Peter Jackson ja Tolkienin Hobitti

[Musta Nuoli]

Mitään järkeä Bilbon raahamisessa retkelle ei alunperinkään oikein ole, koska kokeneemmat, kovahermoisemmat ja taistelukuntoisemmat kääpiötkin olisivat voineet yrittää tunkeutua huomaamatta Smaugin pesään. (Ellei sitten ollut niin, että Smaug haistaa juuri kääpiöt, mutta hobittien ominaishaju ei kanna niin kauas....ei jaksa muistaa :).

Aika hyvin muistat, sillä tämä oli yksi perustelu Bilbon mukaan ottamiselle. Toinen oli se, että Gandalf väitti Bilbon olevan "voro" eli varastamisen ammattilainen, joka pystyisi paremmin hiipimis- ja murto-operaatioihin kuin tanakat kääpiöt. Kolmas syy oli se, että Bilbon myötä seurueen kokonaismäärä kasvoi 14 henkeen eikä jäänyt "epäonnen lukuun" 13. Neljäs oli se, että Gandalfia sattui huvittamaan lähettää keski-ikäinen aikamiespoika hengenvaaralliselle retkelle. Viides oli tietysti se, että Tolkienilta olisi jäänyt koko tarina kirjoittamatta ilman Bilboa, tarinan nimihän oli "Hobitti" eikä "pitkä partamies ja tusina lyhyempää partasuuta".

Hobittihan oli ja on irrallinen lasten satu, ja sellaiseksi tarkoitettu. Vasta myöhemmin Tolkienille tuli mieleen yhdistää tämä tarina hänen jo aiemmin luomaansa ja suunnittelemaansa suureen kokonaiskuvioon ja Keski-Maahan. Hobitin myöhempiin painoksiin Tolkien teki itse erilaisia fiksailuja ja muutoksia, joilla hän kytki tarinaa muuhun saagaansa. Ensipainos oli vielä irrallisempi kuin nykyinen versio.

Toki Hobitti on erinomainen lasten fantasiasatu, jonka pohjalla on valtava määrä erilaisia myyttejä ja jossa on pohjavireenä elementtejä kansantaruista, mytologiasta ynnä muusta. Kääpiöiden nimet on lähes kaikki otettu skandinaavisista jumaltaruista (Runo-Eddassa on pitkä luettelo kääpiöiden nimistä, sieltä ovat peräisin noin 90% kääpiöiden nimistä plus Gandalfin nimi) ja niin edelleen.

Vastapainoksi näille yleville ja mytologisille nimille Hobitissa seikkailevat peikot puhuvat sitten jotain Cockneyn murretta ja ovat nimiltään Viljami, Bertti ja Tom. Onhan tuo vähän erikoinen veto, mutta luo se ainakin kontrastia.

Kersti Juvan suomennos on erinomainen ja tavoittaa hyvin alkukielisen tekstin hengen, toisin kuin aiempi Kalpa Kassinen -käännös, jossa hobitit ovat mitä lie homppeleita ja jossa Tove Janssonin kuvitus on kyllä persoonallinen mutta se menee komeasti metsään. Ilmeisesti Jansson ei teosta viitsinyt pahemmin lukea, sillä esimerkiksi Klonkku, korjaan: Kulpsin, oli Janssonin piirroksissa noin kolmimetrinen semi-muumi.

 

[muaddib]

Mitään järkeä Bilbon raahamisessa retkelle ei alunperinkään oikein ole, koska kokeneemmat, kovahermoisemmat ja taistelukuntoisemmat kääpiötkin olisivat voineet yrittää tunkeutua huomaamatta Smaugin pesään. (Ellei sitten ollut niin, että Smaug haistaa juuri kääpiöt, mutta hobittien ominaishaju ei kanna niin kauas....ei jaksa muistaa :).

"Somehow, I had been attracted to Bilbo before, as a child, and a young hobbit... He had stayed in my mind ever since with his eagerness and his bright eyes, and his love of tales, and his question about the wide world outside of the Shire."

- Gandalf Bilbosta kirjassa Unfinished Tales

Ja lisää:

"Suddenly in my mind these three things came together: the great Dragon with his lust, and his keen hearing and scent; the sturdy heavy-booted Dwarves with their old burning grudge; and the quick, soft-footed hobbit, sick at heart (I guessed) for a sight of the wide world."

