Petteri Orpon hallitus

[tommy36]

Kausiluontoisesti kuten ihan helvetin moni opettaja tällä hetkellä. Onnea vaan alalle hakeutuville ja siellä jo oleville. Varmasti motivoivaa, kun mistään et saa virkaa, mutta yllättäen lukuvuoden mittaisia sijaisuuksia löytyy.

Jep. ja epäpäteviä mielellään myös, niin tällä tavoin saadaan osaa kansaa kovin vituttaneet lomaoikeudet pois opettajilta, kun niiden työ on vaan niin ihanaa ja helppoa ettei siellä mitään lomia tarvitse perkele. Eihän siitä oikeastaan pitäisi maksaa ensinkään, että saa sitä meidän ihgua kultamussukkaa opettaa.

 

[tommy36]

Mutta edelleen, mitä tekee opettaja kesäloman ajan? Jos vastaus on: "ei mitään", niin miksi kesälomalta pitäisi saada palkkaa?

Lukuvuoden ajan tekee töitä, ja siltä tosiaan palkkaa saakin.

Toivon että et ihan tosiaan tuota opettajan lomapalkkaa kysellyt. Jos, niin ei kyllä ihan kaikki valot syty vissinkään. Ei millään pahalla, mutta ihan vitun typerä ajatuskin. Jos aletaan karsimaan näitä "etuuksia", niin aloitetaan sitten vaikka niistä lapsilisistä, joilla toisille rakennetaan sijoitusportfolio jo heti kun kohdusta ulos pääsee.

 

[kyykäärme]

Mutta edelleen, mitä tekee opettaja kesäloman ajan? Jos vastaus on: "ei mitään", niin miksi kesälomalta pitäisi saada palkkaa?

Lukuvuoden ajan tekee töitä, ja siltä tosiaan palkkaa saakin.

Peruskoulun ja lukion opettajille aikoinaan maksettiin palkkaa vain työssäolokuukausilta, mutta joskus aikana ennen peruskoulua tehtiin sopimus, missä silloinen yhdeksän kuukauden palkka jaettiin 12 kuukaudelle. Tämä selittää osaltaan sitä, että korkeakoulusta valmistuneiksi opettajilla on melko alhainen palkka.

Sijaiset kärsivät tässä kuviossa, koska kunnat eivät usein palkkaa sijaisiksi kuin lukuvuoden ajaksi edes päteviä opettajia. Toisinaan syy voi olla se, että viranhaltija palaa kesäksi töihin, eikä palkkaa voida maksaa kahdelle. Usein kuitenkin kyseessä on silkka säästötoimi.

Minulle kävisi ihan hyvin se, että palkka maksettaisiin vain työssäolokuukausilta, kunhan se sitten vuositasolla pysyisi nykyisellään. Veikkaukseni on, että monelle muulle tuo olisi ongelma.

 

[Vinyl]

Mutta edelleen, mitä tekee opettaja kesäloman ajan? Jos vastaus on: "ei mitään", niin miksi kesälomalta pitäisi saada palkkaa?

Lukuvuoden ajan tekee töitä, ja siltä tosiaan palkkaa saakin.

Kuten sanoin, onnea matkaan vaan opettajille kun asenneilmasto on oikeistossa tätä.

 

[erku]

Ok. Itseäni vaan närästää välillä, kun tuntuu että tämä paljon puhuttu ansiosidonnainen on jokin piru mikä pitäisi saada kitkettyä pois. Täälläkin palstalla tätä asennetta esiintyy paljon. Totuus on kuitenkin se, että ilman tätä systeemiä monilla aloilla olisi huutava pula työvoimasta. Kuka nyt lähtee tekemään töitä muutamaksi kuukaudeksi, jos sitten odottaa putoaminen tyhjän päälle.

Joku voi tietysti ajatella niinkin, että nykyinen järjestelmä on johtanut siihen, että liian suuri osa työvoimasta on hakeutunut kausialoille ja pahimmiksi pula-aloiksi ovat muodostuneet hoito- ja puhtaanapitoalat, joissa niin kausi- kuin suhdannevaihtelut työmäärän suhteen ovat poikkeuksellisen alhaiset.

Noin kansakunnan kokonaisedun näkökulmasta olisi mielestäni pienempi paha, jos suurimmat työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat olisivat kausityössä eikä hoitoalalla.

