Mainos

Petteri Orpon hallitus

  • 1 566 832
  • 18 597

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Supo ei hyväksy tai hylkää ketään, vaan päätöksen tekee aina työnantaja Supon antamien tietojen perusteella. Viime kädessä päätöksestä on siis vastannut Valtionvarainministeriössä ylintä päätösvaltaa käyttävä Purra itse - toki hänelle toimitetun päätösehdotuksen pohjalta.

No siis juuri tätähän minäkin kirjoitin.

Tosin päätöksen on tehnyt Purran sijasta alivaltiosihteeri Timo Lankinen, turvallisuusjohtaja Ahti Kurvisen esityksen pohjalta. Eli ei siinä Purralla ole ollut käytännön tasolla mitään osuutta asiaan.

Kiinnostavaa on se, onko ainoa "löydös" ollut vain puolison kiinalainen tausta, ja onko se kääntänyt Purran pään nimityksen suhteen (pelkkä kiinalaisuus perusteena olisi itse asiassa syrjintää...)? Vai onko Supo löytänyt jotain muuta sen lisäksi esim. aiemmasta toiminnasta?

Tämä minuakin kyllä kiinnostaisi, ihan yleiselläkin tasolla. Siis siinä mielessä, että minkälaiset asiat nousevat framille Supon selvityksessä.
 
Lakisääteiset eläkemaksut eivät muistamisesta ole kiinni, toki yrittäjät usein valitsevat (valitsivat) mahdollisimman alhaisen YELin ja luonnollisesti palkansaajakin voi säästää "vapaaehtoisesti". Mutta, kun eläke on km. 60 % palkasta, niin yllättävän pieneksi se jää vaikka 2 500 € tai vielä 3 500 € palkasta.
Unohdus tapahtuikin siinä kun ne lakisääteiset maksut olisi pitänyt säätää tarpeeksi suureksi jotta ne maksut kattaisi sen eläkkeen.
 
Ja nyt ensimmäistä kertaa historiassa juuri persujen poliittinen nimitys joudutaan perumaan epäilyttävien Kiina-yhteyksien takia. On se ainakin erilaista, kuin mihin on totuttu...
Onko jossain todettu, että nimitys on peruttu epäilyttävien Kiina-yhteyksien vuoksi? Ne syyt kun voivat olla myös täysin henkilön tekemisistä riippumattomia.
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Montako ministerin avustajaa on käynyt Supon seulan Suomen Nato-jäsenyyden aikana?

Suomen suhde Kiinaan on aivan eri kuin se oli puolueettomuuden aikana.

"Ei tälläistä ennen"

Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Kiinalaissyntyinen puoliso jonka vanhemmat ovat emämaassa edelleen mahdollistaa kiristyksen.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Pari päivää sitten A-studiossa Sixten Korkman ruoti aika kovalla kädellä tätä hallituksen ohjelmaa.

Kaksi keskeistä pointtia häneltä:
1) velkaa ei pidä taivastella, mutta ei myöskään vaieta hiljaiseksi. Velkasuhdetta ei tulla taittamaan nopeasti millään keinolla, joten ongelma tulee olemaan parissamme pitkään.
2) poliittinen valinta laittaa tavoitteeksi 6 miljardin säästöt vaalikaudessa on kunnianhimoinen, mutta myös mahdoton ilman verotusinstrumentteja. Korkman katsoi, ettei asialla ole näin kiire ja toisaalta kun 6 miljardia aiotaan kerätä pelkillä menosopeutuksilla niin on melkein mahdotonta välttää sitä, etteivätkö talkoot osuisi samoihin ihmisiin.

Oppositio ruoti viime kaudella (roolinsa mukaisesti) hallitusta kovalla kädellä taloudesta. Kritiikki osui siihen, ettei tehty menosopeutusta riittävästi tai ollenkaan. Sen sijaan tätä hallitusta voi ihan aiheesta kritisoida siitä, että jostain syystä veroinstrumentteja ei haluta käydä läpi ollenkaan. Tämän hallituksen ohjelmasta voi syntyä syvä juopa yhteiskunnallisesti, koska yhtäkään esitystä ei ole tullut siitä, miten säästöjen osuminen samoihin ihmisiin käytännössä estetään. Hölmöläisten hommaa muutenkin, että peittoa otetaan toista päästä pois, jotta sitä voidaan ommella toiseen päähän lisää. Samaisessa A-studiossa eräs työtön sanoi ihan hyvin, että ihmiset siirtyvät toimeentulotuen puolelle, kun näitä tukia pienennetään.

