Petteri Orpon hallitus

[Ann Arbor]

Huvittava tuo mörkölonkero nimitys.... elimistö ei tiedä miten se litku on valmistettu (käymisteitse vai lantraamalla) kun sitä 8% kitusiinsa kiskoo. Pelkkää jonnin joutavaa näpertelyä määritellä miten se max 8% on toteutettu ja saa myydä marketin hyllyltä

Samaa pelottelua kuin Sipilän hallituksen aikaiset "limuviina"-haukkumiset.

8% menee toki nopeammin päähän, kuin keskiolut, mutta kyllähän me suomalaiset osaamme 12,5% bulkkirieslingejäkin juoda, niin miten tuo olisi millään tavalla poikkeus.

Viinat ruokakauppoihin ja 24h myyntiaika olisi allekirjoittaneen linja.

 

[Heimopäällikkö]

No tässä tullaan siihen toiseen ulottuvuuteen mikä valtion yrityksissä puuttuu eli luovuus ja tuloksen tekemisen tahtotila. Tehdään helppoja ratkaisuja eikä välitetä miten niiden lopputulema mahtaa olla.
Mitä tulee entisiin ja nykyisiin kokoluokkiin vaunuissa niin eniten ihmettelen sitä, että pitää hinata koko auton perää vaunussa kun on keksitty kuljetuskontitkin. Mutta tässä nyt on niitä mielipiteitä yhtä paljon kuin edunsaajiakin.
Ymmärrän että rengasliikeenteellä työllistyy useampi henkilö lyhyellä mittavälilllä. Alueellisessa jakeluliikenteessä työllistyisi useampi ja sitä kautta pystyttäisiin käyttämään vaihtoehtoisia energiamuotojakin liikkumiseen.
Toisekseen vr:n yhteistyö eri tahojen kanssa on ollut erittäin jääräpäistä kun oikeasti pitäisi olla tukemassa muuta kuljetusketjua niin paljon kuin vain voi. Tämä olisi mahdollistanut isojen terminaalien kehittymisen ratojen yhteyteen mistä lastaukset ja purut olisi voinut suunnitella paremmin. Nyt mennään näin ja kun dieselin hinta taas ensi vuonna pompsahtaa niin kaurapuurolle tulee taas lisähintaa huomattavasti.

En nyt pääse kiinni tuohon ajatukseen, että se työllistäisi alueellisessa jakeluliikenteessä enemmän ihmisiä. Eihän se tavaramäärä siitä lisäänny vaikka kuljetusmuoto olisi eri. Ja toisekseen miksi pitäisi lisätä ns. last mile kuljetuksia, kun ne on jo tällä hetkellä se eniten päästöjä tuottava osa ketjusta.

Ja jos meinasit kuljetuskonteilla merikontteja, niin se syy on aika yksinkertainen. 40 jalkainen kontti vetää 66,4 kuutiota tavaraa ja nykypäivän mitoilla oleva perävaunu vetää sen 110-130 kuutiota tavaraa. Toisekseen merikontti on melko hankala lastata kun pääosin pitää toimia perän kautta, kun taas tuollaiset rahtikaapit pystytään lastaamaan kyljestä, perästä ja jossain myös katon kautta. Toisekseen, se merikonteilla kuljettaminen on äärettömän tehotonta, kun nyt ne lastataan siihen vehkeeseen millä ne voidaan myös pääosin toimittaa. Kaikki turha purkaminen ja lastaaminen maksaa ja tuottaa kuljetusvaurioita, niin siitä pyritään pois ja em systeemissä se todennäköisesti vain lisääntyisi. Kaiken kaikkiaan kappaletavaran ajaminen raiteilla on pähkinänkuoressa järjettömän tehoton systeemi ja siitä kuljetusalalla pyritään pois. En jaksa mennä yksityiskohtiin, mutta voin kertoa tuosta järjettömyydestä lisää jossain paremmassa ketjussa tai yvllä, jos kiinnostaa. Ei ole tämän ketjun asiaa. Pointti on siis se, ettei sitä saada toimimaan ilman miljardien investointeja ja siltikin se olisi tehottomampaa asiakkaan näkökulmasta kuin nykyään.

 

[Ann Arbor]

Kuka tahansahan pystyy jo nykyään tekemään vaikka 20% vahvaa mörkölonkeroa pienellä vaivalla. Alkosta ginipullo ja greippilimpparia sekaan maun mukaan.