 

[Byvajet]

Meneillään oleva keskustelu paljastaa, että ihmiset eivät koe työtä merkityksellisenä osana elämäänsä vaan rangaistuksena, joka aiheuttaa sen verran katkeruutta, että he haluavat muutkin rangaistuksen piiriin. Samaan aikaan mielenterveysongelmat ovat merkittävä ihmisiä elämästä ja työelämästä syrjäyttävä tekijä.

Osasyy tähän on se, että työn vaatimukset ovat kasvaneet yli ihmisten sietokyvyn. Kohtuullinen määrä reilusti maksettua puuhailua on terapeuttista ja tukee ihmisen hyvinvointia, kun taas pysyvästi liian korkea stressitaso nakertaa mieltä.

Kaiken lisäksi kilpailu työstä on käynyt kovaksi, mikä aiheuttaa stressiä jopa jo ennen peruskoulun tai lukion jälkeisten opintojen alkua.

Meneillään oleva kujanjuoksu ei tule johtamaan mihinkään hyvään. Työelämän vaatimuksia pitäisi helpottaa rajusti, jotta suurempi osa ihmisistä pystyisi tekemään töitä ja jotta heidät ylipäänsä hyväksyttäisiin töihin. Samalla lievenisi työssä käyvien katkeruus työttömiä kohtaan.

Tärkeää on päästä eroon kuormittavuudesta ja kilpailusta. Kilpailu on yksi prkele. Se syrjäyttää.

 

[tommy36]

Joku voi tietysti ajatella niinkin, että nykyinen järjestelmä on johtanut siihen, että liian suuri osa työvoimasta on hakeutunut kausialoille ja pahimmiksi pula-aloiksi ovat muodostuneet hoito- ja puhtaanapitoalat, joissa niin kausi- kuin suhdannevaihtelut työmäärän suhteen ovat poikkeuksellisen alhaiset.

Noin kansakunnan kokonaisedun näkökulmasta olisi mielestäni pienempi paha, jos suurimmat työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat olisivat kausityössä eikä hoitoalalla.

No täällähän joku tiesi kertoa, että se hoitoala on ihan sellaista rentoa ja mukavaa, eikä oikeastaan vastuukaan paina juuri lainakaan, ja ainakaan ihmisten henki ei koskaan ole heidän vastuullaan myöskään, joten sinne vaan leppoisaa elämää viettämään kahvien ja hyvän palkan merkeissä.

 

[aceman81]

No täällähän joku tiesi kertoa, että se hoitoala on ihan sellaista rentoa ja mukavaa, eikä oikeastaan vastuukaan paina juuri lainakaan, ja ainakaan ihmisten henki ei koskaan ole heidän vastuullaan myöskään, joten sinne vaan leppoisaa elämää viettämään kahvien ja hyvän palkan merkeissä.

Mä ymmärrän oikein hyvin miksi joku hakeutuu hoito- tai opetusalalle.

Ja toisaalta, työnkuva ja jonkinlainen asenneympäristö huomioiden, en ymmärrä ollenkaan miksi joku hakeutuu hoito- tai opetusalalle.

 

[tommy36]

Meneillään oleva keskustelu paljastaa, että ihmiset eivät koe työtä merkityksellisenä osana elämäänsä vaan rangaistuksena, joka aiheuttaa sen verran katkeruutta, että he haluavat muutkin rangaistuksen piiriin. Samaan aikaan mielenterveysongelmat ovat merkittävä ihmisiä elämästä ja työelämästä syrjäyttävä tekijä.

Osasyy tähän on se, että työn vaatimukset ovat kasvaneet yli ihmisten sietokyvyn. Kohtuullinen määrä reilusti maksettua puuhailua on terapeuttista ja tukee ihmisen hyvinvointia, kun taas pysyvästi liian korkea stressitaso nakertaa mieltä.

Kaiken lisäksi kilpailu työstä on käynyt kovaksi, mikä aiheuttaa stressiä jopa jo ennen peruskoulun tai lukion jälkeisten opintojen alkua.

Meneillään oleva kujanjuoksu ei tule johtamaan mihinkään hyvään. Työelämän vaatimuksia pitäisi helpottaa rajusti, jotta suurempi osa ihmisistä pystyisi tekemään töitä ja jotta heidät ylipäänsä hyväksyttäisiin töihin. Samalla lievenisi työssä käyvien katkeruus työttömiä kohtaan.

Tärkeää on päästä eroon kuormittavuudesta ja kilpailusta. Kilpailu on yksi prkele. Se syrjäyttää.

