle valuvat rahat tulevat valtion kassasta.

Investointeja ja työpaikkoja en toki olisi vähentämässä, mutta verotulojen vähetessä näinkin tulisi käymään.

Talous on verkosto ja kuvaamasi tilanne on hyvin tyypillistä kaikille maille. Valtio tukee ja joutuu tukemaan yrityksiä, mutta kuinka paljon ja mitä on erittäin hyvä kysymys. Yritystukia pitäisi voida leikata niin että ne kohdistuisivat pelkästään sellaisiin yrityksiin, joista voisi tulla merkittäviä työllistäjiä. Periaatteessa yritysten pitäisi toimia pelkästään markkinaehtoisesti, mutta ongelmana on se, että kv. markkinoilla vallitsee usein epäreilu kilpailutilanne. Joku Ranska esimerkiksi on tunnettu kotimaisten yritysten tukemisesta runsaskätisesti. Autotehtaat.

Voisi olla kiintoisaa tarkastella yrityksiä nettohyötyjen suhteen: jos vähennetään valtion tuet, kuinka paljon ko. yritys tosiasiassa tuottaa verotuloja valtiolle. Vallitsee myös tietynlainen kiristyssuhde: on yrityksiä, joiden päästäminen konkurssiin on vahingollista, mutta tällaisiakin päätöksiä poliitikkojen tulee tehdä. Työpaikkojen menetykset taas näkyvät menetettyinä verotuloina ja heijastuvat paikalliseen ympäristöön haitallisesti. Kaikkia rakennusalan yrityksiä ei voi päästää selvitystilaan, mutta kaikkia ei voi tukeakaan. Missä yhteiskunnalliset kustannukset tulevat liian suuriksi, jolloin yritystä täytyy tukea, on perin tulkinnanvarainen asia.

Raha kiertää aika monia reittejä, yritykset ja julkinen sektori ovat kietoutuneet aika vahvasti toisiinsa. Yritykset tarvitsevat koulutettua työvoimaa, jolloin osa koulutussektorin toiminnasta hyödyttää vientisektoria. Toinen osa koulutussektorin toiminnasta keskittyy julkisen sektorin työvoimaan. Ilmainen koulutuskin on tavallaan yritystukea, tällä tavoin tuotetaan vapaille markkinoille yritysten kannalta edullista työvoimaa. On ammatteja, jotka kuuluvat pääosin julkiselle sektorille, kuten lääkärin, osa kuuluu puolittain, kuten insinöörin ja osa menee suurimmaksi osaksi vapaille markkinoille, kuten markkinointi-ihmiset.

Toisaalta, erilaiset sidonnaisuudet ovat paljon laajempia, esimerkiksi osakemarkkinat ja pankit ovat mukana rahavirroissa. Tavallaan kyse on ongelmasta, jonka vaikkapa sähkömies kohtaa jokapäiväisessä työssään. Jos tökkään tuohon kohtaan, mitä sitten tapahtuu? Korvamerkittyä rahaa ei taida paljon olla, rahavirrat sekaantuvat keskenään tyyliin: yrityksen valtiontuki vähenee, yritys lainaa rahaa, jolloin pankit lainaavat rahaa keskenään, yritys joutuu sopeuttamaan jotakin toimintaansa, jolloin tämä vaikuttaa alihankkijoihin, jolloin toisaalta lähtee viesti yrityksestä osakemarkkinoille jne, jne.

Rahan reititys toisi aika mielenkiintoisia yhteyksiä, jos yksityinen yritys on pääosin valtion päähankkija, silloin yritys toimii periaatteessa verovaroilla. Mutta tämä yritys on verkostoitunut joidenkin muiden yritysten kanssa, jotka taas ehkä toimivat ainakin osittain vapailla markkinoilla. Rahaa tulee siis monesta suunnasta yrityksiin, joten aina ei ole yksinkertaista sijoittaa yritystä johonkin lokeroon. Valtio pitäisi irrottaa yritystoiminnasta mahdollisimman tarkkaan, koska sen toiminta yritysmaailmassa häiritsee markkinoita ja pahimmassa tapauksessa on melkoinen kustannus veronmaksajille. Toisaalta, valtion pitää kuitenkin kontrolloida tiettyjä avainsektoreita ilmeisistä syistä. Venäläisiä ei saa päästää osingoille.

Itse pääkysymykseen, säästöihin, on todettava, että niiden hakeminen on yritystukienkin suhteen vaikeaa, mutta näin täytyy kuitenkin tehdä. Tämä sektori on kuitenkin se, jossa poliittiset intohimot ovat pienimmillään, jolloin emme näe lakkoja siksi, että yritystukia vähennetään. Toisaalta, tämä on kummallista, mutta niin yhteiskunta näyttää toimivan.