Kokoomuksen edustaja vastasi A-studiossa, että paras tapa estää tulevaisuuden lapsiköyhyyttä on vanhempien saaminen töihin. Olen korostuneen vihainen, että juuri kokoomuksessa tuntuu olevan todella paljon tätä attribuutioharhaa liikkeellä. Katsoin eilen piruuttani oikotie.fi millaisia työpaikkoja olisi tarjolla. Pääsin sivulle kolme kunnes lopetin: kaksi alaa erottuu upeasti massasta ja ne ovat kauppa ja siivous. Yritin löytää edes yhden ilmoituksen, josta löytyisi palkka, mutta eipä ollut. Yritin löytää edes yhden ilmoituksen, jossa haetaan työntekijää suoraan yritykseen, mutta en löytänyt ensimmäiseltä kolmelta sivulta ainoatakaan. Tein hieman laskelmia, että jos esimerkiksi menisi ekstraajaksi kauppaan niin pk-seudun ulkopuolella palkka olisi ilman työkokemusta 11,46 € tunti ja iltalisä olisi 4 € / tunti ja lauantaina n. 6 € / tunti ja varmaan sunnuntai olisi tuplana. Jos tällaisen työn ottaa vastaan niin voisin kuvitella todellisten työtuntien asettuvan johonkin 20 tunnin kertaluokkaan. Täydellisellä vuoro-optimoinnilla se tarkoittaisi n. 400 € viikossa ja n. 1600 € / kk. Tämmösiä työpaikkoja meillä on tarjolla pilvin pimein. Huomioitavaa myös: palkaton koulutus, josta saat erilaisia passeja, jotka siis ovat pakollisia työssä sen työn takia, mutta muussa työelämässä niillä ei ole hirveästi arvoa. Käytännössä ei ole yhtäkään bonaria, miksi mennä tuonne töihin.

Jos kysymys olisi yhdestä yksittäisestä paikasta tai satunnaisesta työpaikasta, mutta kun tällaiset työpaikat muodostavat julkisesti avoimien työpaikkojen säännön eikä poikkeuksen. Jokainen varmaan ymmärtää, että tuollaisilla palkoilla ei elätetä perhettä ja jos haluat tuolla palkkatasolla saavuttaa elämässäsi jotain niin sinun on tehtävä töitä reippaasti yli sen 40 tuntia viikkoa. Näillä aloilla se tarkoittaisi vuorojen ja toimipaikkojen yhdistämistä ja täysin kohtuuttomia työpäiviä suhteessa saatuun arvoon. Ja sitten meillä on uusi hieno hallitus, joka käytännössä työntää ihmiset näiden työnantajien syliin. Niin kauan kuin tekijöitä on jonoksi asti ja pakottamalla sellaisia jostain saadaan niin näiden työnantajien motivaatio korjata alalla olevia on tasan nolla. Näissä paikoissa vaihdetaan mieluummin tekijöitä kuin parannetaan työpaikkoja.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
...Tämmösiä työpaikkoja meillä on tarjolla pilvin pimein.
Lähes kaikilla suurimmilla työnantajilla on sekä kokoaikaisia työtehtäviä että kuvaamasi kaltaisia "tämmöisiä".

Jos työnantaja tarvitsee uuden kokoaikaisen työntekijän, hän palkkaa käytännössä aina (erikoistehtävät kuten juristit poislukien) jonkun, joka on jo sisällä organisaatiossa tekemässä osa-aikatyötä. Jos omista osa-aikaisista ei kertakaikkiaan löydy sopivaa, sitten otetaan joku joka tekee vastavaa työtä toisessa organisaatiossa osa-aikaisena. Vasta aivan viimeisenä saatetaan harkita sellaista, joka ei ole työelämässä ollenkaan, vaan työttömänä.

On myös hyvä huomata, että niitä avautuvia kokoaikatyön paikkoja ei välttämättä ilmoiteta minnekään julkisuudessa. Yrityksellä ei ole mitään velvollisuutta avata paikkojaan julkiseen hakuun, vaan se saa poimia omista työntekijöistään kenet tahansa ilman avointa hakuprosessia.