Hyvä scouttaus Gandalfilta siis. Ja lopputulema huomioonottaen Gandalf oli täysin oikeassa.

muaddib

 

[Swearengen]

Kiitokset Mustalle Nuolelle ja muaddibille tarkennuksista. Jotain näköjään muistinkin, mutta en kaikkea.

Hmm. Eikös kuitenkin ihan keskeinen teema trilogiassa ollut se, kuinka juuri kaikkein vähäpätöisin, heikoin, mitättömin ja "vaarattomin" tekijä osoittautuukin vahvimmaksi, viisaaksi ja horjumattomimmaksi?

Tolkienin tarkoitus oli varmaan juuri tuo. Myös se oli ideana, että koska hobiteilta puuttui muille roduille ja lajeille tyypillinen vallanhalu ja seikkailunhalu, he pystyivät vastustamaan mahtisormuksen kiusausta paremmin. Melko tylsän perikristillinen sanoma siis, mutta onneksi katolisen Tolkienin kirjoissa on paljon muutakin kuin hobitteja. Ja onhan tuo "taviskin voi olla sankari" teema saduissa ja tarinoissa ymmärrettävästi muutenkin aina suosittu.

Niin tai näin, itselleni LOTR:n hobittiosuudet ovat aina olleet vähiten kiinnostavia osuuksia. Koukuttavinta Tolkienin tuotannossa oli (ja on) ihan peruselementti fantasia/tieteiskirjallisuudessa: miten hän sai sepitetyn satumaailman lukuisilla yksityiskohdilla ja taustatiedoilla väritettyä uskottavan eläväksi. Eikä Tolkienin tietyt konservatiiviset (en tarkoita uskontoa) ihanteetkaan sitä viehätystä ainakaan vähennä. Kaunis on kaunista ja ruma on rumaa, hierarkioita kunnioitetaan jne.

 

[mjr]

Vähän sama juttu Sormusten herran Frodon kanssa ja itse asiassa koko hobitti-teema Tolkienin loressa on lähtökohtaisesti (ja ilmeisen tarkoituksella) lapsellinen.

Frodon henkinen ja moraalinen kasvu TSH:ssa on itse asiassa sangen vaikuttava kehityskaari - etenkin loppusivujen pasifistinen ja vallasta kieltäytyvä Frodo jää lukijan mieleen sekä uskottavana että hyvin ihailtavana henkilöhahmona. Hyvin kaukana lastenkirjoista. Mutta sinulle nyt ei taida pasifismi ja kristillis-humanistinen moraali nyt olla ihan ihqu-listan kärjessä olevia asioita. Ehkäpä hullu Friedrich puhuttelee enemmän, pohjoisten metsien saalistavat pedot...

 

[Ted Raikas]

Hauskaa miten eri tavoin asiat voi kokea. Minusta hobittien näkökulma on erittäinkin kiinnostava, kun heillä ei ole juuri ollut aiemmin osaa ja arpaa suurissa tapahtumissa ja moni hädin tuskin tiennyt, että moisia eläjiä on ollut olemassa. Tolkienin kuvaus Konnusta hobitteineen on kaikkine yksityiskohtineen vähintäänkin herkullista. Sellainen lintukoto joka vääjäämättä joutuu sekin temmellyskentäksi ja tuhon partaalle.

Hobitteihin on myös helppo samaistua. Ainakin itseni on. Ei johonkin Aragorniin tai haltioihin osaa samaistua, vaikka ne onkin helposti ihailtavia hahmoja.

mjr tuossa muuten hienosti kertoo Frodosta joka on mitä epätyypillisin sankari. Loppujen lopuksi muut hobitit suorittaa suurempia urotekoja ja sellaisia perinteisiä sankarin hommia (Merri surmaa Noitakuninkaan, Pippin pelastaa mm. Faramirin hengen ja Sam taistelee Lukitaria vastaan). Frodo ei. Vaikka muuten joutuukin maksamaan suurimman hinnan.

 

[ms.qvist]

Niin tai näin, itselleni LOTR:n hobittiosuudet ovat aina olleet vähiten kiinnostavia osuuksia. Koukuttavinta Tolkienin tuotannossa oli (ja on) ihan peruselementti fantasia/tieteiskirjallisuudessa: miten hän sai sepitetyn satumaailman lukuisilla yksityiskohdilla ja taustatiedoilla väritettyä uskottavan eläväksi. Eikä Tolkienin tietyt konservatiiviset (en tarkoita uskontoa) ihanteetkaan sitä viehätystä ainakaan vähennä. Kaunis on kaunista ja ruma on rumaa, hierarkioita kunnioitetaan jne.