 

[Tadu]

Kuka tahansahan pystyy jo nykyään tekemään vaikka 20% vahvaa mörkölonkeroa pienellä vaivalla. Alkosta ginipullo ja greippilimpparia sekaan maun mukaan.

Mutta se onkin terveellisempää ja vastuullisempaa ”limuviinaa” kun on Alkosta valvonnan alaisena ostettu.

 

[Redimor]

En nyt pääse kiinni tuohon ajatukseen, että se työllistäisi alueellisessa jakeluliikenteessä enemmän ihmisiä. Eihän se tavaramäärä siitä lisäänny vaikka kuljetusmuoto olisi eri. Ja toisekseen miksi pitäisi lisätä ns. last mile kuljetuksia, kun ne on jo tällä hetkellä se eniten päästöjä tuottava osa ketjusta.

Ja jos meinasit kuljetuskonteilla merikontteja, niin se syy on aika yksinkertainen. 40 jalkainen kontti vetää 66,4 kuutiota tavaraa ja nykypäivän mitoilla oleva perävaunu vetää sen 110-130 kuutiota tavaraa. Toisekseen merikontti on melko hankala lastata kun pääosin pitää toimia perän kautta, kun taas tuollaiset rahtikaapit pystytään lastaamaan kyljestä, perästä ja jossain myös katon kautta. Toisekseen, se merikonteilla kuljettaminen on äärettömän tehotonta, kun nyt ne lastataan siihen vehkeeseen millä ne voidaan myös pääosin toimittaa. Kaikki turha purkaminen ja lastaaminen maksaa ja tuottaa kuljetusvaurioita, niin siitä pyritään pois ja em systeemissä se todennäköisesti vain lisääntyisi. Kaiken kaikkiaan kappaletavaran ajaminen raiteilla on pähkinänkuoressa järjettömän tehoton systeemi ja siitä kuljetusalalla pyritään pois. En jaksa mennä yksityiskohtiin, mutta voin kertoa tuosta järjettömyydestä lisää jossain paremmassa ketjussa tai yvllä, jos kiinnostaa. Ei ole tämän ketjun asiaa. Pointti on siis se, ettei sitä saada toimimaan ilman miljardien investointeja ja siltikin se olisi tehottomampaa asiakkaan näkökulmasta kuin nykyään.

Junaan saa vaunuja vähän enemmän kuin yhteen kumiveturiin.
Kontin voi lastata vaunuun samoin kuin satamassa se lastataan nosturilla mihin tahansa muuallekin.

Ja mitä tulee paikallisjakeluun niin vähäpäästöisillä kaasuilla ja nykyään akuilla toimivat laitteet pystyvät hyvin kuljettamaan 100 kilometrin etäisyydelle ne tavarat pienemmillä päästöillä mitä se 50 metriä pitkä vaunuyhdistelmä siellä maantiellä.

Kyse ei ole siittä etteikö pystyttäisi tekemään paremmin, kyse on siitä halutaanko tehdä paremmin.
Akt on lobannut hyvin asiat, sitä ei kukaan kiellä. Mutta se että valtion hallinto on kussut tekemisen rautateiden ympärillä, sitä kieltää vielä harvemmat.

 

[Mediakuutio]

Junaan saa vaunuja vähän enemmän kuin yhteen kumiveturiin.
Kontin voi lastata vaunuun samoin kuin satamassa se lastataan nosturilla mihin tahansa muuallekin.

Ja mitä tulee paikallisjakeluun niin vähäpäästöisillä kaasuilla ja nykyään akuilla toimivat laitteet pystyvät hyvin kuljettamaan 100 kilometrin etäisyydelle ne tavarat pienemmillä päästöillä mitä se 50 metriä pitkä vaunuyhdistelmä siellä maantiellä.

Kyse ei ole siittä etteikö pystyttäisi tekemään paremmin, kyse on siitä halutaanko tehdä paremmin.
Akt on lobannut hyvin asiat, sitä ei kukaan kiellä. Mutta se että valtion hallinto on kussut tekemisen rautateiden ympärillä, sitä kieltää vielä harvemmat.

Tuossa junassa käy vähän hankalaksi nuo lastaukset ja purut —> mene aikaa turhan paljon. Tuon ratkaisu taas vaatii aikamoisia investointeja.

 

[Heimopäällikkö]

Junaan saa vaunuja vähän enemmän kuin yhteen kumiveturiin.
Kontin voi lastata vaunuun samoin kuin satamassa se lastataan nosturilla mihin tahansa muuallekin.

