Halla-aho kertoo tyypilliseen tapaansa vain juhlapuheiden jälkeisen totuuden, mikä ei ole jeesustelijoiden mieleen.
Scriptan kirjoituksesta:
Egalitaristinen höpinä johtuu siitä, että meillä on liikaa ihmisiä, joilla on paljon energiaa mutta ei mitään järkevää tekemistä. Mainitaan nyt suomalaisina esimerkkeinä vaikka Karmela Liebkind, Rosa Meriläinen tai Mikko Puumalainen.
Eroaako Halla-aho noista mitenkään? Hän on hankkinut itselleen pullean lompakon kertomalla ihmisille, mitä mieltä on asioista. Usein hän tekee sen kertomalla samalla, että muut ovat asioista väärää mieltä.
Yhdenlaista henkistä työtä tuokin on, mutta se kertoo myös laiskuudesta, jonka Halla-aho taisikin rehellisesti tunnustaa luonteenpiirteekseen. Jos vertaa Halla-ahoa toiseen henkisen työn tekijään Teemu Keskisarjaan, niin Teemu painii ihan omassa sarjassaan. Hän on jaksanut tutkia ja osannut kirjoittaa kansaa sivistäviä ja viihdyttäviä kirjoja samaan aikaan, kun Halla-aho kertoilee arvoistaan ja näkemyksistään.
Keskisarja on raskaan työn raataja, duunari. Halla-aho on kypsyneiden hedelmien poimija, yhteiskunnallisella kehityksellä omaan pussiinsa pelaava laskelmoiva laiska.
Teemu Keskisarja – Wikipedia