Mutta kenen kohdalla henkistä kasvua ja kaikella tapaa inhimillistä muutosta olisi voinut kaikessa raadollisuudessaan ja samaistavaisuudessaan paremmin kuvata kuin pienen hobitin kohdalla? Olisiko tällaiseen rooliin sopinut kääpiö? Entäpä haltija? Tai sitten ihminen?

Minusta aiemmin perin vähäpätöistä ja huomaamatonta elämää eläneet hobitit soveltuivat parhaiten samaistumisrooliin eikä heissä ollut ennalta mitään ylimaallista kuten haltijoissa tai sotaisuutta ja villeyttä ja tietyllä tapaa ahneutta kuin kääpiössä tai inhimillisiä heikkouksia kuten ihmisissä.

JRR Tolkien tavoitti Frodon kautta erinomaisella tavalla inhimillisenkasvun ja muutoksen ja sen kuinka vuorella Frodo kamppaili sormuksen mahtia vastaan ja oli likimain sortua sen voiman alla mutta lopulta toinen perin juurin inhimillinen ja kiehtova hahmo - Klonkku - astui peliin ja teki ratkaisevan ja jälkiä jättävän siirron ja kenties pelasti täten Frodon sormuksen mahdilta ja voimalta.

vlad.

 

[Swearengen]

JRR Tolkien tavoitti Frodon kautta erinomaisella tavalla inhimillisenkasvun ja muutoksen ja sen kuinka vuorella Frodo kamppaili sormuksen mahtia vastaan ja oli likimain sortua sen voiman alla mutta lopulta toinen perin juurin inhimillinen ja kiehtova hahmo - Klonkku - astui peliin ja teki ratkaisevan ja jälkiä jättävän siirron ja kenties pelasti täten Frodon sormuksen mahdilta ja voimalta.

Frodon inhimmilliset kasvut eivät niin onnistuneet liikuttamaan, mutta Klonkku on kyllä erinomaisen hyvin kirjoitettu hahmo kaikessa traagisuudessaan ja lisäsi muuten tylsähköjen Frodo & Sam -osuuksien mielenkiintoa aivan oleellisesti.

Tolkienin rikas maailma antaa jokaiselle jotakin ja omaan makuuni hobitit ovat Sormusten herrassa vähän liian suuressa roolissa. Sen sijaan itse Hobitti-tarinassa Bilbo ei häiritse ollenkaan, koska kyseessä on enemmän suoraviivainen lasten seikkailu ja sellaisena erinomainen. Siinä pääosaan sopiikin tuollainen heikompi tarkkailijahahmo ihmettelemään vuoron perään eteen marssivia fantasiamaailman asukkeja.

 

[mjr]

JRR Tolkien tavoitti Frodon kautta erinomaisella tavalla inhimillisenkasvun ja muutoksen ja sen kuinka vuorella Frodo kamppaili sormuksen mahtia vastaan ja oli likimain sortua sen voiman alla mutta lopulta toinen perin juurin inhimillinen ja kiehtova hahmo - Klonkku - astui peliin ja teki ratkaisevan ja jälkiä jättävän siirron ja kenties pelasti täten Frodon sormuksen mahdilta ja voimalta.

Frodohan itse asiassa lopulta epäonnistui tehtävässään ja julisti sormuksen omakseen, mikä olisi johtanut Sauronin täydelliseen voittoon ja lännen valtakuntien ja kansojen tuhoon. Klonkku sitten hyökkäsi ja puri Frodon sormen irti, ja vahingossa putosi kuiluun tuhoten sormuksen. Elokuvassa muistaakseni loppu oli hieman erilainen, "dramaattisempi", mutta Sam sentään oli elokuvassakin paikalla, kun kuuluisa "kuka varasti eväsleivät" -riita oli sovittu.

 

[MustatKortit]

...

mjr tuossa muuten hienosti kertoo Frodosta joka on mitä epätyypillisin sankari. Loppujen lopuksi muut hobitit suorittaa suurempia urotekoja ja sellaisia perinteisiä sankarin hommia (Merri surmaa Noitakuninkaan, Pippin pelastaa mm. Faramirin hengen ja Sam taistelee Lukitaria vastaan). Frodo ei. Vaikka muuten joutuukin maksamaan suurimman hinnan.