Älä nyt moisia puhu. Lisää painetta vaan kehiin. Kyllä vielä vähän enemmän saa irti. Tuplataan työt ja puolitetaan palkat, niin sitten voidaan puhua jo paineesta ja vitutuskertoimesta.

Täälläkin btw, joku mainosti olevansa ihan huippu tuollaisessa moniajossa. Tätähän teoriaa testattiin, että miten se moniajo mahtaa onnistua ihmisiltä, jotka siinä ovat mielestään erinomaisia. Vituixmän ilmestyi paikalle, ja suuri moniajomestari joutui myöntämään, että kas, ei se onnistukaan.

Se on vaan fakta, että usemapaa asiaa ei voi samanaikaisesti tehdä, vaan kyse on harhasta, jossa otetaan monta asiaa työn alle, ja sitten yritetään jakaa aikaa näiden kanssa siten, että laatu ei kärsisi, mutta valitettavasti sekin kärsii kaikista uskomuksista huolimatta.

Parasta siis vaan hyväksyä tosiasiat, ja pyrkiä tekemään se yksi asia kunnolla ja sitten siirtyä seuraavaan. Toki joskus on tilanteita, joissa useampi asia on ns pöydällä, mutta nillekin aika on hajautettava siten, että niistä tulee valmista, ja niitäkään ei siis voi samanaikaisesti tehdä vaikka joku niin edelleen itselleen uskotteleekin.
Tuon kilpailutuksen hulluuden taustalla on ihmisten päämäärä saada kokea "erityisyyttä".

Mikään ei hivele itseään erityisenä ja muita parempana ajattelevaa ihmistä, kuin se, että kokee voittaneensa jonkun toisen kamppailusta vaikkapa siitä työpaikasta. Todellisuudessa rekrytointiakin on tutkittu, ja se ei mitenkään automaattisesti päädy sen parhaan vaihtoehdon valintaan, ja sitä paremmuuttakin mitataan joskus hyvin erikoilla tavoilla. Valintaan vaikuttavai tekijöitä kun on niin paljon, että vaikka millainen opus niistä tehtäisiin, niin silloin kun ihminen on valitsemassa, se ei välttämättä mene oikein.

Tämä maailma myös pitää sitä ihmisen erityisyyden tavoittelua jotenkin erinomaisena asiana, samoin kuin ahneutta ja itsekkyyttä, jotka siis ovat sisäänrakennettuina oikeastaan kaikkiin erilaisiin oppeihin, poliittisiin suuntauksiin, talousjärjestelmiin sekä tietenkin uskontoihin. Auktoriteettiuskovaisuus on yksi osa tätä samaa sekopäisyyttä jonka seurauksena ihminen kiertää lakkaamatta samaa kehää odottaen eri lopputulosta.

Mieleen ei tule, että jotakin voisi muuttaa, jotta saataisiin katseltua voisiko muutos tuoda jotakin parempaa. Tosin luultavaa se ei ole, sillä vaikka paranisikin, niin lopulta se ihminen nyt vaan on sellainen, että se lopulta kuitenkin kaipaa sitä erityisasemaansa, jossa voi nokan vartta pitkin katsella muita. Niin kauan on hyvä kun edes joku on sen itsen alapuolelle asetettavissa.

Mutta joo sorry. Menee jo ohi aiheen, vaikka sitä sivuaakin erilaisten -kulloisenkin hallituksen- päätösten ja arvovalintojen kautta.

 

[tommy36]

Mä ymmärrän oikein hyvin miksi joku hakeutuu hoito- tai opetusalalle.

Ja toisaalta, työnkuva ja jonkinlainen asenneympäristö huomioiden, en ymmärrä ollenkaan miksi joku hakeutuu hoito- tai opetusalalle.

Tää oli niin hyvä, että perkele vieläkin naurattaa.

 

[Mediakuutio]

No täällähän joku tiesi kertoa, että se hoitoala on ihan sellaista rentoa ja mukavaa, eikä oikeastaan vastuukaan paina juuri lainakaan, ja ainakaan ihmisten henki ei koskaan ole heidän vastuullaan myöskään, joten sinne vaan leppoisaa elämää viettämään kahvien ja hyvän palkan merkeissä.