Ja mitä tulee paikallisjakeluun niin vähäpäästöisillä kaasuilla ja nykyään akuilla toimivat laitteet pystyvät hyvin kuljettamaan 100 kilometrin etäisyydelle ne tavarat pienemmillä päästöillä mitä se 50 metriä pitkä vaunuyhdistelmä siellä maantiellä.

Kyse ei ole siittä etteikö pystyttäisi tekemään paremmin, kyse on siitä halutaanko tehdä paremmin.
Akt on lobannut hyvin asiat, sitä ei kukaan kiellä. Mutta se että valtion hallinto on kussut tekemisen rautateiden ympärillä, sitä kieltää vielä harvemmat.

Ihan noin mielenkiinnosta, että minkä verran olet ollut tekemisissä logistiikan kanssa oikeassa elämässä? Sen verran lennokkaita nämä jutut. Vai että AKT on lobannut.

 

[Mediakuutio]

Huvittava tuo mörkölonkero nimitys.... elimistö ei tiedä miten se litku on valmistettu (käymisteitse vai lantraamalla) kun sitä 8% kitusiinsa kiskoo. Pelkkää jonnin joutavaa näpertelyä määritellä miten se max 8% on toteutettu ja saa myydä marketin hyllyltä

Yhtä järjetöntä kuin se, että maahan (ja EU alueelle) saa tuoda kuohuviiniä vähemmän kuin hiilihapotonta viiniä.

 

[Redimor]

Ihan noin mielenkiinnosta, että minkä verran olet ollut tekemisissä logistiikan kanssa oikeassa elämässä? Sen verran lennokkaita nämä jutut. Vai että AKT on lobannut.

En todellakaan väitä olevani rautainen ammattilainen mutta riittääkö 6 vuotta kappaletavaran purkamista ja kuormaamista erilaisissa logistiikkakeskuksissa? Trukkia en osaa vieläkään täydellisesti käyttää mutta pyöräkuormaajalla sujuu vähän notkeammin.

Se ettei tiedä mitä akt:n toimenkuvaan kuuluu kurssien pitämisen lisäksi, niin vaatii perehtymistä laajemmin.

Tuossa junassa käy vähän hankalaksi nuo lastaukset ja purut —> mene aikaa turhan paljon. Tuon ratkaisu taas vaatii aikamoisia investointeja.

Tämä on totta investoinnin osalta. Sen ajankäytön kohdalla taas tullaan muuhun suunnitteluun ja toteutukseen, koska pitäähän ne kuormat rekkoihinkin jotenkin saada nosteltua.

Mutta nykyinen järjestelmä on osoitus vain ja ainoastaan siittä, miten raideliikenteen hoitaminen on ollut valtionhallinnolle tärkeää. Esimerkiksi sen kaksoisraiteen saaminen pohjoiseen? Nyt kun venäjä alkoi touhuamaan vähän enemmän niin kummasti nostettiinkin esille pohjoinen reitti huoltovarmuuden näkökulmasta. Toisaalta, orpo hoiti vain 15 minuutin lyhennyksen helsinki-turku välillä koska poliittiset kytkökset.

Kokoomuksella on ollut "muutaman" hallituksen verran aikaa huolehtia koko maasta, mutta tärkeimmäksi on tullut (samoin kuin kaikilla muillakin puolueilla) huolehti eturyhmiensä asioista.

Tänäkin vuonna palaa yli 5 miljardia rahaa pelkkiin poliittisten ryhmien ja kerhojen ylläpitämiseen tässä maassa. Sitten mietitään joitain muutaman sadanmiljoonan leikkauksia jostain mikä kurjistaa kansalaisten oloja. Kysymys kuuluu, että milloin politiikalla on oikeasti positiivista merkitystä kansalaisten näkökulmasta?
Veroja kerätään joka vuosi enemmän vaikka bruttokansantuote vain kasvaa, eikö ketään kiinnosta kysyä että minne ne rahat kannetaan (sen ikuisen EU -syyn lisäksi)? Meidän veronmaksajien rahoja ne kuitenkin ovat.

Jotenkin takaperoista ajatella, että siellä ajatellaan meidän pienten ihmisten etuja kun maata johdetaan ihan toiset syyt edellä ja sitten 6kk ennen vaaleja aletaan taas tekemään niitä samoja lupauksia mitä on viimeiset 30 vuotta vähintäänkin tehty. "Opiskelijat, eläkeläiset, työntekijät, verot alas, töitä enemmän."

