Nyt kun miettii elämää taaksepäin, niin herää kysymys onko mikään muuttunut.
Tulin täysi-ikäiseksi vuonna 1991. Sen jälkeen olen aktiivisesti seurannut yhteiskuntaa, politiikkaa ja politiikan ympärillä vellovaa keskustelua. Yksi asia, olen huomannut, ei koskaan muutu. Oli vaalitulos mikä hyvänsä, niin aina osa kansasta huutaa että ei perkele, nyt ne vievät minulta kaiken, elämä on pilalla.
Onko se mennyt pilalle?
Olen ollut aikuisena työtön, opiskelija ja palkansaaja. Suoraan sanottuna en olisi huomannut hallitusten vaihtumista ellei asiasta olisi mediassa vouhotettu. Mikään hallitus elinaikanani ei ole tehnyt elämästäni merkittävästi huonompaa. Ei toki parempaakaan.
Suomalaisen yhteiskunnan rakenteet ja perustuslaki ovat sen verran kovalla pohjalla, ettei yksikään hallitus kykene niitä tärvelemään neljässä vuodessa. Pallo pyörii, asiat liikkuvat. Sairaat hoidetaan ja lapset koulutetaan, mitenkuten. Asioista päättävät ne, kutka ovat osanneet oikean mainostoimiston palkata lauseita vääntämään. Neljän vuoden päästä ne ovat oppositiossa. Se on suomalaisen politiikan laki, ja se on hyvä. Valta ei saa olla myötäsyntyistä, se on ansaittava.
Toki minua vituttaa, jos vähätuloiselta viedään viisi kymppiä kuussa tukia kiristämällä. Työttömälle viisi kymppiä on iso raha. Minulle se on aika iso raha. Kokoomuslaiselle se on tippi. Neljän vuoden päästä pääministeri Antti Lindtman palauttaa työttömälle sen viiskybää ja kaikki on hyvin taas. Yhteiskuntarauha palaa, ja köyhän ei tarvitse enää jurnuttaa savupirtissään herrojen pahuutta. Koska sitä se tekee; barrikadeille ei suomalainen lähde vaikka turkistarhaus kiellettäisiin tai viinan hinta nousisi.
Tulin täysi-ikäiseksi vuonna 1991. Sen jälkeen olen aktiivisesti seurannut yhteiskuntaa, politiikkaa ja politiikan ympärillä vellovaa keskustelua. Yksi asia, olen huomannut, ei koskaan muutu. Oli vaalitulos mikä hyvänsä, niin aina osa kansasta huutaa että ei perkele, nyt ne vievät minulta kaiken, elämä on pilalla.
Onko se mennyt pilalle?
Olen ollut aikuisena työtön, opiskelija ja palkansaaja. Suoraan sanottuna en olisi huomannut hallitusten vaihtumista ellei asiasta olisi mediassa vouhotettu. Mikään hallitus elinaikanani ei ole tehnyt elämästäni merkittävästi huonompaa. Ei toki parempaakaan.
Suomalaisen yhteiskunnan rakenteet ja perustuslaki ovat sen verran kovalla pohjalla, ettei yksikään hallitus kykene niitä tärvelemään neljässä vuodessa. Pallo pyörii, asiat liikkuvat. Sairaat hoidetaan ja lapset koulutetaan, mitenkuten. Asioista päättävät ne, kutka ovat osanneet oikean mainostoimiston palkata lauseita vääntämään. Neljän vuoden päästä ne ovat oppositiossa. Se on suomalaisen politiikan laki, ja se on hyvä. Valta ei saa olla myötäsyntyistä, se on ansaittava.
Toki minua vituttaa, jos vähätuloiselta viedään viisi kymppiä kuussa tukia kiristämällä. Työttömälle viisi kymppiä on iso raha. Minulle se on aika iso raha. Kokoomuslaiselle se on tippi. Neljän vuoden päästä pääministeri Antti Lindtman palauttaa työttömälle sen viiskybää ja kaikki on hyvin taas. Yhteiskuntarauha palaa, ja köyhän ei tarvitse enää jurnuttaa savupirtissään herrojen pahuutta. Koska sitä se tekee; barrikadeille ei suomalainen lähde vaikka turkistarhaus kiellettäisiin tai viinan hinta nousisi.
Viimeksi muokattu: