Ensi ajatuksella tuo leirien perustaminen ja turvapaikanhakijoiden valikointi EU:n rajojen ulkopuolelta kuulostaisi mukavalta ja toimivalta ratkaisulta. Mutta hetken pureskelun jälkeen tulee kyllä mieleen, että mitenköhän hyvin tuo oikeasti pidemmän päälle toimisi?
Toistaiseksi nuo EU:n rajojen ulkopuoliset valtiot eivät ole lämmenneet näiden keskusten perustamiselle, monet näistä reunavaltioista (esim. Libya, Egypti) eivät vakuuta valtioina näiden asioiden käsittelyssä, kun tiedetään maiden tilanne ja niissä olevat ongelmat. Suurista keskuksista ja niiden ongelmista on huonoja kokemuksia Australian/Nauru-saarten osalta jne.. Eli vaikea nähdä, että saataisiin toimiva järjestelmä, jossa karsittaisiin väärät hakijat ja saataisiin valita meille sopivat tulijat. Vaikka se mukavaa olisikin verrattuna nykytilanteeseen.
En myöskään usko, että salakuljetusbisnes lakkaisi näiden keskusten myötä. Koska keskusten kautta olisi kuitenkin vaikeaa saada turvapaikkaa, olisi jatkossa myös ihmisiä, jotka eivät hakeutuisi keskuksiin, vaan tulisivat jatkossakin salakuljetusbisneksen kautta paperittomina Eurooppaan, niin kuin nykyäänkin. Saataisiinko läpi sellainen järjestelmä, jossa esim. Suomeen matkustanut ihminen ei voisi hakea turvapaikkaa Suomesta. Voi olla kovan kynnyksen takana käytännössä. Joku ratkaisu näidenkin asioiden käsittelyyn pitää olla, koska takuuvarmasti näitä hakijoita Euroopan maihin saapuu keskusten ulkopuolelta. Näitä ei roudata, ne matkustavat itse. Säilöntäkeskuksia, rajojen tiukkaa vartiointia sisärajoilla, pakkopalautuksia maihin jotka eivät ota kansalaisiaan vastaan...?
Silmiinpistävää tämän ongelman ratkaisemisen vaikeudessa on myös se, että kaikki tuntuu olevan sitä mieltä, että asiat pitää hoitaa kansainvälisellä tasolla ja yhteistyössä, mutta silti ollaan sitä mieltä, että jokaisen maan pitää itse saada päättää omasta politiikasta. Eli kaikki on sitä mieltä, että jonkun muun pitää hoitaa asia. Halutaan kansainvälisiä päätöksiä ja sopimuksia, mutta GCM-sopimus esimerkiksi on sellainen myrkky, ettei missään nimessä pidä tällaisia kansainvälisiä sopimuksia pidä hyväksyä. Itse pitää saada sanoa, että ei käy mikään järjestely.
Nykyinen malli ei toimi, mutta ei nämä esitetyt vaihtoehdotkaan täysin vakuuta. Ja ei, ei minulla ole esittää parempiakaan vaihtoehtoja. Vaikea ongelma. Jonka mittakaavasta omaan arkielämään ja Suomen selviämiseen tuntuu olevan kovasti paljon erilaisia näkemyksiä.
Loppukaneetiksi pitää nykyään tietysti todeta myös, että ei, en hyväksy raiskauksia ja rikollisuutta.