Vai oliko niin, että (isossa) osassa hoitoalan tehtävissä on ihan rentoa ja mukavaa kuten muissakin töissä. Suurimmassa osassa tehtäviä vastuutakaan ei ole ihmishengistä vaikkakin toki osassa kyseisen nimikkeen tehtävissä työssä tehty virhe voi pahimmillaan johtaa esimerkiksi toisen menehtymiseen. Sama kuitenkin koskee ihan hirvittävän montaa ammattia, sillä esimerkiksi arkkitehdin, insinöörin, bussikuskin tai kokin työ voi johtaa samaan. Hajonta kyseisellä alalla on toki aika suurta.

Sinänsä Suomessa on hoitoalalle käytännössä varmaan mahdoton saada kotimaisin voimin tarpeeksi työntekijöitä. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa ihmiset eivät yleensä hakeudu työtehtäviin (ja koulutuksiin) jotka eivät tunnu mielekkäiltä. Näin ollen kun työssäolevat ikäluokat pienenevät ja hoidettavien määrä kasvaa on yhtälö käytännössä mahdoton (olettaen, että keskimäärin x% ikäluokasta kokee hoitoalan kiinnostavaksi ja hakeutuu sinne).

 

[rpeez]

Meneillään oleva keskustelu paljastaa, että ihmiset eivät koe työtä merkityksellisenä osana elämäänsä vaan rangaistuksena, joka aiheuttaa sen verran katkeruutta, että he haluavat muutkin rangaistuksen piiriin. Samaan aikaan mielenterveysongelmat ovat merkittävä ihmisiä elämästä ja työelämästä syrjäyttävä tekijä.

Osasyy tähän on se, että työn vaatimukset ovat kasvaneet yli ihmisten sietokyvyn. Kohtuullinen määrä reilusti maksettua puuhailua on terapeuttista ja tukee ihmisen hyvinvointia, kun taas pysyvästi liian korkea stressitaso nakertaa mieltä.

Kaiken lisäksi kilpailu työstä on käynyt kovaksi, mikä aiheuttaa stressiä jopa jo ennen peruskoulun tai lukion jälkeisten opintojen alkua.

Meneillään oleva kujanjuoksu ei tule johtamaan mihinkään hyvään. Työelämän vaatimuksia pitäisi helpottaa rajusti, jotta suurempi osa ihmisistä pystyisi tekemään töitä ja jotta heidät ylipäänsä hyväksyttäisiin töihin. Samalla lievenisi työssä käyvien katkeruus työttömiä kohtaan.

Tärkeää on päästä eroon kuormittavuudesta ja kilpailusta. Kilpailu on yksi prkele. Se syrjäyttää.

Hyvää pohdintaa, mutta vain isolle osalle ihmisistä. Jotkut haluaa kilpailua ja haasteita saadakseen mahdollisuuden saada kuu taivaalta, eikä saa mitään aikaan ilman painetta.

Kilpailu ei ole prkele, se saa jotkut hyviin suorituksiin jopa erinomaisiin. Heitä tarvitaan, että maailma kehittyy.

Itse olen mielellään kuvaamasi puuhastelija, mutta ei semmoisesta voi maksaa reilusti (minulle reilusti = paljon). Mielestäni pitäisi jotenkin löytää ratkaisu, joissa kummankin tyypin ihmisille olisi mahdollisuus toteuttaa itseään.

 

[Boogey]

Kilpailu ei ole prkele, se saa jotkut hyviin suorituksiin jopa erinomaisiin. Heitä tarvitaan, että maailma kehittyy.

Kilpailua tarvitaan. Ahneus yhdistettynä jatkuvan tehostamisen ihannointiin on se yhtälö joka aiheuttaa pahoinvointia niille joiden pitää pakon edessä näitä epärealistisia odotuksia toteuttaa.

Robotisaatiossa olisi mahdollisuuksia, mutta ahneus aiheuttaa tässäkin sen, että tuotannon tehostumisen myötä saatava lisäarvo valuu vain omistajien taskuihin, yhteiskunta saa rippeet.

 

[rpeez]

Kilpailua tarvitaan. Ahneus yhdistettynä jatkuvan tehostamisen ihannointiin on se yhtälö joka aiheuttaa pahoinvointia niille joiden pitää pakon edessä näitä epärealistisia odotuksia toteuttaa.

Robotisaatiossa olisi mahdollisuuksia, mutta ahneus aiheuttaa tässäkin sen, että tuotannon tehostumisen myötä saatava lisäarvo valuu vain omistajien taskuihin, yhteiskunta saa rippeet.