Nyt tulevina ratkaisuina tuntuu taas olevan että myydään valtion omaisuutta. Tällä kertaa ei varmaankaan sentään maata venäläisille, mutta todennäköisesti nyt amerikkalaisille sijoitusyhtiöille yms.

No eipä siinä, näin on äänestetty ja näin ihmiset ovat edelleen halunneet. Samat valehtelut on ennen vaaleja taas uskottu ja näillä mennään. Neljän vuoden päästä sitten taas sosialistit valtaan, lisää velkaa ja sama kierre tulee jatkumaan...

 

[Normandia]

Kun puhutaan, että Kela korvausten kasvattaminen ja yksityisen terveydenhuollon ottaminen mukaan olisi joku autuaaksi tekevä, kun koitetaan hoitojonoja purkaa. Onko sitten kuitenkaan näin.

Hallitusohjelmaluonnoksessa todetaan, että perusterveydenhuollon saatavuutta parannetaan kohdentamalla hallituskauden aikana kertaluonteista rahoitusta perusterveydenhuollon hoitojonojen purkuun hallituksen kehittämän uuden Kela-korvausmallin avulla.

– Kela-korvausten kasvattaminen on ongelmallista, koska tämä ei kata pitkäaikaissairaiden tarpeita. Tämä muistuttaa tällaisenään palveluseteliä, joka on ollut hirveän tehoton. Olisin antanut tuon rahan hyvinvointialueille. Miten tämä ohjataan niin, että he joilla on suurin tarve, hyötyy tästä eniten eikä niin, että taas hoidetaan terveitä eikä niitä sairaita? Helsingin yliopistossa työskentelevä Patja kysyy.

Professori toivoo, että hyvinvointialueet pääsevät kehittämään itse mallia.

– Jos hyvinvointialueet eivät ole mallin luomisessa ja toteuttamisessa vahvasti mukana, uudistus ei pura hoitopaineita. Mutta joka tapauksessa kyse on vain pikalaastarista.

–Jos aiotaan käyttää vanhaa pk-seudun palveluteliä, se ei poista ongelmia eikä tuota terveyshyötyä, koska hoidon jatkuvuus on keskeistä, eikä se, että pääsee mahdollisimman nopeasti hoitoon.

Hallitus varaa yli 300 miljoonaa euroa uuteen Kela-korvausmalliin – professori: Rahat saattavat mennä hukkaan

Professori on huolissaan siitä, että hallitusohjelmassa mainitut, uuteen Kela-korvausmalliin varatut rahat saattavat mennä hukkaan.

www.mtvuutiset.fi

 

[Tadu]

Kommentti: Annika Saarikon hoiperteleva kepu odottaa vesi kielellä Petteri Orpon vähemmistöhallitusta – ja laskee tuelleen jo kovaa hintaa

Keskusta ajaa itseään asemiin sen varalta, että Petteri Orpon (kok) hallitus kaatuu ja Orpo jatkaa vähemmistöhallituksella. Annika Saarikon keskusta voisi sellaista tukea, ja hinta olisi kova, politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala arvioi.

www.is.fi

Nyt Haapalakin kirjoittaa, että kepu voisi oppositiosta tukea vähemmistöhallitusta. Samaa mitä kirjoitin jo ennen hallitusneuvotteluja, mutta moni oli eri mieltä. Tässä on se suurin syy miksi RKP ei hallituksesta lähde. Jos lähtevät, niin siellä on kohta kepun tuella Kokoomus ja persut poistamassa pakkoruotsia.

 

[Tadu]

Li Andersson: Riikka Purra huijasi äänestäjiään

Li Andersson sanoi vasemmistoliiton kesäkokouksessa, että yksikään suomalainen ei äänestänyt Orpon hallituksen kaltaisen politiikan puolesta. Andersson toisti myös lausuntonsa siitä, että hän harkitsee lähtöä presidenttiehdokkaaksi.

www.iltalehti.fi

"Li Andersson sanoi vasemmistoliiton kesäkokouksessa, että yksikään suomalainen ei äänestänyt Orpon hallituksen kaltaisen politiikan puolesta."

Oolrait. Li tietää jokaisen äänestäjän motiivit.