Köyhien ostovoima on heikentynyt korkean inflaation vuoksi ja jos vielä yksityiskohtaisemmin tarkastelee, ruuan hinnan nousu on huomattavasti korkeammalla tasolla kuin yleinen inflaatio. Tähän yhtälöön kun lisää sen että alimman tulodesiilin yläraja on jotain 1.700e jotka oman arvaukseni mukaan he ovat enimmäkseen eläkeläisiä ja opiskelijoita, heillä ei ole työkaluja nousta ylempiin tulodesiileihin työnteolla. Ehkä alimman tuloluokan ryhmään kuuluu sellaisia, joilla olisi mahdollisuus hypätä ylemmäksi tuloluokissa, mutta paljonko heitä sitten on?

Vaikka inflaatio talttuisi lähiaikoina, pitäisi niiden osalta jotka eivät pysty työnteolla itseänsä elättämään, tarkastella heidän tuloa enemmänkin absoluuttisen rahamäärän kautta, eikä ostovoiman kautta (%). Jos ostovoima keskimäärin paranee, absoluuttinen rahamäärä eroaa eri tuloluokissa, mutta esim ruuan hinta on kaikille sama.

Vaikka tämä onkin Excel -harjoitus, ei hallituksen toimista oikein voi valittaa sillä kansa antoi mandaattinsa edellisissä vaaleissa ja leikkaukset ei pitäisi kenellekään tulla yllätyksenä. Hallitus voi siis harjoittaa politiikkaansa, vaikka perustelut välillä jäävätkin vajaaksi.

Jos hallitus katsoisi 4 vuotta pidemmälle, niin he varmasti tajuaisivat että nuorten elämään panostaminen tänään tuo verotuloja huomenna. Tämä harmittaa, ettei oikein mikään hallitus näe omaa hallituskauttansa pidemmälle.

Toisaalta, eläkeläiset ja opiskelijat ovat keskimäärin varsin turvatussa asemassa, säästöjen ulottaminen heihin ei välttämättä aiheuta kovin suuria yhteiskunnallisia kustannuksia. Eläkeläisillä on omaisuutta ja menot aika pienet, joten pienilläkin eläkkeillä voi tulla toimeen. Opiskelijat ovat vasta matkalla työuraan ja aika harvalla on perhettä, joten heistä säästäminen ei vaikuta yleensä kuin siihen yhteen yksilöön. Itsekin tuon elämänvaiheen eläneenä tiedän, että aika pienellä rahalla tulee ihan mukavasti toimeen. Tuettuja palveluja opiskelijoilla lienee edelleen melko runsaasti.

Lapsiperheistä säästäminen on huomattavasti ongelmallisempaa em. syistä. Samoin nuorista säästäminen on ongelmallista, mielenterveysongelmat ovat yleisiä ja jos niihin ei puututa, meillä on käsissämme yksilöitä, joista tulee pelkästään sosiaalitukien varassa eläviä nettosaajia. Turvallisuus (poliisi) on yleensä se, mihin oikeisto panostaa, vähemmälle huomiolle jäävät ne olosuhteet, jotka synnyttävät esimerkiksi rikollisuutta, koska niitä on vaikeampi määrittää vaikkapa kustannus/hyöty-suhteella. Tekijään x panostaminen tuottaisi sen ja sen määrän hyötyä yhteiskunnalle tulevaisuudessa.

Ruoan hinta ja vuokrataso lienevät keskeisimmät asiat köyhien ostovoimaa määriteltäessä. Elinkustannusindeksi tulee myös ottaa huomioon. Vuokratuista säästäminen ei vaikuttaisi olevan ihan niitä kaikkein ajatelluimpia säästöjä, kun ottaa huomioon sen, mitä asuminen lähellä keskustaa maksaa. Asumisen pitäisi puolestaan olla mahdollista lähellä työpaikkaa, jolloin työhön pääsisi julkisilla eikä omaa autoa tarvittaisi. Suhteellisen pienipalkkaisten töiden tekemiseen motivaatio ei varmaan nouse, jos itse työpaikkaan pääseminen on kovin hankalaa. Etätyöt ei ole kaikkien ulottuvilla.

 

[penaz]

Suomi saanut Euro-ryhmältä varoituksen ensi vuoden budjetista.

Se siitä Orpon hallituksen vastuullisesta taloudenhoidosta. Pitäisikö tässä tilanteessa luopua valtion talouden kannalta vastuuttomista populistisista veronalennuksista (bensa ja rikkaitten veronalennukset).