Välihuomautuksena: julkisella sektorilla tilanne on osin samanlainen mutta myös osin eroaa yksityisestä. Siellä avoimet (toistaiseksi voimassa olevat) virat täytyy lähes aina pistää julkiseen hakuun, vaikka tilanne olisi muuten samanlainen kuin alussa kuvasin. Saatetaan tietää tasan tarkkaan kenelle jokin avautuva tehtävä sopisi täydellisesti (esim. omista osa-aikaisista tai määräaikaisista). Sääntöjen mukaan se pitää kuitenkin avata julkiseen hakuun, vaikka kyse olisi puhtaasti muodollisuudesta - organisaation sisällä voi hyvin olla täysin sopiva ja kokenut tekijä, jota vain ei saa nimittää virkaan ennen julkista hakukierrosta. Vasta julkisen haun ja haastattelujen jälkeen sitten saa nimittää sen, kenet oikeasti haluaa kyseistä tehtävää hoitamaan. Pahimmillaan koko kuvio on näytelmää ja ajanhukkaa, mutta se on sääntöjen mukaan tehtävä. Siksi julkisella sektorillakin kannattaa ensin kytätä lyhyimpiä pätkätöitä huonoimmalla palkalla, jos haluaa tulevaisuudessa paremman vakipaikan...

Mutta loppukaneettina: jos haluaa kokoaikatyöhön (sama koskee vakituisia tehtäviä), suurin osa paikoista menee niille, jotka ovat jo valmiiksi osa-aikatyössä (tai määräaikaisessa tehtävässä). Suurin kannustin mennä osa-aikatyöhön onkin siinä, että se on lähes ainoa reitti kokoaikatöihin monissa ammateissa. Ja niin pitkään kuin osa-aikaisia (tai määräaikaisia) tehtäviä on olemassa, en näe asiaan muutosta. Väärinhän se olisi kaikkia niitä kohtaan. jotka ovat jo tulleet sisään organisaatioon epätyydyttävistä ehdoista huolimatta, että olisi jokin oikotie työttömille nousta suoraan työttömyydestä muiden ohi kokoaikaiseen (tai vakituiseen) tehtävään.

Tie työelämään kulkee ehdoiltaan ja palkkaukseltaan heikoimpien tehtävien kautta. Ne ovat ensiaskel, joka täytyy ottaa päästäkseen parempiin...


Edit. typoja
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Hyvä kirjoitus @peterra ja vasemmistoliiton globaalikapitalismiksi ristimä järjestelmä toimii pitkälti kaikissa maissa yksilötason tarkastelulla näin. Kouluttamaton työntekijä ei usein elä palkallaan vaan on tehtävä 2-3 työtä. Eikä aina elä koulutettu työntekijäkään, jos hänelle ei ole kysyntää tai hän ei ole valmis muuttamaan työn perässä kysynnän mukaan.

Mikä sitten olisi reilu palkka? Marxilaisittain sellainen, jolla tulee toimeen koska tuotteen arvo määräytyy siihen käytetyn työn mukaan. Tässä maailmassa hieman elettiinkin vielä 1970-luvulla. Kouluttamaton suomalainen saattoi lähteä tehtaan hihnalle Suomessa tai Ruotsissa ja ansaita suhteellisen nopeasti Volvon ja rivitalonpätkän.

Ei enää. Työnarvo määräytyy markkinoilla. Globalisaatio, robotisaatio ja tekoäly pudottaa monien kouluttamattomien työstä saatavaa palkkaa niin alas, että palkka ei riitä elämiseen. On hankittava kakkos- ja tarvittaessa kolmostyö. Ja tätä ei tapahdu vain oikeiston hallitsemissa eurooppalaisvaltioissa vaan vasemmiston, demarien, vihreiden hallitsemissa valtioissa. Kai tätä voi nimittää globaalikapitalismiksi.

