Joku voisi sanoa, että perustuslakivaliokunta on tämän myötä politisoitunut. Sitä tarkoitin kun kirjoitin jo, että tutkitaan, mutta lopputuloshan on jo päätetty.
Perustuslakivaliokunta lausui (16/2020): "Valtioneuvoston ei tule asian käsittelyn tässä vaiheessa hyväksyä tai edistää nyt ehdotettua unionin lainanottoa ja jäsenvaltioiden siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä".
Toki ”tässä vaiheessa” tarkoittaa ilmeisesti kyseistä sekuntia, eli seuraavana päivänä oli ok edistää.
Kyse on eri asioista. Perustuslakivaliokunta ei hyväksynyt komission esitystä, jossa ehdotettu lainanotto olisi ollut vastuumäärältään teoreettisesti Suomen osalta 100 % koko lainakannasta. Se olisi - siis täysin teoriassa - realisoitunut, jos kaikki muut maat olisivat kieltäytyneet maksamasta, ja laittaneet laskun Suomelle.
Tämän takia Suomi halusi tarkan rajan maksuosuudestaan, ja sen myös sai. Näin Suomen osuudeksi ei voi teoriassa tulla 100 % vaan rajan mukainen muutama prosentti. Tilanne muuttui täysin.
Joku voisi ajatella kanssani, että eihän Suomi nyt missään tilanteessa voi olla 100 % kaikkien EU-maiden lainojen maksaja. Mutta perustuslakivaliokunnassa haluttiin tätä teoreettista vastuuta oleellisesti pienentää, ja siksi se oli Marinille niin tärkeä. Kysymys siis oli komission ehdottamasta lainanotosta ja siihen liittyvästä EU-valtioiden vastuista, jota oli Suomen vaatimuksesta muutettava poistamaan se teoreettinen mahdollisuus.
Muille maille tämä ei tainnut merkitä mitään.