Ei se mielestäni noin suoraviivaista ole, vaan tuotannon tehostamista tarvitaan monesti siihen että yritys säilyy ylipäätään hengissä.
Se on kyllä varmaan totta, että huono tehostaminen valuu suoritustasolla pahoinvoinniksi.

Itse olin uran alkuvaiheessa pörssiyrityksessä jonka bisnes oli aika suojatussa asemassa, se näkyi ja tuntui työntekijöiden hyvinvoinnissa myös. Rahan kanssa ei ollut niin nökön nuukaa, ja omistajat ei ominut ahneuksissaan itselleen kaikkia voittoja. Työtehtävien kanssa sai myös näperrellä paljon enemmän. Ajat kuitenkin muutti tuon kaiken.

Siksi väitän ettei tehostamiset johdu niinkään ahneudesta, vaan se on pakon sanelemaa, koska yritysten välinen kilpailu on kivikovaa.

 

[Boogey]

Siksi väitän ettei tehostamiset johdu niinkään ahneudesta, vaan se on pakon sanelemaa, koska yritysten välinen kilpailu on kivikovaa.

Joo en tarkoittanut että tehostaminen johtuu ahneudesta. Yritin korostaa juuri sitä että kilpailua tarvitaan, ja tehostamistoimetkin ovat osa tätä kokonaisuutta. Ja viittasin robotisaatioon (+tekoäly myös) osana seuraavaa isoa tehostamisloikkaa.

Tarkoitin, että kun jo kireälle muutenkin viritetty kilpailu yhdistetään ahneuteen se tuo oman sairaan sivujuonteensa koko kuvioon. Silloin voittoa haetaan luonnosta, ihmisistä ja yhteiskunnasta välittämättä.

 

[tommy36]

Verotus | Riikka Purra väläyttää Talouselämässä ruoan arvonlisäveron nostamista

Hallitus ei ole päättänyt lisäsäästöistä mitään, vaan kyse on Purran mukaan hänen omasta pohdinnastaan.

www.hs.fi

Tämähän se vaan parantaa tunnelmaa entisestään, eikä niin yhtään tietenkään osu sinne joilta jo nyt leikataan silleen "sopivasti".

Jotenkin täydentää oikein hyvin tämän kivasti alkaneen päivän tunnelmia.

 

[penaz]

Nyt kun pensan hinta lähestyy 1.70€ niin onko mitään järkeä laittaa valtion rahoja (joilla voitaisiin esim. lyhentää valtion velkoja) 170 miljoonaa pensan hinnan alentamiseen neljällä sentillä. Kai se on pakko, kun tuo voi olla persujen hallituskauden suurin saavutus.

 

[tommy36]

Nyt kun pensan hinta lähestyy 1.70€ niin onko mitään järkeä laittaa valtion rahoja (joilla voitaisiin esim. lyhentää valtion velkoja) 170 miljoonaa pensan hinnan alentamiseen neljällä sentillä. Kai se on pakko, kun tuo voi olla persujen hallituskauden suurin saavutus.

No sitten senkin hinta olisi vielä siellä ruuassa kun se pelle haluaa nyt nostaa senkin arvonlisäveroa, kun ei uskalla sitä luksustuotteisiin siirtää. Ruokaa kun on pakko ostaa, niin sillä konstilla on mukavaa vielä vähän köyhää kyykyttää muiden kivasti kasvaneiden kustannusten lisäksi.

Mutta joo, ehkä tuollakin rahalla olisi voinut tosiaankin jotakin kasaan kursia, jos tuo verohelpotus olisi osattu tehdä dynaamisemmaksi. Vaikka siten, että se astuu voimaan tilanteissa, jossa öljyn hinta nousee liikaa.

 

[Tadu]

Nyt kun pensan hinta lähestyy 1.70€ niin onko mitään järkeä laittaa valtion rahoja (joilla voitaisiin esim. lyhentää valtion velkoja) 170 miljoonaa pensan hinnan alentamiseen neljällä sentillä. Kai se on pakko, kun tuo voi olla persujen hallituskauden suurin saavutus.

Ei siinä mitään järkeä ole. t: oikeiston kannattaja ja sähköauton kuljettaja

 

[penaz]

Mielenkiintoista kirjeenvaihtoa EU:hun päin Mari Rantanen näyttää käyvän ilman, että siitä olisi hallituksessa keskusteltu. Osoitekin tuntuu olevan hukassa. Rantanen kamppailee Sandra Bergqvistin kanssa hallituksen heikoin lenkki tittelistä.