Työntekijän kannalta ei oikein ole muuta järkevää vaihtoehtoa kuin kouluttautuminen (ammattikorkeakoulu, yliopisto jne), jotta valinnanvaraa on enemmän.
 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Työntekijän kannalta ei oikein ole muuta järkevää vaihtoehtoa kuin kouluttautuminen (ammattikorkeakoulu, yliopisto jne), jotta valinnanvaraa on enemmän.
Tässä silti mielestäni edellisen opetusministerin haaveet tietystä tavoitemäärästä korkeakoulun käyneitä vie kokonaistilannetta väärään suuntaan.

Ei koulutus itsessään luo suoraan työpaikkoja. Tietysti lisää vaihtoehtoja, kyllä. Silti todennäköisempää on, että tulee korkeakoulutettuja Hesen työntekijöitä vain lisää. Ja huomio, ollenkaan en kyseistä työtä väheksy.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tässä silti mielestäni edellisen opetusministerin haaveet tietystä tavoitemäärästä korkeakoulun käyneitä vie kokonaistilannetta väärään suuntaan.

Ei koulutus itsessään luo suoraan työpaikkoja. Tietysti lisää vaihtoehtoja, kyllä. Silti todennäköisempää on, että tulee korkeakoulutettuja Hesen työntekijöitä vain lisää. Ja huomio, ollenkaan en kyseistä työtä väheksy.

Itsekin tiedän korkeakoulutettuja, jotka eivät millään löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Koulutus ei aina valmista työuralle.

Mutta isossa kuvassa tilanne on erilainen. Selvityksen (OPM 2017) mukaan Suomen kannalta relevanteissa vertailumaissa ja kehittyvissä talouksissa koulutustaso on jatkuvassa nousussa. Nuorissa ikäryhmissä Suomi on merkittävästi jäljessä maailman kärjestä; sijoitumme 25–34-vuotiaiden korkeakoulutettujen osuudessa alle OECD-maiden keskiarvon 41 % korkeakoulutettujen osuudellamme.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Itsekin tiedän korkeakoulutettuja, jotka eivät millään löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Koulutus ei aina valmista työuralle.

Mutta isossa kuvassa tilanne on erilainen. Selvityksen (OPM 2017) mukaan Suomen kannalta relevanteissa vertailumaissa ja kehittyvissä talouksissa koulutustaso on jatkuvassa nousussa. Nuorissa ikäryhmissä Suomi on merkittävästi jäljessä maailman kärjestä; sijoitumme 25–34-vuotiaiden korkeakoulutettujen osuudessa alle OECD-maiden keskiarvon 41 % korkeakoulutettujen osuudellamme.

Joo näitä on, ja tehtaissa ja teollisuuden alalla voi myös monessa tapauksessa ansaita enemmän kun korkeakoulutettu jossain työssään.

Mutta kuinka moni työssäkäyvä on täysin tyytyväinen palkkaansa tai voi sanoa sen kliseen että on "unelmiensa duunissa". Kuka voi sanoa ettei koskaan ole vituttanut herätä töihin, kun huonojen unien jälkeen pitää nousta. Toki jotkut ovat super-onnellisia työssään, mutta onhan se nyt puurtamista välillä.
Mä kannatan sitä, että ottaa ainakin jossain aikamääreessä sen matalapalkkaisen työn vastaan (jos ei muuta olisi), ja sen jälkeen hakisin jatkuvasti muualle. Mahdolliset verkostot ja suhteet apuun, mutta jos olisin yksinäinen ilman niitä, niin jopa vanhat metodit käyttöön ja aktiivinen yhteydenotto eri yrityksiin, johon olisi mahdollista kulkea. Siinä ei menetä kasvojaan, jos eivät ole kiinnostuneita.

Pakko se yrittää olisi, kun ei se korvauselämäkään voisi loputtomiin jatkua. Jos eläkeikä on lähellä, niin toki siinä on se mahdollisuus olla hakematta, mutta miten sen sitten ajattelee ja onko varaa olla ilman tukia nyt kun ne ehdot kiristyvät.

Ja korostaisin vielä sitä isoa etua, että pääsee työterveyden piiriin, ja lääkäriin tarvittaessa nopeammin.
 
Viimeksi muokattu:

molari

Jäsen
Tässä silti mielestäni edellisen opetusministerin haaveet tietystä tavoitemäärästä korkeakoulun käyneitä vie kokonaistilannetta väärään suuntaan.

