Nyt on kyllä niin sanotusti hyvä mieli.
Tuntuu, että nämä finaalisarjat ovat nyt kolme vuotta putkeen menneet aina vain helpommaksi, vaikka ViVe tänään yrittikin pyristellä jonkin verran vastaan ja pelasi sarjan parhaan ottelunsa. Jymy vain on vaikea voitettava, kun panokset kovenevat ja hyvällä joukkueella on aina hyvää tuuriakin. Tiedä sitten, että onko se pesäpallossa tuuria, jos ulkopelaaja antaa käsistä juoksun, lajiin kuuluu myös hermojen ja raajojen hyvä koordinaatio vaikeissa ja tiukoissa tilanteissa. Severi Lassilalla oli tässä sarjassa vaikeuksia mailan varressa ja tänään sitten ulkokentällä tuli nuorelle pelaajalle harmittava virhe, josta Jymy teki ensimmäisen jakson voittojuoksun.
Toinen jakso olikin parasta ViVeä tässä sarjassa ja Jymyltä puolestaan todella tukkoinen esitys. Mikko Rantalahti oli rehellisesti sanoen ainoa Vedon pelaaja, joka säilytti tasonsa koko finaalisarjan ajan normaalilla tasolla. Pakko kysyä, että minne hukkui runkosarjan lyöjäkuningas Janne Mäkelä? Kahdessa viimeisessä finaalissa kuitenkin viisi kotiutuspaikkaa, eikä yhtään onnistumista, se on lyöjäkuninkaalle iso miinus. Rantalahti oli selvästi Vedon paras kotiuttaja finaaleissa, aivan kuten koko pudotuspelien osaltakin. Hieno pelaaja, nousee samaan kastiin sympatioissani Perttu Hautalan ja Tuomo Lönnmarkin kanssa. Hautalalle iso käsi siitä, että oli lähtenyt bussikyydissä Sotkamoon, vaikka ei kyennyt istumaan hetkeäkään selkävaivojen vuoksi.
Jani Komulaisesta sitten kymmenen Suomen mestaruuden mies ja varsin komeilla pudotuspeliesityksillä jälleen kerran. Kaikkien aikojen paras pelaaja, myös kaikkien aikojen paras hutunkeittäjä. Juhlallisuuksissa tuli viitteitä sellaisesta, että ura ei välttämättä lopu vieläkään. Ja hyvä niin, sen tason pelimies, että korvaaminen on mahdotonta. Näistä huippuvaihtajista ainoa, joka vain ja ainoastaan nostaa tasoaan pudotuspeleissä, kun panokset kovenevat. Toni Kohoseen täysin samat sanat, kyseessä vain ei ole kaikkien aikojen paras pesäpalloilija, lukkari kylläkin. Joukkue täynnä hienoja pelaajia. Immo Rautiainen sai sitten kunnian olla se ratkaiseva tekijä. Ensin loistava koppi Mäkelän "vastustamattomaan" kotiutukseen ja sitten omassa sisävuorossa pallo Puputin nenän edestä kenttään ja juhlat pystyyn. Iso pelaaja tämä Dupond.
Yleisöä oli mukavasti, ei ihan niin paljon kuin Vimpelissä, mutta tuttua kauraa ja tilanne oli liiankin "selvä" ennen ottelua, joten 4000 oli hyvä määrä. Keli hyvä ja kaikilla vimpeliläisiä lukuunottamatta kivaa. Iso hevosen perse sille Veto-asusteiselle paskahousulle, joka näytteli jatkuvalla syötöllä senttereitä Jymyn kannattajia kohti. Toivon mukaan Jymy-leiristä ei alennuttu moiseen vastaamaan. Ei näin.
Ensi kausi? Ihan sama, nyt juhlitaan tätä triplaa.
