Kuvitellaan, että tankkaan kuukaudessa autooni 50 litraa 95-bensiiniä. Laskelmissa on jokaisen vuoden polttoaineen keskihinta tammikuusta elokuuhun, koska tältä vuodelta keskihinnat olivat saatavilla elokuulle asti.
Tankkaan siis tammi-elokuun aikana yhteensä 400 litraa bensiiniä.
2019:
1,52€ x 400 = 608€
2020:
1,41€ x 400 = 564€
2021:
1,62€ x 400 = 648€
2022:
2,19€ x 400 = 876€
2023:
1,97€ x 400 = 788€
Jos verrataan hintoja vuoteen 2023, niin vuonna 2019 olen kahdeksan kuukauden otannalla säästänyt 180€.
Vuonna 2020 säästöä kertyi tähän vuoteen verrattuna 224€.
Vuoden 2021 lukema on 140€.
Vuonna 2022 tankkasin tähän vuoteen verrattuna tappiollisesti 88€ kalliimmalla.
Persujen veronalennus laskisi polttoaineen pumppuhintaa bensiinin osalta 4,4 snt/litra.
Jos tankkaan saman 50 litraa kuukaudessa, niin säästöä tulee 2,2€/kk, eli 8 kuukauden mitassa 17,6€.
Joskin tuo 4,4 senttiä litraa kohden hinnanalennusta on melko optimistinen, todellisuus on MOT:n selvityksen mukaan noin 1 snt/litra, eli 50 senttiä kuukaudessa, eli 4€ kahdeksassa kuukaudessa.
Näytätkö omat laskelmasi kuinka merkittävästi veronalennus vaikuttaa sinun autoiluusi?
EDIT: keskihinnat poimittu:
Mitä tekemistä eri vuosien hintojen vertailulla on? Pitäisikö niistä vetää jotain johtopäätöksiä siis siitä, että hallitus on jotenkin vastuussa markkihintojen vaihteluista? Jos näin, voimme varmasti pöyristyä siitä kuinka Marinin hallitus nosti bensan hintaa.
Jos taas palataan asiaan, fakta on se, että hallitus on laskenut polttoaineen verotusta. Se on edelleeen ainoa toimi (jakeluvelvoite voidaan toki mainita) mihin hallitus kykenee. Esimerkkilaskelmat voit toki tehdä 50 litralla jos se sinulle riittää kuukaudeksi. Minä voisin laskea, että jos käytät 1000 litraa kuukaudessa niin säästöä tulee reilut 500 euroa. Näetkö miten reilusta alennuksesta on kysymys sinun autoilussasi?
Jos sillä autolla ei käy töissä niin varmasti muutama lisäeuro kuukaudessa on silloin "merkittävä". Leikataan työmatkavähennyksestä keskivertoautoilijalta 100 €/ vuosi ja annetaan kompensaatioksi 50 €/ vuosi verohelpotus polttoaineen hintaan. Vain persumatikalla tavan kuluttajalle jää tästä yhtälöstä enemmän rahaa käteen.
”Hallitus sujuvoittaa liikkumista riippumatta kulkumuodosta. Hallitus tunnistaa Suomen alueelliset erot ja luottaa ihmisten vapauteen valita itselleen tarkoituksenmukaisin tapa asua ja liikkua. Hallitus varmistaa, etteivät liikkumisen kustannukset synnytä estettä tai kannustinloukkua työssäkäynnille kaupungeissa tai maaseudulla.”
Pitkät etäisyydet — lyhyet matkat
Onko myytti pitkien etäisyyksien Suomesta totta? Tilastojen perusteella henkilöautoilla tehtävät matkat eivät ole kovin pitkiä.
www.energiauutiset.fi
Suomalaisen työmatkan pituus on keskimäärin 18 kilometriä. Tämän kertoo työssäkäyntitilasto. Tilastot sisältävät 1,1 miljoonan työssäkäyvän kansalaisen työmatkatiedot. Keskimääräinen työmatkan pituus on viime vuosien aikana pidentynyt vajaalla kilometrillä.
Työmatkoista 46 prosenttia oli pituudeltaan korkeintaan seitsemän kilometriä. Loput työmatkoista asettuvat pituuksiltaan haarukkaan 10–50 kilometriä. Työmatkojen pituuksien jakaantuminen kahteen melko erilaiseen ryhmään herättää ajatuksia. Miten tällaiset työmatkat kannattaisi matkustaa?
Asiaa on tutkittu. Pyöräily on osoittautunut hyvin nopeaksi tavaksi liikkua etenkin kaupungeissa, mikäli matka on korkeintaan seitsemän kilometriä. Tällaisen matkan sotkee vajaassa puolessa tunnissa.
Jos työmatka on 10–50 kilometriä, käytetään sen taittamiseen joukkoliikennettä
Keskimääräinen työmatka on pituudeltaan 18km. 46% matkoista enintään 7km ja loput haarukassa 10-50km.
Verottaja kertoo asiasta seuraavaa:
Vuonna 2020 yhteensä 25 849 henkilöä teki kodin ja työpaikan välisistä matkakuluista maksimivähennyksen. Maksimivähennyksen saaneiden määrä laski vuodesta 2019 lähes 16 prosenttia.
Eli melkein 26 tuhatta ihmistä sai maksimivähennyksen. Ja työllisiä ihmisiä samaan aikaan oli 2 540 000. Eli tämän pahimman skenaarion osalta puhumme nyt sellaisesta asiasta joka koskettaa tosiasiassa n. 0,01% työssäkäyvistä ihmisistä.
Mut hei, tää on sitä persulogiikkaa.