Ei koulutus itsessään luo suoraan työpaikkoja. Tietysti lisää vaihtoehtoja, kyllä. Silti todennäköisempää on, että tulee korkeakoulutettuja Hesen työntekijöitä vain lisää. Ja huomio, ollenkaan en kyseistä työtä väheksy.

Myös opiskelualan suhteen kannattaa harkita, mitä valitsee, siis haluaako panostaa työllistymiseen ja ansaintaan vai enemmän kiinnostuksen ja "kutsumuksen" mukaan. Aina jaksan ihmetellä tiettyjen alojen henkilöiden matalasta palkkatasosta valittaminen, se, kun tuskin tuli yllätyksenä jo opiskelupaikkaa valitessa.

Mutta, kyllähän edelleen suorittavastakin työstä hyvin maksetaan ja tekijöistä on ja tulee olemaan pula - esim. putki-, sähkö-, metalli- ja kirvesmiehet.
 
Viimeksi muokattu:

Binisteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Minnesota Wild, Real Madrid C.F., LA Lakers
Samaisessa A-studiossa eräs työtön sanoi ihan hyvin, että ihmiset siirtyvät toimeentulotuen puolelle, kun näitä tukia pienennetään.
Ainiin tämä vasemmistoaktiivi. Halusin tarttua tähän, koska hänen kytkökset ovat aivan julkiset ja vahvat.
 

Byvajet

Jäsen
Mä kannatan sitä, että ottaa ainakin jossain aikamääreessä sen matalapalkkaisen työn vastaan

Sillä leimaa itsensä helposti pysyvästi matalapalkkatyöhön. Samaan aikaan kun valitetaan, että työntekijöitä ei ole, kilpailu työpaikoista on niin kovaa, ettei matalapalkkatyöstä enää helposti asiantuntijatyöhön ponnisteta.

Puhe hakijapulasta ei ole totta. Sen huomaa, kun rupeaa itse hakemaan.

Lisäksi on ymmärrettävä, ettei kokopäiväiseen matalapalkkatyöhön mennä. Sinne päästään. Niihinkin paikkoihin on usein kilpailua.

Ja korostaisin vielä sitä isoa etua, että pääsee työterveyden piiriin, ja lääkäriin tarvittaessa nopeammin.

Työpaikka ei tarkoita, että työterveys tarjoaisi lääkäripalvelut. Työnantajan lakisääteiset velvoitteet ovat hyvin pienet. Osa työläisistä jonottaa terveyskeskuksissa saadakseen sairauslomatodistuksen. Se osaltaan ruuhkauttaa päivystyksiä.
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Puhe hakijapulasta ei ole totta. Sen huomaa, kun rupeaa itse hakemaan.

Lisäksi on ymmärrettävä, ettei kokopäiväiseen matalapalkkatyöhön mennä. Sinne päästään. Niihinkin paikkoihin on usein kilpailua.

No jaa. Meillä on tällä hetkellä sellainen tilanne, että joudutaan kirjaimellisesti ottamaan töihin jokainen sitä hakeva. Eikä silti ole tarpeeksi tekijöitä. Juuri viikko takaperin meille palkattiin suoraan kk-palkkalaiseksi kaveri käytännössä ihan pystymetsästä.

Ainakin vartiointialalla on niin suuri työvoimapula, että kuka tahansa voi kävellä halutessaan sisään. Kunhan siis täyttää vartijaksi vaaditut kriteerit (nuhteettomuus, suomen kansalaisuus) poliisin silmissä. Itsehän toki olen kuullut syyksi tänne tulemattomuuteen mm. "minähän en tuollaista koirahommaa ala tekemään" ja "liian paska palkka". Niinpä niin, niitä unelmaduunejahan ei olekaan tarjolla, mutta työllistyäkseen kyllä pitäisi suostua ottamaan niitä paskempiakin duuneja.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Työpaikka ei tarkoita, että työterveys tarjoaisi lääkäripalvelut. Työnantajan lakisääteiset velvoitteet ovat hyvin pienet. Osa työläisistä jonottaa terveyskeskuksissa saadakseen sairauslomatodistuksen. Se osaltaan ruuhkauttaa päivystyksiä.
Ihmiset usein ajattelevat sen mukaan, millainen on oma (ja puolison tilanne).

