Ja kun nykyajasta puhutaan niin pitäisi jollakin tavalla kattaa se tosiasia, että tutkintotarpeet elävät työuran mukana. On vähän kornia koko ajan käyttää itseäni esimerkkinä, mutta vedetään sillä loppuun asti. Työurani pähkinänkuoressa:
1) opinnot alkoivat 2008 ja sitä ennen minulla ei oikeastaan ollut minkäänlaista työkokemusta. En ollut aktiivinen kesäduunari lapsena ja vanhempienkin painostus valui hukkaan. Opintopaikan sain peruutuspaikalta, joten olin ensin ajatellut työvuotta ja olin saanut suhteilla ensimmäisen työpaikan asiakaspalvelussa.
2) 2009-10: opiskelua. En päässyt kunnolla kiinni opintoihin niiden alussa - jälkikäteen olin selvästi välivuoden tarpeessa, jotta olisin saanut hieman etäisyyttä opiskeluun ja itseeni. 2010-2012 opiskelin katkonaisesti ilman päämäärää, mutta eniten tein silloin töitä vähittäiskaupassa (ensimmäinen alkava työura).
3) opinnot kriisiin yllä olevista syistä - vahva päätös panostaa työelämään, jonka seurauksena loin itselleni uraa vähittäiskaupassa 2012-2016. Työtunnit vaihtelivat todella paljon, mutta minkäänlaista urakehitystä ei syntynyt. Syy oli siinä, että työtunneissa heitot välillä 20 tuntia viikkoon ja toisinaan 38 tuntia viikkoon. Perustulotaso riittämätön.
4) 2016-17 paluu opiskelemaan ja ymmärrys siitä, että koulutus tulee viemään minua kohti parempaa alaa. Tästä vuodesta syntyi myös opiskelun ympärille työttömyysjakso, kun lopetin vähittäiskaupassa.
5) 2017 työttömyys nakersi niin paljon, että aloitin kokonaan uudella alalla täysipäiväisenä asiakaspalvelussa. Työnantaja pystyi takaamaan hyvät tuotunnit sekä tulotason, johon en ollut tottunut. Siellä viihdyin vuoteen 2022.
6) Ymmärrys, ettei myöskään tämä ala tule olemaan minulle se loppuelämän ala vaan haluan oikeasti muuta. Riittävä työhistoria aikuisopintotukeen ja aikuisopintotuella aikaisempi tutkinto valmiiksi ja aineenopettajan pätevyys takataskuun.
7) 2 täyttä vuotta opiskelua ja opiskelemasta suoraan töihin uudelle alalle opettajaksi. Tämä tarkoitti n. 500 €:n palkankorotusta jo lähdössä aikaisempaan ja varsin mukavia työtunteja.
Jotta seuraava porras täyttyy eli pystyn tekemään opettajan hommia laajasti niin tutkintoni tarvitsee vielä kaksi komponenttia: toisen kielen ja siitä 60 op ja olen nähnyt jo nyt, että opettajissa pula kohdistuu erityisesti alakoulun opettajiin eli ts. luokanopettajiin. Muuntokoulutus tarkoittaisi minulle käytännössä varmaa virkaa, jonka ehdottomasti katson hyväksi ideaksi suorittaa. Nyt kun meillä on uusi hallitus niin mielenkiintoni herää, että mitenhän minä käytännössä tämän toteutan rahallisesti.