Näin Elina Valtonen kommentoi ministeri Rantasen EU-kohukirjettä

Elina Valtonen kommentoi Rantasen kirjettä saapuessaan EU-maiden ulkoministerien kokoukseen Brysselissä.

www.is.fi

 

[rpeez]

Mielenkiintoista kirjeenvaihtoa EU:hun päin Mari Rantanen näyttää käyvän ilman, että siitä olisi hallituksessa keskusteltu. Osoitekin tuntuu olevan hukassa. Rantanen kamppailee Sandra Bergqvistin kanssa hallituksen heikoin lenkki tittelistä.

Näin Elina Valtonen kommentoi ministeri Rantasen EU-kohukirjettä

Elina Valtonen kommentoi Rantasen kirjettä saapuessaan EU-maiden ulkoministerien kokoukseen Brysselissä.

www.is.fi

Hallitusohjelman mukainen kirje, jota Valtonen pitää hyvänä keskustelun avauksena.
Ja aiheesta josta on syykin keskustella:
Kirjeessä muun muassa ehdotettiin, että turvapaikkahakemusprosessit voitaisiin väliaikaisesti keskeyttää laajamittaisen laittoman maahantulon tilanteessa tai jos muuttoliike välineellistetään tilanteessa, jossa suvereeni valtio on vihamielisen toiminnan takia uhattuna.

EU voi nyt puntaroida ongelmaa, ja uudelleenlähettää kirjeen vaikka YK:hon ja muokattuna jos haluaa.

 

[Cobol]

Hallitusohjelman mukainen kirje, jota Valtonen pitää hyvänä keskustelun avauksena.
Ja aiheesta josta on syykin keskustella:
Kirjeessä muun muassa ehdotettiin, että turvapaikkahakemusprosessit voitaisiin väliaikaisesti keskeyttää laajamittaisen laittoman maahantulon tilanteessa tai jos muuttoliike välineellistetään tilanteessa, jossa suvereeni valtio on vihamielisen toiminnan takia uhattuna.

EU voi nyt puntaroida ongelmaa, ja uudelleenlähettää kirjeen vaikka YK:hon ja muokattuna jos haluaa.

Totta. Ja EU on puntaroinut asiaa jo useamman vuoden. Taustalla on EU:n turvapaikkauudistushanke* ja tämä taitaa olla se todellinen koskenniemien yms tyrmäyskohde.

Rantasen kirjeessä ehdotettiin, että turvapaikkahakemusprosessit voitaisiin väliaikaisesti keskeyttää laajamittaisen laittoman maahantulon tilanteessa tai jos muuttoliike välineellistetään tilanteessa, jossa suvereeni valtio on vihamielisen toiminnan takia uhattuna.

EU:n turvapaikkapolitiikkaa uudistetaan mm. siksi, että Venäjän ja Valko-Venäjän toimet vaativat erilaisia vastatoimia. Voidaanko turvapaikkahakemukset keskeyttää kokonaan tai siirtää toiseen valtioon hybridioperaation ajaksi ja miten pikakäännytyksissä rajalta toimitaan? Näitäkin on pohdittu ja pohditaan edelleen.

Ranskan ajatushan oli se, että jokaisen valtion ei ole pakko ottaa lainkaan turvapaikanhakijoita ja tämä korvataan sitten muilla toimilla. Schengen revitään ja turvapaikat sovittaisiin jatkossa jäsenmaiden sekä EU:n välillä. Jos joku maa ei ota palautuksia, EU voi vähentää sen taloudellista tukea. Tämä ainakin alkuun saattaisi tarkoittaa turvapaikkakäytännön koventumista EU-valtioissa, mitä itse pidän järkevänä. Kuten pitää esimerkiksi EU:n parlamenttivaaleissa valitun parlamentin enemmistö.

* New Pact on Migration and Asylum, uudistusesitys 2020 alkaen.

 

[penaz]

Kirjeessä muun muassa ehdotettiin, että turvapaikkahakemusprosessit voitaisiin väliaikaisesti keskeyttää laajamittaisen laittoman maahantulon tilanteessa tai jos muuttoliike välineellistetään tilanteessa, jossa suvereeni valtio on vihamielisen toiminnan takia uhattuna.