 

[Ollakseni]

Li Andersson: Riikka Purra huijasi äänestäjiään

Li Andersson sanoi vasemmistoliiton kesäkokouksessa, että yksikään suomalainen ei äänestänyt Orpon hallituksen kaltaisen politiikan puolesta. Andersson toisti myös lausuntonsa siitä, että hän harkitsee lähtöä presidenttiehdokkaaksi.

www.iltalehti.fi

"Li Andersson sanoi vasemmistoliiton kesäkokouksessa, että yksikään suomalainen ei äänestänyt Orpon hallituksen kaltaisen politiikan puolesta."

Oolrait. Li tietää jokaisen äänestäjän motiivit.

Voihan Li Andersson tarkoittaa myös sitä, että kukaan ei äänestänyt täsmälleen tuon hallitusohjelman puolesta. Toki sama koski myös edellistä hallitusta. Ja sitä edeltävää.

 

[Cobol]

Yllättävän vähän esimerkiksi Orpo tai Purra astuu esille ja perustelee vaikkapa nyt erilaisten etujen leikkausten myönteisen vaikutuksen. Olen niitä perustellut vvm:n laskelmilla lisäten kuitenkin sen, että ostovoiman pudotus saattaa syödä vvm:n positiiviset vaikutukset. Li Anderssonin kritiikki on nykytapaan populistinen, mutta on siinä pari kohtaa pohdittavaa hallitukselle.

Orpo on kyllä tuonut esille sen, että heikommassa asemassa olevista pidetään huolta. Konkretia siihen on ehkä haastavaa leikkaustoimilla.

 

[Cobol]

Plussaa Orpolle ja hallitukselle: Orpo ja Zelenskyi suunnittelivat panssariajoneuvojen valmistusta yhteistyössä

Ukraina | Pääministeri Orpo yllätysvierailulla Ukrainassa, kertoi Zelenskyille Suomen uudesta sotilasapupaketista

Orpo ja Zelenskyi suunnittelivat panssariajoneuvojen valmistusta yhteistyössä. HS seurasi vierailua Kiovassa.

www.hs.fi

Orpo kertoi Suomen uudesta, 18. sotilasapupaketista Ukrainalle. Asiasta päätetään myöhemmin tällä viikolla. Pakettiin kuuluu Orpon mukaan raskasta aseistusta sekä ammuksia. Uusi apupaketti on saman kokoinen kuin edelliset eli yli sadan miljoonan euron arvoinen. Summat perustuvat niin kutsuttuun korvausarvoon ja ovat Suomen itsensä laskemat.

Hyvä linjaus tämäkin: Orpon mukaan Ukraina taistelee tällä hetkellä länsimaisten arvojen puolesta. Hänen mukaansa ukrainalaiset inspiroivat eurooppalaisia. Hänen mukaansa Suomi tukee Ukrainan pyrkimyksiä päästä Naton ja Euroopan unionin jäseniksi.

–Ukrainan paikka on lännessä.

Tukipaketit, Ukrainan länsisuuntaus ja talvisota – näistä Orpo puhui Ukrainassa

Pääministeri Petteri Orpon (kok) mukaan Ukrainan paikka on lännessä. Suomi tukee Ukrainan Nato-pyrkimyksiä.

www.is.fi

 

[Mediakuutio]

Tämä on totta investoinnin osalta. Sen ajankäytön kohdalla taas tullaan muuhun suunnitteluun ja toteutukseen, koska pitäähän ne kuormat rekkoihinkin jotenkin saada nosteltua.

Tässä on kuitenkin se erona, että tavarat ensin lastataan kuljetusyksikköön paikassa X ja viedään sen jälkeen ”junaterminaaliin” josta ne kuskataan määräkaupunkiin. Siellä taas tavarat täytyy hakea ”junaterminaalista” ja siirtää jakeluterminaaliin Y jossa taas lastataan jakeluautoihin. Vielä kun huomioit ajan kuinka paljon ennen junan lähtöä tavaran täytyy tuolla ”junaterminaalissa” olla (ja vastaavasti kauanko kestää, että junan tulon jälkeen tavaran saa sieltä pois), niin ei tuo ole järkevää.

 

[Heimopäällikkö]

En todellakaan väitä olevani rautainen ammattilainen mutta riittääkö 6 vuotta kappaletavaran purkamista ja kuormaamista erilaisissa logistiikkakeskuksissa? Trukkia en osaa vieläkään täydellisesti käyttää mutta pyöräkuormaajalla sujuu vähän notkeammin.