Kyllä mulle henkilökohtaisesti Sam on se suurin sankari hobiteista. Viimeiseen asti Frodon tukena ja turvana, enkä edes laskisi taistelua Lukitarin kanssa Samin isoimmaksi yksittäiseksi urotyöksi, vaan pikemminkin näen koko reissun Samin yhtäjaksoisena ja pitkäkestoisena urotyönä. Valitettavasti tosielämän ystävistä harva taitaa olla yhtä lojaali.

Noh, makuasioita tietenkin nämä.

 

[Ted Raikas]

Kyllä mulle henkilökohtaisesti Sam on se suurin sankari hobiteista.

On ilman muuta äärimmäisen merkittävä hahmo ja suorittaa lukuisia erittäin merkittäviä tekoja ja todellakin Frodo olisi epäonnistunut täysin ilman Samwaisia. Siitä samaa mieltä täysin.

Meinasin vaan sitä tossa, että Frodo on tarinan keskiössä ja ikään kuin keskeisin henkilöhahmo, mutta lopulta hänen kontollaan on lähinnä Sormuksen kantamisen taakka ja mihinkään yksittäisiin perinteisiin urotekoihin hän ei oikeastaan yllä. Henki on kyllä lähteä monta kertaa jo aika alkutaipaleella, mm. Nazgulien kynsissä ja Moriassa kun kookas örkki survaisee keihäällä (kiitos Bilbon ja antamansa mithril-panssarin, nirri ei lähde). Varsin haavoittuvainen päähenkilö siis, mikä tekee jutusta mielenkiintoisen.

Näissä asioissa Frodo siis keskeisenä henkilönä, protagonistina, poikkeaa klassisesta kaavasta melko tavalla. Toki Sormusten Herrassa on useitakin päähenkilöitä ja tarinaa seurataan eri vaiheissa useankin eri hahmon kautta.


No joo, tämä menee hiukan offtopiciksi. Sopisi varmasti toiseen ketjuun paremmin. Muistaakseni Tolkienin tuotoksille, nimenomaan kirjoille, on oma ketjunsa?

Koitetaan pysyä näiden Hobitti-leffojen piirissä täällä.

 

[ms.qvist]

Tänään laitoin tilaukseen/varaukseen Hobitti: Odottamaton matka - Extended editionin.

Nyt vladia pidetään jännityksessä marraskuun puoliväliin saakka jolloin leffan julkaisupäivä on. Mielenkiintoista nähdä kuinka tarinaa syvennetään ja mitä kaikkia sivujuonteita siihen on mahdutettu lisää. Toivottavasti suosikkini Klonkku saisi edes hiukan ylimääräistä ruutuaikaa - vaikkapa edes parin minuutin verran, on hän niin verraton hahmo kaikkiaan!

vlad.

 

[Ted Raikas]

Nyt vladia pidetään jännityksessä marraskuun puoliväliin saakka jolloin leffan julkaisupäivä on. Mielenkiintoista nähdä kuinka tarinaa syvennetään ja mitä kaikkia sivujuonteita siihen on mahdutettu lisää. Toivottavasti suosikkini Klonkku saisi edes hiukan ylimääräistä ruutuaikaa - vaikkapa edes parin minuutin verran, on hän niin verraton hahmo kaikkiaan!

Klonkkua lisää juu, mutta saas nähdä. Toivottavasti lisukkeet olisi kaikki vähän sitä seesteisempää juonikuljetusta ja dialogia joilla syvennetään henkilöhahmoja. Mäiskettä ja kohkaamista tuossa elokuvassa oli jo ihan riittämiin.

Kyllähän tuo varmasti tulee hankittua, aika sopivasti ilmestyy ennen toista osaakin, joten ehtii vähän virkistää muistia siinä ensi-illan kynnyksellä. Vaikka luonnollisestikin nuo lisäkohtaukset ja pidennetyt skenaariot kiehtoo, niin vielä enemmän ekstrat joissa kerrotaan ja näytetään miten elokuvaa on tehty. Lord of the Ringsin Extended Editionien dokkarit oli ainakin minusta jopa mielenkiintoisempia kuin itse elokuvat.