 

[Styge]

Toivottavasti pian saadaan korot ja inflaatio laskuun, muuten ylipäätään mistään kasvusta turha puhua. Toki sotakin pitäisi joskus saada loppumaan. Toki voi olla että suuret talousmahdit pelastaa ensin omia talouksia, ennenkuin investoivat muualle.

Uutisena kerrottakoon, että inflaatio laski jo. Se ei ole enää mikään ongelma. Korot sitten ensi vuonna.

 

[Normandia]

Uutisena kerrottakoon, että inflaatio laski jo. Se ei ole enää mikään ongelma. Korot sitten ensi vuonna.

Inflaatio on tosiaan heikentynyt. Mutta koronnostojen kannalta tärkein mittari pohjainflaatio on edelleen normaalitilannetta huomattavasti korkeammalla, marraskuussa noin 3,6%. Pohjainflaatiosta on tosiaan poistettu herkästi muuttuvien energian ja elintarvikkeiden vaikutus kuluttajahintoihin. Eli on vielä ongelmaa inflaatiossa.

Euroalueen inflaatiotilannetta seuraava eurostat julkaisi 30.11.2023 ennakkotietoja alueen inflaatiotilanteesta, ja ennakkotiedot viittaisivat siihen, että inflaatio on hidastunut odotettua enemmän. Eurostatin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli marraskuussa enää 2,4%, kun vielä lokakuussa vastaava mittari näytti 2,9% lukemaa.

Koska inflaatioluvut olivat ennakkotietojen mukaan lokakuussa jopa odotettua alhaisemmat, on Euroopan keskuspankin päätös korkojen nostamisen lopettamisesta yhä varmempaa.

Vaikka inflaatio on hidastunut euroalueella viime aikoina voimakkaasti, on euroopan keskuspankin koronnostojen kannalta tärkein mittari, pohjainflaatio, edelleen normaalitilannetta huomattavasti korkeammalla tasolla. Ennakkotietojen mukaan pohjainflaati oli marraskuussa n. 3,6 prosenttia, kun lokakuussa se oli 4,2 prosenttia.

Euroalueen inflaatio laski odotettua enemmän | Suomen paras sijoitusblogi

Euroalueen inflaatiotilannetta seuraava eurostat julkaisi 30.11.2023 ennakkotietoja alueen inflaatiotilanteesta, ja ennakkotiedot viittaisivat siihen, että

rahablogi.com

 

[Tadu]

Se siitä Orpon hallituksen vastuullisesta taloudenhoidosta. Pitäisikö tässä tilanteessa luopua valtion talouden kannalta vastuuttomista populistisista veronalennuksista (bensa ja rikkaitten veronalennukset).

Sulla on kyllä kokonaiskuva Suomen taloudesta hallussa!

 

[penaz]

Sulla on kyllä kokonaiskuva Suomen taloudesta hallussa!

Hyvä että edes jollain on.

 

[Tadu]

Hyvä että edes jollain on.

Luulisi, että harmittaisi kun edelliset hallitukset ovat tuhonneet Suomen talouden, ja oikeisto joutuu nyt korjaamaan asiat EU:n käskystä.

 

[I own your face]

Suomi saanut Euro-ryhmältä varoituksen ensi vuoden budjetista. Säästöjä pitää tehdä lisää.

Mahtanee olla kova paikka vasemmistolle, jotka ovat olevinaan pro-eu, mutta eivät millään halua myöntää, että taloutemme on väärillä urilla.

Silti hallitus jatkaa aivan holtitonta rahanjako politiikkaa toissijaisiin menokohteisiin, vihervasemmistohallituksen tapaan.
Vaikka tilanne on näin vakava.

 

[Tadu]

Silti hallitus jatkaa aivan holtitonta rahanjako politiikkaa toissijaisiin menokohteisiin, vihervasemmistohallituksen tapaan.
Vaikka tilanne on näin vakava.

Kyllä. Sieltä voisi helposti tehdä vaikka 10 miljardin säästötkin kun otettaisiin yritystuet ja työeläkkeet mukaan talkoisiin.

 

[Normandia]

Kehitysyhteistyörahoista olisi voinut leikata lisääkin. Onneksi edes vähän leikataan niistä, RKP:stä huolimatta. Hukkaan heitettyä rahaa monelta osin.

 

[Vinyl]

Luulisi, että harmittaisi kun edelliset hallitukset ovat tuhonneet Suomen talouden, ja oikeisto joutuu nyt korjaamaan asiat EU:n käskystä.

