Vastakkainasettelusta ja palstan politiikkakeskustelun ilmapiiristä yleisesti:
1. Oikeiston kannattajat saisivat puolestani lopettaa sen "nyt on aika puhaltaa yhteen hiileen" -mantran. Eipä sitä yhteen hiileen puhaltamista juuri näkynyt vasemmistohallituksenkaan aikana sieltä oikealta - lukuunottamatta akuutteja kansan yhdistäneitä kriisejä, eli koronan alkuaikoja ja Ukrainan sodan alkua/Natoprosessia. En epäile hetkeäkään, etteikö sama ilmiö tapahtuisi jonkun vastaavan sattuessa tulevalla hallituskaudella.
2. Omalla kohdallani olen monta kertaa lopettanut politiikkakeskustelun lukemisen. Tämä (huonosti pitävä) päätös johtuu siitä, että näin vasemmalle kallellaan olevana ihmisenä tälläisen ehkä about 80/20 (oikeisto/vasemmisto) -palstan politiikkadebatin lukeminen käy vähän perkeleen raskaaksi aika ajoin. Ja sitten alan karsastaa niitä muuten arvostamiani nimimerkkejä, kun heidän argumenttinsa mielestäni ovat paskoja/ylimielisiä/älyllisen epärehellisiä. Tämä on tietenkin puhtaasti oma ongelmani, kun en osaa tarpeeksi hyvin erotella asioita toisistaan, ja pitää "asioita asioina". Tähän ilmiöön auttaa kuitenkin loman pitäminen politiikkakeskustelun seuraamisesta - pikku breikin jälkeen kun törmää muualla palstalla samojen nimimerkkien kirjoituksiin huomaa, että nämähän on perhanan fiksuja ihmisiä.
3. Jos mietitään poliittista keskusteluilmapiiriä vasemmisto-oikeisto -akselin kautta, niin molemmat puolet ovat vastakkainasettelun kärjistymiseen tasan yhtä syyllisiä. Näen punaista (no pun intended) aina, kun A syyttää B:tä asiasta, johon syyllistyy itsekin, mutta on omalle toiminnalleen täysin sokea. Jos asiaa tarkastellaan yksittäisten kärkipoliitikkojen osalta, syntyy toki eroja. Esimerkiksi Sanna Marin ja Riikka Purra ovat kovimpia vastakkainasettelun luojia suomalaisessa politiikassa, mitä en millään pysty arvostamaan, vaikka toista näistä lähes kaikilta muilta osin arvostankin. Petteri Orpo puolestaan saa minulta tässä asiassa suhteellisen puhtaat paperit. Paitsi noista moitteista oppositiolle hallitusohjelman kritisoinnista sanon vaan, että pata kattilaa soimaa.
Hallitusohjelmasta en jaksa suuremmin ainakaan näin etukäteen napista. Ja kuten edellä on jo todettu, eihän täytäntöönpanoista tai niiden aikatauluista ole edes vielä mitään tietoa. Tiedostan valtiontaloudessa olevan valtavasti korjattavaa ja että kipeitäkin leikkauksia on tehtävä - vastoin yleistä käsitystä täällä vasemmalla puolellakin suurin osa kyllä ymmärtää, että mitään "taikaseinää" ei ole olemassa. Sen verran kuitenkin tähän mielestäni suht konsensushakuisen viestini loppuun lisään, että 1. ensimmäisen saikkupäivän palkattomuus olisi mielestäni typerä päätös ja 2. näin uutena, määräaikaisena opettajana tuo kaavailtu ansiosidonnaisen työssäoloehdon nostaminen 12 kuukauteen pikkaisen kiristää henkilökohtaisella tasolla pantaa.