 

[Musta Nuoli]

Toivottavasti extended editionin dokumentit ja lisurit ovat tekstitettyjä, mielellään suomeksi mutta edes englanniksi. Perusversion lyhyet (netti)dokumentit eivät tainneet tekstitettyjä olla.

Aiemmat Taru Sormusten Herrasta -EE:t olivat hienosti toteutettuja ja käännettyjä myös suomeksi, kaikkia lisureita myöten. Tästä kiitos, aivan turhan usein julkaistaan ties mitä "2dvd special edition"-versioita, joissa ei ole minkään valtakunnan tekstejä missään lisäbonuksessa, ei edes englanniksi. Moiset ovat yhtä tyhjän kanssa.

Toivottavasti tosiaan Hobitti-extended sisältäisi enemmän syventäviä osuuksia, mätkintää en kaipaa lisää minäkään. Ennakkotietojen mukaan tulevaan elokuvafilmatisoinnin kakkososaan on laitettu melkoisesti taistelua ja mätkintää kirjan ulkopuolelta. Tämä on minusta vähän tarpeetonta, onhan Hobitti-kirjan keskiosissa muutenkin menoa ja meininkiä mm. Synkmetsässä. Ei joka kulman taakse tarvitse örkkilaumaa laittaa. Se tietysti on ymmärrettävää, että Dol Guldurin tienoilla on kaikenlaista ylimääräistä, ja sitä on toki taltutettava ison G:n voimalla. Tarkoitan siis Gandalfia, en Gambinaa.

 

[ms.qvist]

Ennakkotietojen mukaan tulevaan elokuvafilmatisoinnin kakkososaan on laitettu melkoisesti taistelua ja mätkintää kirjan ulkopuolelta. Tämä on minusta vähän tarpeetonta, onhan Hobitti-kirjan keskiosissa muutenkin menoa ja meininkiä mm. Synkmetsässä. Ei joka kulman taakse tarvitse örkkilaumaa laittaa. Se tietysti on ymmärrettävää, että Dol Guldurin tienoilla on kaikenlaista ylimääräistä, ja sitä on toki taltutettava ison G:n voimalla. Tarkoitan siis Gandalfia, en Gambinaa.

Trailerin perusteella Smaugin autioittama maa pitää sisällään melkoisia yhteenottoja ja varmasti osin tämä on selitettävissä Dol Guldurin tapahtumilla. Vastaavasti toivoisin, että tarinaan olisi kyetty mahduttamaan myös syventäviä ja rauhallisempiakin vaiheita - ainakaan minua loputon taisteleminen ja örkkien mätkintä ei jaksa viihdyttää vaan mielusti nauttisin rauhallisemmista hetkistä, niistä hetkistä jotka syventävät tarinaa - vai ovatko ne ee-versioiden tavaraa...

Toisaalta paljon pelastaa myös se millaiseksi Smaug on onnistuttu luomaan ja millainen tunne herää hänen ja Bilbon ensikohtaamisten myötä. Mutta tulevaan osaan en ole ladannut niin paljon odotuksia verrattuna trilogian ensimmäiseen osaan, joten tulipa eteen mitä tahansa niin niin suuri pettymys se ei tule olemaan minkä koin vajaat vuosi sitten Hobittin ensimmäisen osan nähtyäni.

vlad.

 

[Ted Raikas]

Todella toiminnallinen on tuo traileri ja niin oli se aiempikin, siis tämän uuden elokuvan traileri. Eiköhän siellä sitä suvantoakin kuitenkin löydy. Noihin trailereihin tungetaan kaikki vauhdikkaat ja dramaattiset kohdat.

Smaug jätti nyt tässä trailerissa sentäs hiukan paremman vaikutelman, mitä edellisessä.

 

[Ted Raikas]

Käsittääkseni tänään oli julkaisupäivä The Hobbit: Unexpected Journeyn Extended Edition versiolla ja pitihän se kotimatkalla töistä käydä nappaamassa mukaan. Leffa nyt jätti ristiriitaiset tuntemukset kuten aiempi LotR trilogiakin, mutta nekin tuli silti hankittua. Mihinkäs se Tolkien-fani suomuistaan pääsee. Masokismin uhallakin nämä leffat kuitenkin kiehtoo mieltä.