Akateemikko Martti Koskenniemi sanoo tuossa IS:n jutussa olevansa tyrmistynyt, koska kirjeessä vaikutetaan ehdotettavan, että EU-maat jättäisivät kollektiivisesti noudattamatta kansainvälisoikeudelliset velvoitteensa. Koskenniemen mukaan Suomen perustuslaissa todetaan, että poikkeusoloissa perusoikeuksista voidaan poiketa kansainvälisiä ihmisoikeuksia kunnioittaen. Suomessa ei ole tällä hetkellä poikkeusoloja. Koskenniemi jatkaa, että on aika ihmeellistä, lievästi sanoen, että suomalainen ministeri tuosta Suomen perustuslain kirjauksesta huolimatta on menossa ehdottamaan, että kollektiivisesti rikottaisiin ihmisoikeussopimuksia.

En yhtään ihmettele, että Rantanen on tuollaisen kirjeen lähettänyt, mutta minusta on ulkoministeri Valtoselta harkitsematonta, että hän on lähtenyt tuota tukemaan.

 

[rpeez]

Akateemikko Martti Koskenniemi sanoo tuossa IS:n jutussa olevansa tyrmistynyt, koska kirjeessä vaikutetaan ehdotettavan, että EU-maat jättäisivät kollektiivisesti noudattamatta kansainvälisoikeudelliset velvoitteensa. Koskenniemen mukaan Suomen perustuslaissa todetaan, että poikkeusoloissa perusoikeuksista voidaan poiketa kansainvälisiä ihmisoikeuksia kunnioittaen. Suomessa ei ole tällä hetkellä poikkeusoloja. Koskenniemi jatkaa, että on aika ihmeellistä, lievästi sanoen, että suomalainen ministeri tuosta Suomen perustuslain kirjauksesta huolimatta on menossa ehdottamaan, että kollektiivisesti rikottaisiin ihmisoikeussopimuksia.

En yhtään ihmettele, että Rantanen on tuollaisen kirjeen lähettänyt, mutta minusta on ulkoministeri Valtoselta harkitsematonta, että hän on lähtenyt tuota tukemaan.

Kuten sanoin, idea voidaan viedä EU:sta eteenpäin sopimusten päivittämiseksi nykypäivän tasolle, ja professorit voi alkaa tavaamaan uusia sopimuksia.

Mitään ei tapahdu koskaan jos asioita ei oteta esiin. Professorit tuntuu löytävän tilanteeseen kuin tilanteeseen pykälät, että se ei käy, se ei kertakaikkiaan käy. Pannaan käymään, sanoihan se Koskenniemikin paikan mihin pitää ottaa yhteyttä YK:ssa.

 

[Normandia]

Aikamoista hallitustyöskentelyä. Eduskunnan asiakirjatoimistokin pyytänyt selvitystä, miksi kirjallisiin kysymyksiin vastaaminen kestää niin kauan.

Kansanedustaja Minja Koskela (vas) ihmetteli, miksi oikeusministeri Leena Meri (ps) ei ole vieläkään vastannut hänen kirjalliseen kysymykseensä.

Koskela jätti kirjallisen kysymyksen sakon muuntorangaistuksesta 3. lokakuuta. Eduskunnan käytäntöjen mukaan asianomaisen ministerin tulee vastata kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin 21 päivän kuluessa. Koskela jätti kysymyksensä yli 70 päivää sitten.

– Kiitos tiedosta. Olen kuitannut osaltani vastauksen viikkoja sitten. Pyydän heti selvitystä, minne vastaus on jäänyt ja miksi sitä ei ole lähetetty eteenpäin, Meri kirjoitti X:ssä.

Koskela siteerasi X:ssä Demokraattia, jonka mukaan puolet viipyneistä vastausta kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin on vasemmistoliiton edustajien tekemiä.

– Kenties sattumaa, että viipyneistä vastauksista noin puolet osui vasemmistoliiton edustajiin ja kaksi Li Anderssoniin, Koskela lainasi Demokraattia.

Eduskunnan asiakirjatoimisto on pyytänyt valtioneuvostolta selvitystä, miksi nykyisen hallituksen ministereiltä on kestänyt niin pitkään vastata kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin.

Oikeusministeri Meri vastasi kansanedustaja Koskelalle: ”Olen kuitannut osaltani vastauksen viikkoja sitten”

Meri lupasi selvittää, miksi hänen vastauksensa ei ole tullut perille eduskuntaan.

www.is.fi