Se ettei tiedä mitä akt:n toimenkuvaan kuuluu kurssien pitämisen lisäksi, niin vaatii perehtymistä laajemmin.

Juu, ei tässä nyt mistään kompetenssin riittävyydestä ollut kysymys, halusin vain tietää minkä tasoisen toimijan kanssa tässä keskustellaan että kuinka paksua rautalankaa tai jopa ratakiskoa (pun intended) pitää käyttää.

Haluaisin kyllä tosiaan kuulla lisää näistä kehitysehdotuksista, kun toisinaan sitä tulee sokeaksi jopa ilmiselville ratkaisuille. Pikkutyttönä ollessa kesähommissa tuli purettua Pohjolan Liikenteen terminaalissa näitä junanvaunuja kappaletavarasta ja se oli kyllä äärimmäisen hidasta touhua. Ja toisekseen jo silloin ne aikataulut oli mahdottomia noudattaa vaikka tavaraa oli noin 1/10 osa nykyisestä tavaramäärästä. Ja siksi siitä luovuttiinkin, kun se ei ollut logistisesti mitenkään päin järkevää.

Mulle tulee ensimmäisenä mieleen, että aika paljon työläämpää se on hakea tavarat terminaaliin, purkaa ne kuormatilasta, lastata uudestaan kuormatilaan, lastata ne junanvaunuun, viedä kaupungista toiseen, purkaa ne junanvaunusta, purkaa ne terminaaliin, lastata ne jakeluajoneuvoon ja viedä perille. Nykyään ne haetaan suoraan kuormatilaan, tehdään paljon ns. keuloja eli mitkä voidaan toimittaa suoraan asiakkaalle, lastataan siihen täytöt perään, ajetaan toiseen kaupunkiin ja puretaan ne täytöt terminaaliin, josta ne lajitellaan paikkakuntakohtaisesti meneviin ajoneuvoihin ja toimitetaan ne valmiit "keulat" asiakkaalle. Mielestäni siinä jää monta turhaa työvaihetta pois, mutta voin toki olla väärässä tai en ymmärrä mitä haet takaa.

Toisekseen, kuten sanoin, neljäkymmentä jalkainen kontti vetää rapian 66 kuutiota tavaraa ja nykymitoilla olevaan 34,5 metriseen HCT ajoneuvoon menee noin neljä kertaa se määrä. Jos ajatellaan että Oulun ja Helsingin välillä kulkee noin 50 HCT yhdistelmää päivittäin, niin siihen tarvittaisiin 200 vaunua per juna. Mun mielestä kuulostaa aika haasteelliselta yhtälöltä lastata ja purkaa 200 junanvaunua kohtuullisessa ajassa vaikkapa Pasilan ratapihalla, josta ne jouduttaisiin siirtämään kuitenkin kumipyörillä eri maalikennekeskuksiin. Ja mitenkäs ne tavaravirtojen yhdistämiset esimerkiksi Jyväskylässä? Aika hankalalta sekin kuulostaa, että junasta otetaan pari konttia pois ja laitetaan sinne lisää tavaraa ja laitetaan ne takaisin kyytiin. Se juna olisi kaksi kertaa viikossa Oulussa ja kaksi kertaa viikossa Helsingissä. Nämä nyt tuli tästä nopeasti mieleen.

Niin, sillehän minä en mahda mitään jos sinä et tiedä mitä AKT:n toimenkuvaan kuuluu, mutta suosittelen ehdottomasti tutustumaan asiaan. Ehkä myös SKAL:n toimintaan kannattaa siinä sivussa perehtyä, on itselleni huomattavasti tutumpi organisaatio, sieltä joskus verokortilla ropposenkin tilille saanut asiantuntijalausunnosta TEN-T liikenneverkkoa koskien.

Mutta otetaanko jatkot vaikka tuolla keskustelua junaliikenteestä, kun tämä nyt ei enää oikeastaan hallitusta liippaa millään tasolla.

 

[Normandia]

Niin, sillehän minä en mahda mitään jos sinä et tiedä mitä AKT:n toimenkuvaan kuuluu, mutta suosittelen ehdottomasti tutustumaan asiaan. Ehkä myös SKAL:n toimintaan kannattaa siinä sivussa perehtyä, on itselleni huomattavasti tutumpi organisaatio, sieltä joskus verokortilla ropposenkin tilille saanut asiantuntijalausunnosta TEN-T liikenneverkkoa koskien.