Erityisen paljoa pidempi tämä ei ole alkuperäiseen verrattuna. Olisin kenties odottanut enemmänkin, mutta toivotaan lisukkeiden olevan juonta täydentäviä. Mättämistä nyt on jo riittämiin.

 

[Lexaa]

Kuinka paljon tuossa EE:ssä on lisämatskua ja aikaa? Tuskin kuitenkaan mitään merkittäviä kohtauksia lisätty?

Kiitos Vlad, yllättävän vähän tosiaan extraa.

 

[ms.qvist]

Kuinka paljon tuossa EE:ssä on lisämatskua ja aikaa? Tuskin kuitenkaan mitään merkittäviä kohtauksia lisätty?

Muistelen lukeneeni EE-version olevan 13 minuuttia* pidemmän teatteriversioon verrattuna. Ei siis mitenkään mullistavammin pidempi kuitenkaan.

Minulle versio tullee ensi viikon alussa kunhan posti saa sen kiikutettua kotiin - tai lähimpään postitoimipaikkaan mikäli lähetys ei mahdu luukusta sisään.

vlad.

*: Muistin oikein, pituutta on 13 minuuttia enemmän.

 

[Ted Raikas]

Toisaalta ne leffan teosta kertovat dokumentit on kuitenkin erittäin kiehtova osa, joten tuo paketti tuli ostettua myös niiden takia. Pidempi leffa tietty plussaa myös, mutta jotenkin ne taustajutut kiehtoo aina eniten. Näin oli LotR:n kohdalla ja nautin suuresti haastatteluista ja kaikista touhuiluista kulisseissa.

 

[ms.qvist]

Katselin sitten tänään eilen postin tuoman Peter Jacksonin Hobittin extended editionin ja olihan leffalle hiukan lisää pituutta tuotu mutta osa uusista kohtauksista tai kohtausten syventämisistä oli minusta sellaisia, että ne olisi voinut jättää pois - tarkoitan kohtauksia joissa kääpiöt laulelevat tai loikkivat suihkulähteeseen Rivendellissä - nämä olivat minusta hiukan irrallisia kohtauksia eivätkä tuoneet lisää todellista syvyyttä itse elokuvaan tai kääpiöiden henkilöhahmoihin.

Toisaalta muutamassa kohdin extended editionin pidennetyt kohtaukset olivat oivallisia ja ne toivat sopivalla tapaa lisää taustoja itse tarinaan sekä Keski-Maahan, tällaisesta esimerkkinä käy neuvonpito Rivendellissä. Keski-Maan tulevaisuutta filosofisesti pohdiskelevaa keskustelua olisin seurannut enemmänkin ja nähnyt viitteitä Tolkienin kirjoihin mutta ymmärrän ettei tällainen aihe liian pitkäksi venytettynä ole raflaavaa materiaalia mutta sen sijaan humoristisen musisoinnit ja kouhottamiset ovat.

Kaikkiaan ee-versio oli kuitenkin hiukan leffaversiota parempi ja pidin siitä enemmän vaikka muutamassa kohdin tuli jälleen tunne, että tämänkin olisi voinut tehdä toisin ja orjallisemmin.

Joulukuussa sitten leffaan katsomaan trilogian toinen osa.

vlad.

 

[Lexaa]

Kakkososaa kyllä odotellaan innolla jo! lotrissa tykkäsin elokuvista kaksi tornia elokuvista eniten. Ja onkin aika harvinaista että keskimmäinen osa trilogiasta olisi paras. Tosin Star Warseissakin episodit 2 ja 5 miellyttivät itseäni eniten.

Noh enää ei oo pitkä aika!

 

[Kumielvis]

Kyllähän tuota jo odottaa. Mua on vaan ruvennut häiritsemään todella paljon toi Jacksonin tyyli rytmittää elokuvaa. Suunnilleen sekunttikellolla voi katsoa että "jaahas, ei ole ollut toimintakohtausta 22 minuuttiin, yleisö varmaan tylsistyy" ja sit tapellaan jotain kivijättiläisiä vastaan tai pahimmillaan joku maailman turhin mähinä jonkun satunnaisen örkkijengin kanssa. Tulee sellanen ADHD-olo että ai mitä nyt taas pitää viihtyä tästä vauhdista ja riehumisesta. Ei siinä, odotan innolla tota edessä olevaa loppumähinää ja muutenkin esim LOTRissa oli useita todella vaikuttavia toimintakohtauksia. Tää hobitin eka osa vaan oli kovin väkinäisen tuntuinen, johtuen juuri tuosta että kun sisältö on venytetty oikein ohueksi nii pitää maalata verellä ettei näkyis läpi. Tulipas mukahienosti sanottua mutta pointti oli se että tuota ylipitkäksi venytettyä tarinaa on pitänyt ryydittää todella turhilla toimintaosioilla. Koko toi albiinoörkki (albiinot on AINA pahiksia) on aivan todella turha hahmo ja tullee valitettavasti pyörimään mukana trilogian loppuun asti ja ottamaan paritkin dualit vielä kaikkien päähenkilöiden kanssa.
Nillityksestä huolimatta aivan takuulla menen katsomaan, ja todennäköisesti tulen viihtymään!

