Jos nyt en ihan väärin muista, niin Helsingissä oli joskus aikoinaan velvoite rakentaa tietyssä suhteessa isompia ja pienempiä asuntoja asuinalueille ympäri Helsingin. Tällä pyrittiin ehkäisemään asuntokannan yksipuolistumista, koska muutoin perheasuntoja ei olisi ollut riittävästi. En tiedä mikä tilanne on nykyään.
Ben Z:n ehdotus vuokraajille on toki oikea, mutta naivi. En jaksa uskoa että kunnalliset vuokranantajat, jotka ovat suurin vuokranantaja kaupungissa, tekevät kovin merkittävää tulosta tarjoamalla halvinta vuokraa markkinoilla. Nykyiset vastikkeet Helsingin uusilla vuokratonteilla on jossain 8€/m2. Jos taloyhtiöllä on remonttilainaa tai muuta yhtiölainaa, ei lopulta olla kovin kaukana vuokrahinnasta, joka isoimmissa asunnoissa on jossain 12-15€/m2 kunnallisella puolella. Jos kaupunki haluaisi edullisimpia vuokra-asuntoja ylipäätään, mm tonteista tulisi periä halvempaa vuokraa, joka heijastuisi vuokramarkkinoihin. Huono puoli on että kaupungin tonttivuokratulot heikkenisivät ja muutenkin tonttivuokrat tulisi saattaa lähelle markkinahintaa.
Samaa mieltä toki siitä että lisätarjonta alentaisi asuntojen hintoja. Helsingissä on kuitenkin aika merkittävä määrä vanhoja tonttivuokrasopimuksia joiden kesto on ollut 50-60v ja nämä ovat umpeutumassa lähivuosina tai ensi vuosikymmenen aikana. Koska tonttivuokratason pitäisi saada lähemmäksi markkinahintaa, tämä omalta osaltaan nostaa vanhojen asuntojen kustannuksia ja samalla asunnon vuokrankorotuspaineita.
Lopulta on vaikea nähdä miten tarjonta merkittävästi laskee vuokraamisen kustannuksia.
Mielestäni nykyinen asuntotilanne on jonkin sortin paradoksi; juuri mitkään asunnot eivät mene kaupaksi, uudet asunnot ovat tyhjillään, ja samalla vuokrataso on käymässä liian korkeaksi. Jos ihmiset eivät vaihda asuntoja, eivätkä halua vuokrata asuntoja nykyisellä hintatasolla, kaiken järjen mukaan muuttoliike on nollassa. Tai negatiivinen jos vuokraajat etsivät asuntoja halvemmilta seuduilta.