Onhan tämä jonkunmoinen ongelma, tämä TEN-T liikenneverkkokin. Eihän meijän vienti/tuonti kunnolla vedä, jossei meijän kaikki suuret satamatkaan kuulu tähän TEN-T liikenneverkkoon. Eikä meidän hallitus saa Suomeen taloutta kasvuun, jossei näitä saada kehitettyä.
Sieltä näköjää joku asetuskin tulossa, joka voi tulla vuoden 2024 alussa voimaan.

Ståhlbergin mukaan usein vedotaan siihen että, Vaasan satama on liian pieni, eikä se kuulu TEN-T verkostoon.

– Pitäisi olla iso satama ja suuret volyymit. Tilanne on täysin päinvastoin. Mielestäni pienempiä satamia ja toimijoita pitäisi kasvattaa. EU:ssa voitaisiin katsoa hieman avarammin maailmaa, Ståhlberg toteaa.

Aurora Botnia seilaa Merenkurkussa taas nesteytetyn maakaasun voimin – haaveena edes yksi päivä kuukaudessa biokaasulla

Aurora Botnia -aluksen polttoaineena jouduttiin käyttämään dieseliä vuoden verran, kun nesteytetyn maakaasun hinta nousi liian korkeaksi. Talvesta lähtien polttoaineena on ollut jälleen LNG.

yle.fi

 

[Mojo]

Orpon hallitus saa kiitosta Garri Gaparovilta kehitysavun jakamiseen liittyen. Hyvä, että tuohonkin vasemmistohallituksen ajamaan linjaan tulee muutos, eikä enää tueta Venäjä-mielisiä valtioita. Tämä on moraalisestikin oikea suunta.

Garri Kasparov ylistää Ville Tavion Venäjä-linjausta – Suomi kaavailee muutoksia Putin-myötäilijöiden kehitysapuun

Suomi aikoo muuttaa linjaa kehitysavusta ja keskittyä niihin maihin, jotka eivät tue Venäjän sotaa Ukrainassa.

www.uusisuomi.fi

 

[Ann Arbor]

Kerta kaikkiaan hieno esiintyminen Orpolta! Vaikka sisäpoliittisesti Suomessa ollaankin tanssittu pitkälti Perussuomalaisten pillin tahdissa, ovat Orpo ja Valtonen hoitaneet ulkopoliittisen roolinsa moitteettomasti.

 

[BigRedBob]

Nyt ne piruuttaan pelottelee Petteri-parkaa ilmahälytyksellä,.

 

[Heimopäällikkö]

Onhan tämä jonkunmoinen ongelma, tämä TEN-T liikenneverkkokin. Eihän meijän vienti/tuonti kunnolla vedä, jossei meijän kaikki suuret satamatkaan kuulu tähän TEN-T liikenneverkkoon. Eikä meidän hallitus saa Suomeen taloutta kasvuun, jossei näitä saada kehitettyä.
Sieltä näköjää joku asetuskin tulossa, joka voi tulla vuoden 2024 alussa voimaan.

Ståhlbergin mukaan usein vedotaan siihen että, Vaasan satama on liian pieni, eikä se kuulu TEN-T verkostoon.

– Pitäisi olla iso satama ja suuret volyymit. Tilanne on täysin päinvastoin. Mielestäni pienempiä satamia ja toimijoita pitäisi kasvattaa. EU:ssa voitaisiin katsoa hieman avarammin maailmaa, Ståhlberg toteaa.

Aurora Botnia seilaa Merenkurkussa taas nesteytetyn maakaasun voimin – haaveena edes yksi päivä kuukaudessa biokaasulla

Aurora Botnia -aluksen polttoaineena jouduttiin käyttämään dieseliä vuoden verran, kun nesteytetyn maakaasun hinta nousi liian korkeaksi. Talvesta lähtien polttoaineena on ollut jälleen LNG.