Tekisi mieli kysyä, että millon meinaavat aloittaa. Onhan se melko ideologinen valinta laittaa tulille isoja veronalennuksia ja samaan aikaan puhua talouden tasapainottamisesta. Mutta katsotaan nyt kuitenkin. En henkeäni pidätä, että Suomen talous on paremmassa kunnossa tämän hallituksen lopettaessa kuin nyt. Sitten vain arvaillaan ketä meinaavat asiassa syyttää...

 

[Huono pakki]

Kyllä. Sieltä voisi helposti tehdä vaikka 10 miljardin säästötkin kun otettaisiin yritystuet ja työeläkkeet mukaan talkoisiin.

Näinhän se on. Vahinko vain, että millään puolueella ei ole halua/rohkeutta koskea näihin "Pyhän Lehmän" asemaan nousseisiin kulueriin.

@Normandia Jep, kehitysapurahoista olisi voinut leikata todellakin ihan reilusti ronskimmalla otteella, koska ne menevät pääasiassa sinne kuuluisaan Kankkulan kaivoon, mutta taitaa tätäkin jarruttaa se Mitä ne meistä sitten ajattelee-huoli.

 

[Tuamas]

Näinhän se on. Vahinko vain, että millään puolueella ei ole halua/rohkeutta koskea näihin "Pyhän Lehmän" asemaan nousseisiin kulueriin.

Sinänsä tästä taas hyvä esimerkki on maakuntalentojen tuet.

Täydellisen turha yritys- ja aluetuki, jossa subventoidaan kannattamatonta ympäristölle haitallista liiketoimintaa joidenkin hatusta vedettyjen potentiaalisten hyötyjen toivossa.

Ja nyt sen sijaan että näitä leikattaisiin, ollaankin tukia laajentamassa.

Olisipa Kokoomus pro-market eikä pro-business, mutta taitaa se kaverikapitalismi olla liian syvällä puolueen DNA:ssa.

 

[Tadu]

Tekisi mieli kysyä, että millon meinaavat aloittaa. Onhan se melko ideologinen valinta laittaa tulille isoja veronalennuksia ja samaan aikaan puhua talouden tasapainottamisesta. Mutta katsotaan nyt kuitenkin. En henkeäni pidätä, että Suomen talous on paremmassa kunnossa tämän hallituksen lopettaessa kuin nyt. Sitten vain arvaillaan ketä meinaavat asiassa syyttää...

Ei tätä laivaa käännä yksi hallitus tai edes kaksi hallitusta. Kusessa ollaan joka tapauksessa ellei ihmeitä tapahdu.

 

[Andromeda]

Luulisi, että harmittaisi kun edelliset hallitukset ovat tuhonneet Suomen talouden, ja oikeisto joutuu nyt korjaamaan asiat EU:n käskystä.

Pakko mainita, että kai muistat mikä hallitus koalitio oli ennen Marinia? Jos et, niin muistutan jotta sielä oli Kokoomus ja persut myös mukana. Ottivat velkaa urakalla silloinkin..

 

[Tadu]

Pakko mainita, että kai muistat mikä hallitus koalitio oli ennen Marinia? Jos et, niin muistutan jotta sielä oli Kokoomus ja persut myös mukana. Ottivat velkaa urakalla silloinkin..

Tottakai muistan. Senhän takia mä kirjoitin monikossa.

Ei mikään hallitus ole ollut valmis myöntämään faktoja. Nykyinen hallitus on sinne suuntaan myöntänyt tilanteen olevan vakava, mutta leikkauskohteista on jätetty pois se ilmeisin eli vanhukset.

 

[Patarouva]

Tottakai muistan. Senhän takia mä kirjoitin monikossa.

Ei mikään hallitus ole ollut valmis myöntämään faktoja. Nykyinen hallitus on sinne suuntaan myöntänyt tilanteen olevan vakava, mutta leikkauskohteista on jätetty pois se ilmeisin eli vanhukset.

Älä sano vanhukset, koska silloin saa helposti hirviön leiman. Kannattaa pysyä eläkejärjestelmän kritisoinnissa.