Jos on itsellä laajat työterveyden palvelut niin ei osata edes kuvitella kuinka surkea tilanne, jollakin muulla on. Samoin kuin, että palkka juoksee, kun soittaa oman ilmoituksella, että on pois ja kipeä. Joku joutuu mahataudissa lähtemään jonottamaan sairaustodistusta.
 

Byvajet

Jäsen
No jaa. Meillä on tällä hetkellä sellainen tilanne, että joudutaan kirjaimellisesti ottamaan töihin jokainen sitä hakeva.

Toinen vastaava todellisen pulan ala saattaa olla julkinen liikenne. Ainakaan Tampereella ei saatu riittävästi hakijoita koulutukseen.

Mutta eivät tällaiset poikkeukset tarkoita, että kenelle tahansa olisi työtä. Hakijoita on valtavasti suhteessa työpaikkojen määrään.

TE-palvelujen sivuilla on tarjolla koko Suomessa
7 723 kokoaikaista työpaikkaa
4 132 osa-aikaista työpaikkaa
3 504 vuorotyöpaikkaa ja
147 ilta- ja viikonlopputyöpaikkaa.

Kun näistä työpaikoista poistaa pätevyyden tai osaamisen ja koulutuksen vaativat työpaikat ja huomioi, että Suomessa on pelkästään 92 000 pitkäaikaistyötöntä ja yhteensä 266 000 työtöntä, niin tuleehan sitä ihmeteltyä, miksi tänne niin kovasti kaivataan maahanmuuttajia.

Ainakaan niin kova pula työntekijöistä ei ole, että heitä kovalla vimmalla haettaisiin joka puolella.

Joku tietävämpi voisi selittää, miksi työpaikkoja on tarjolla noin vähän samaan aikaan, kun huudellaan ankarasta työntekijäpulasta.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
No jaa. Meillä on tällä hetkellä sellainen tilanne, että joudutaan kirjaimellisesti ottamaan töihin jokainen sitä hakeva. Eikä silti ole tarpeeksi tekijöitä. Juuri viikko takaperin meille palkattiin suoraan kk-palkkalaiseksi kaveri käytännössä ihan pystymetsästä.

Eikä tämä tilanne ole poikkeuksellinen. Palkasaajien tutkimuslaitoksesta TEM:n alivaltiosihteeriksi siirtynyt Elina Pylkkänen toteaa:

"jopa 130 000 työsuhdetta on jäänyt syntymättä, kun työ ei ole löytänyt tekijäänsä. Koko kansantalouden kannalta sanon, että meillä ei ole tähän varaa. Työikäisen väestön määrä vähenee vuosi vuodelta. Kohtaanto-ongelmaa pitää ryhtyä ratkaisemaan heti ja joka suunnasta käsin."

Työttömän kannalta katsoen "Työttömien työnhakijoiden keskeisimpiä ongelmia ovat taloudelliset kannusteet sekä vajaa osaaminen tai työkyky. Koska suuri osa avoimista työpaikoista on osa-aikaisia ja määräaikaisia, lyhytkestoinen ja riittämätöntä toimeentuloa tarjoava työsuhde ei ole läheskään aina houkutteleva."

!Työttömän työnhakijan työkunto tai osaaminen on myös saattanut ruostua tai vanhentua teknologioiden kehittyessä. Monille työnhakijoille myös liian pitkä työmatka voi asettua työnhaun esteeksi."


Kuten Pylkkänen toteaa, ongelmaa voi lähteä etsimään työnhakijasta, työnantajasta ja myös työnvälittäjästä. Syitä ongelmaan voi löytää kaikilta kolmelta.

 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertoo, että hallitus kriminalisoi holokaustin kieltämisen.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Onhan tässä aina ongelmansa. Miten saadaan elämä niin edulliseksi, että on varaa käydä töissä; eikä kaikki mene välttämättömän arjen pyörittämiseen. Asuminen, ruoka, energia, liikkuminen; kun vievät jo paljon normi perheen tuloista.

Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja oli vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä 80 800, kun vuotta aiemmin määrä oli 91 600. Tiedot kuvaavat maaliskuun ensimmäisen päivän tilannetta.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kaikista avoimista työpaikoista määräaikaisia oli 44 %, joka on seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus kaikista avoimista työpaikoista oli 25 %, mikä on hieman enemmän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Avoimista työpaikoista 49 % oli työnantajan oman arvion mukaan vaikeasti täytettäviä, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 58 %. Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli paljon esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluiden (Q) toimipaikoissa lähi- ja sairaanhoitajien tehtäviin sekä toimialaryhmässä informaatio ja viestintä (J) sovellussuunnittelijan tehtäviin.

