Orpo tuskin painekuvissakaan oletti Raatikaisen (vas) ja Silvennnoisen (vihr) saavan viestinsä niin hyvin läpi eurooppalaisessa mediassa. Eniten asiaa pyöritti vasemmistomedia, mutta myös sitoutumattomat ja oikeistolaiset. Siksi kirjoitin aiemmin, että Orpon perusvirhe oli ymmärtämättömyys länsimielisen Euroopan suhtautumisesta natsivitseihin ja -sympatioihin. Se on kielteinen.
Vaikka PS on paljon muuttunut 2/2022 jälkeen ja on sitä ennen seisonut Suomen puolustusmäärärahojen ja puolustushalukkuuden takana, ei näitä asioita koeta plussana jos samaan aikaan löytyy enemmän tai vähemmän natseihin liittyvää. Olkoon se kuinka pientä tahansa, se koetaan vastenmieliseksi.
Tässä on havaittavissa kaksi asiaa, jota nyt ei ole ymmärretty.
1. Suhtautuminen natsismiin Euroopassa
2. Suomen muuttunut asema
Suomessa suhtaudutaan laajasti lievemmin natseihin, kuin missään muualla Länsi-Euroopassa. Siitä pohjaa myös ymmärtämättömyys länsimedian kiinnostukseen tämän tyyppisiä asioita kohtaan. Hieman minulle on mysteeri, miten edelleenkään Suomessa ei kunnolla ymmärretä, että ääriliike jonka edesottamukset 30-40 -luvuilla vaikuttavat liki jokaisen aikuisiässä olevan eurooppalaisen elämään hyvin suoraan edelleen (toisten valtavasti, toisten vähemmän, mutta käytännössä kaikkien enemmän tai vähemmän) on hyvin herkkä aihe, johon reagoidaan voimakkaasti ja nopeasti.
Toinen on sitten tämä kansainvälisen median kiinnostus. En tiedä, onko joku tietoja erityisemmin syöttänyt tai ei. Se ei ole välttämätöntä eikä sillä ole väliäkään: media kirjoittaa joka tapauksessa aiheista, jotka se katsoo tärkeiksi ja kiinnostaviksi. Poliitikkojen natsiyhteydet nimenomaan semmoisia aiheita ympäri manner-Euroopan ovat, kuten yllä todettua. Kiinnostus Suomea kohtaan on taas muutenkin noussut viime vuosina valtavasti, joten kyllä suuret eurooppalaiset ja jopa amerikkalaiset mediatalot myös seuraavat Suomea ihan oma-aloitteisestikin ja omien kontaktiensa sekä tietotoimistojen kautta. Varmaan vielä vuosikymmen sitten pienet natsahdukset pienessä Suomessa olisivat voineet jäädä eurooppalaisen median tutkan alle. Mutta ajat ovat muuttuneet, kun Suomesta on melko nopeasti tullut maa, jota Euroopassa kuunnellaan ja ihaillaankin. Siitä seuraa se, että kannattaa pohtia päätöstensä ja päättämättä jättämiensä seurauksia entistä tarkemmin.
En itse muistanut ministerinimityksistä kuullessani, että Junnila oli juuri se jätkä, joka oli puhumassa uusnatsien järjestämässä tilaisuudessa Turussa. Ihmettelin vain, että miten tämmöinen Junnila (nimi oli kyllä tuttu) valittiin ministeriksi, mutta en osannut reagoida erityisen negatiivisestikaan. Siinä vaiheessa, kun näitä asioita alkoi tulemaan ilmi, olin aivan varma, että kohta mennään ihan kansainväliselläkin tasolla.