 

[aalto]

Laitetaas tänne Orpon laatikolle tämä huomio. Nykyiset isot hallituspuolueet ovat arvostelleet aika reippaalla otteella hyvinvointialueiden muodostumista ja erityisesti niiden määrää sillä perusteella, että siinä tehtiin liian monta uutta organisaatiota ja sitä myötä hukataan resursseja. Nyt kuitenkin nykyinen hallitus on hyväksynyt muodostettavaksi 44 tai 45 uutta työllisyysaluetta, joihin siirtyy pääosin te-toimistojen tehtävät. Tuon muutoksen valmistelu on aloitettu edellisen hallituksen aikana, mutta päätökset alueiden määräistä nuijittiin vasta nyt ja jos hallituksella olisi ollut halua puuttua asiaan, niin siihen olisi ollut hyvin aikaa. lisätietoja esim. Työllisyysalueet - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu

 

[Timbit]

Tekisi mieli kysyä, että millon meinaavat aloittaa. Onhan se melko ideologinen valinta laittaa tulille isoja veronalennuksia ja samaan aikaan puhua talouden tasapainottamisesta.

Kovin syvällisesti en asiaa tunne, mutta olen ymmärtänyt, että kotimainen kysyntä on aika tärkeä juttu julkiselle taloudelle. Sitä ei kannata tukahduttaa kireällä verotuksella. Varsinkin monen palvelualan yrittäjän kannalta on kivaa, jos asiakaskunnalla on varaa käyttää niitä palveluja.

 

[Andromeda]

Tottakai muistan. Senhän takia mä kirjoitin monikossa.

Ei mikään hallitus ole ollut valmis myöntämään faktoja. Nykyinen hallitus on sinne suuntaan myöntänyt tilanteen olevan vakava, mutta leikkauskohteista on jätetty pois se ilmeisin eli vanhukset.

Ok. Tekstistäsi sai vaan sellaisen kuvan, että edelliset hallitukset olisivat olleet vasemmistohallituksia.

Ennen Marinia kun oli täysin oikeistohallitus Keskustan johdolla niin olisivat tehneet niitä korjaavia toimia jo silloin niin velkalaivaa ei olisi niin suuri homma yrittää kääntää.

Oikeastihan tämä on jonninjoutavaa vääntämistä ketkä on syyllisiä valtion velkaantumiseen, kun oikea vastaus on että kaikki edelliset hallitukset. Tämänhän on myös Orpo itse todennut

 

[erku]

Laitetaas tänne Orpon laatikolle tämä huomio. Nykyiset isot hallituspuolueet ovat arvostelleet aika reippaalla otteella hyvinvointialueiden muodostumista ja erityisesti niiden määrää sillä perusteella, että siinä tehtiin liian monta uutta organisaatiota ja sitä myötä hukataan resursseja. Nyt kuitenkin nykyinen hallitus on hyväksynyt muodostettavaksi 44 tai 45 uutta työllisyysaluetta, joihin siirtyy pääosin te-toimistojen tehtävät. Tuon muutoksen valmistelu on aloitettu edellisen hallituksen aikana, mutta päätökset alueiden määräistä nuijittiin vasta nyt ja jos hallituksella olisi ollut halua puuttua asiaan, niin siihen olisi ollut hyvin aikaa. lisätietoja esim. Työllisyysalueet - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu

Tämä on kyllä hyvä pointti. Nykyiset 15 TE-toimistoa korvaa siis vuoden 2025 alussa noin kolminkertainen määrä työllisyysalueita. Noin lähtökohtaisesti tämän kaltaisissa julkista valtaa käyttävien organisaatioiden määrää merkittävästi lisäävissä uudistuksissa hallinnon kulut tuppaavat paisua.

 

[Petri1981]

Ok. Tekstistäsi sai vaan sellaisen kuvan, että edelliset hallitukset olisivat olleet vasemmistohallituksia.

Ennen Marinia kun oli täysin oikeistohallitus Keskustan johdolla niin olisivat tehneet niitä korjaavia toimia jo silloin niin velkalaivaa ei olisi niin suuri homma yrittää kääntää.

Oikeastihan tämä on jonninjoutavaa vääntämistä ketkä on syyllisiä valtion velkaantumiseen, kun oikea vastaus on että kaikki edelliset hallitukset. Tämänhän on myös Orpo itse todennut

Itseasiassa Sipilän hallituskaudella Suomen velkasuhde laski. Se laski myös käytännössä 90-luvun laman jälkeen jokaisen hallituksen aikana finanssikriisiin eli vuoteen 2008 asti. Vuoden 2008 jälkeen Sipilän hallitus on ollut ainoa, joka on kyennyt laskemaan velkasuhdetta.

 

[rpeez]

Ennen Marinia kun oli täysin oikeistohallitus Keskustan johdolla niin olisivat tehneet niitä korjaavia toimia jo silloin niin velkalaivaa ei olisi niin suuri homma yrittää kääntää.

Kai muistat, että AY liikkeet vastustivat silloinkin kaikkea liikkuvaa.