yle.fi

Mikä ongelma se TEN-T verkko itsessään on? Se on totta ettei Vaasan satama kuulu TEN-T ydinverkkoon, kuten ei moni muukaan satama Suomessa, ei ne kuulu Ruotsissa eikä Saksassakaan. Siihen pääsyynä on se, ettei monikaan satama/satamiin johtava liikenneverkosto täytä ydinverkon teknisiä vaatimuksia. Kattavalle verkolle kuitenkin on saatu hyvin satamia ja käsittääkseni Vaasan satama putosi kattavalta verkolta pois puutteellisten rautatieyhteyksien ja (muistaakseni, mahdollisesti olen väärässä) sataman syväyksen takia, jossa taas tullaan niihin teknisiin vaatimuksiin. Siinä on kuitenkin Kokkola, Pietarsaari, Kaskinen, Rauma ja Pori, niin kyllä se vaasalainekin tuote saadaan sieltä maailmalle. Mutta en sinällään heittäisi vielä Vaasankaan osalta kirvestä kaivoon, siellä saattaa olla pienenä ketteränä toimijana olla hyvääkin markkinarakoa tulevaisuudessa, ja eihän pohjalaiset tunnetusti jää tuleen makaamaan pienistä takapakeista huolimatta vaan painaa entistä tarmokkaammin eteenpäin. Toivottavasti, kaikesta huolimatta, positiivinen kehitys jatkuu Vaasa-Uumaja välillä, merenkurkun rahti- ja matkustajaliikenne sitä tarvitsee.

Sinänsä se on harmi, ettei saatu perämerelle ydinverkkoon kuuluvaa satamaa vaan Luulaja veti siinä pidemmän korren pääosin (nähdäkseni) Narvikin rautatieyhteyden ja raideleveyden ansiosta.

 

[Normandia]

Mikä ongelma se TEN-T verkko itsessään on? Se on totta ettei Vaasan satama kuulu TEN-T ydinverkkoon, kuten ei moni muukaan satama Suomessa, ei ne kuulu Ruotsissa eikä Saksassakaan. Siihen pääsyynä on se, ettei monikaan satama/satamiin johtava liikenneverkosto täytä ydinverkon teknisiä vaatimuksia. Kattavalle verkolle kuitenkin on saatu hyvin satamia ja käsittääkseni Vaasan satama putosi kattavalta verkolta pois puutteellisten rautatieyhteyksien ja (muistaakseni, mahdollisesti olen väärässä) sataman syväyksen takia, jossa taas tullaan niihin teknisiin vaatimuksiin. Siinä on kuitenkin Kokkola, Pietarsaari, Kaskinen, Rauma ja Pori, niin kyllä se vaasalainekin tuote saadaan sieltä maailmalle. Mutta en sinällään heittäisi vielä Vaasankaan osalta kirvestä kaivoon, siellä saattaa olla pienenä ketteränä toimijana olla hyvääkin markkinarakoa tulevaisuudessa, ja eihän pohjalaiset tunnetusti jää tuleen makaamaan pienistä takapakeista huolimatta vaan painaa entistä tarmokkaammin eteenpäin. Toivottavasti, kaikesta huolimatta, positiivinen kehitys jatkuu Vaasa-Uumaja välillä, merenkurkun rahti- ja matkustajaliikenne sitä tarvitsee.

Sinänsä se on harmi, ettei saatu perämerelle ydinverkkoon kuuluvaa satamaa vaan Luulaja veti siinä pidemmän korren pääosin (nähdäkseni) Narvikin rautatieyhteyden ja raideleveyden ansiosta.

Eikö olisi hyvä, että pitkälti kaikki satamat ja lentoasemat kuuluisi.
Varmasti saadaan paremmin edistettyä vientiä ja tuontia, jos tuohon kuuluu?
Väyläviraston uutisessa puhuttiin jostain uudesta EU:n asetuksesta jolla näitä koitetaan edistää Suomessakin, joka voi tulla ensi keväänä jopa tulla voimaan.
Wasalinen toimarikin puhui, että EU:n pitäisi paremmin tukea satamia. Eiköhän Suomenkin pitäisi paremmin tukea.

 

[Zolomy]

Kerta kaikkiaan hieno esiintyminen Orpolta! Vaikka sisäpoliittisesti Suomessa ollaankin tanssittu pitkälti Perussuomalaisten pillin tahdissa, ovat Orpo ja Valtonen hoitaneet ulkopoliittisen roolinsa moitteettomasti.

Ns. erillishallitus.

 

[hooceebruins]

Kai se Maria Nordin olisi sitten hyvä tyyppi arvioimaan puoskarilakia. Käsittämätön kommentti ministeriltä alunperin. Terveys | Ministeri toivoi selvityshenkilöä, joka nauttisi myös ”vaihtoehtohoitojen harjoittajien” luottamusta – Näin Lääkäriliitto kommentoi