 

[Ted Raikas]

Koko toi albiinoörkki (albiinot on AINA pahiksia) on aivan todella turha hahmo ja tullee valitettavasti pyörimään mukana trilogian loppuun asti ja ottamaan paritkin dualit vielä kaikkien päähenkilöiden kanssa.

Kieltämättä tuo Azogin suurenneltu rooli häiritsi tässä leffassa nyt toisellakin katselukerralla. Kyllä sen olisi oikeaoppisesti kuolla siellä menneisyydessä, eikä jäädä käsipuolena roikkumaan.

Saa nähdä tosiaan onko vielä vikassa elokuvassa mukana. Käsittääkseni Bolg kuitenkin esiintyy näissä elokuvissa myös ja sehän oli Azogin jälkeläinen, joka kantoi kaunaa kääpiöille isänsä kuolemasta. Olisivat ennemmin keskittyneet sitten Bolgiin näissä. Tosin kirjassa esiintyy vasta ihan siellä loppupuolilla. Toki se ei nyt olisi estänyt mitenkään vierittämästä esiin jo aikaisemmin mesoamaan.

No, nämä on näitä.

 

[MustatKortit]

...Tää hobitin eka osa vaan oli kovin väkinäisen tuntuinen, johtuen juuri tuosta että kun sisältö on venytetty oikein ohueksi nii pitää maalata verellä ettei näkyis läpi...

Heh, nyt on pakko muistella sitä, kun LOTR tuli elokuvateattereihin, niin moni Tolkien-puristi valitteli, että sitä sun tätä elokuvista on jätetty pois.

Isoimman parun sai aikaan se, ettei Tom Bombadilia leffoissa ole ollenkaan, tämän lisäksi lopun kohtaus Konnussa Sarumanin kera oli editoitu pois.

Nyt kun kuvataan huolella koko Hobitti-kirja läpi + joitain asioita mitä Gandalf teki samaan aikaan + tietty vähän toimintaa, että tämä leffa tuottaakin jotain

= ollaan venytetty liikaa.

 

[Ted Raikas]

Nyt kun kuvataan huolella koko Hobitti-kirja läpi + joitain asioita mitä Gandalf teki samaan aikaan + tietty vähän toimintaa, että tämä leffa tuottaakin jotain

= ollaan venytetty liikaa.

Niin, kaiketi tuo liittyy siihen, että toimintakohtauksia on lisätty ja ne on melko pitkiä.

Siinä olen kenties hiukan samoilla linjoilla, mutta esim. ne kivijättiläiset oli kirjassakin ja paiskoivat toisiaan kivillä. Toki kirjassa Bilbo ja kääpiöt ei sillä tapaa joutuneet jättien kuolettavan leikin armoille, vaan se kuvattiin aika muutamassa lauseessa (muistaakseni).

Noin muuten ei todellakaan haittaa, että mm. Sormusten Herran liitteiden ja Keskeneräisten tarujen kirjan materiaaleista ollaan tuotu täydennystä tähän tarinaan. Puhtaasti Hobitin pohjalta leffat olisi hiukan torsoja ja jättäisi kirjoja tuntemattomille outoja aukkoja. Mm. juuri nuo Gandalfin katoamiset varmaan saisi monet hieromaan päätään. Lisäksi Valkoisen neuvoston kokous oli hieno kohta nähdä. Jäin vaan kaipaamaan, että Círdan Laivanrakentaja olisi ollut mukana. Muistaakseni kuului osana tuota neuvostoa?

Minua ei siis haittaa, että ollaan tuotu lisämatskua. Enemmänkin saisi olla!