 

molari

Jäsen
Kaikki eivät toki voi alkaa varastomiehiksi, mutta ainakin Keskolla, Inexillä ja Lidlillä on ollut ongelma saada henkilökuntaa tarpeeksi varastoon, kun on vuorotyö ja ei niin seksikäs (urakka)homma.

Mutta, jos järjestetään koulutus + "ison talon edut" ja palkka lisineen on 3 000 €/kk (Inexillä kai jopa enemmän, kun pyörii 24/7), niin kai jotain työmarkkinoissa on "rikki". Linkki juttuun: K-ryhmässä heti töitä tarjolla sadoille varastotyöntekijöille – ”Harva tietää, että varastotyöstä maksetaan näin hyvää palkkaa”
 

Byvajet

Jäsen
Kuten Pylkkänen toteaa, ongelmaa voi lähteä etsimään työnhakijasta, työnantajasta ja myös työnvälittäjästä. Syitä ongelmaan voi löytää kaikilta kolmelta.

Olen ehdottanut, että tuettaisiin aktiivisia työttömiä, jotka tahtovat kouluttautua. Kun työttömyystukea saisi opintosuorituksia vastaan samalla tavalla kuin opintotukea, se vähentäisi taloudellisia esteitä kouluttautumiseen.

Nykyhallituksen politiikka kuitenkin näyttää lähtevän oletuksesta, että töitä on, kun työtön vain menee töihin, mutta kuten TE-palvelujen luvut kertovat, työnantajat eivät halua hakemuksia työttömiltä. Jos haluaisivat, avoimista työpaikoista ilmoiteltaisiin TE-palvelujen sivuilla.

7 700 kokoaikaista työpaikkaa koko Suomessa kaikki ammattiryhmät ja pätevyydet huomioiden ei luo kuvaa siitä, että työttömiltä tahdottaisiin hakemuksia.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
7 700 kokoaikaista työpaikkaa koko Suomessa kaikki ammattiryhmät ja pätevyydet huomioiden ei luo kuvaa siitä, että työttömiltä tahdottaisiin hakemuksia.

Pitkäaikaistyöttömäksi ei kannata jäädä. Työnantajat tuskin palkkaavat. Ikääntyminenkin on haitallista, sillä ikääntynyt työtön on Suomen järjestelmissä joissakin tapauksissa työkyvyttömyysriski viimeiselle työnantajalle. Edelleen, jos haluaa asua siellä missä ei työtä ole eikä ole valmis liikkumaan esim 200 km päivässä, eipä mitenkään työllisty. Sitten iso määrä ihmisiä, jotka ovat työttöminä, mutta ovat todellisuudessa työkyvyttömiä. Ei heitäkään kukaan palkkaa. Näissäkin kyse Pylkkäsen kohtaanto-ongelmasta, joista osa menee työntekijän ja osa valtion piikkiin. Työnantajien ja ay-liikkeen piikkiin menee sitten se, että liian suuria riskejä sisältyy yrittäjälle mm. ikääntyneiden palkkaamisessa.
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertoo, että hallitus kriminalisoi holokaustin kieltämisen.

Vähän ehkä jykevä toimi itsessään, mutta en pidä huonona silti.

Ans kattoo, riittääkö tämä tiedoksianto konkretioineen vasemmistoihmisille, vai vaaditaanko vielä perussuomalaisilta lisää anteeksipyytelyä ja todistelua...
 

Byvajet

Jäsen

Tämä on sillä tavalla myönteinen mainos, että siinä kerrotaan, mihin voi hakemuksensa lähettää.

Kyynisenä setämiehenä hiukan vain pelkään, että kun keski-ikäiset keskivartalolihavat pitkäaikaistyöttömät tai edes työttömät lähettelevät hakemuksia, käy ilmi, ettei pula olekaan niin kova, että työtön palkattaisiin.

Epäilemättä yritysten on vaikea löytää työvoimaa, jos ne eivät hyväksy hakijoita, jotka ovat työtä vailla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös