Epäilet minua mutuilusta, mutta mutuilet itse mm. minun vaikuttimistani. Tiedän Venäjän adoptioiden vähentyneen, mutta syynä (lukemani perusteella) on ollut venäläisten elintason nousu. Adoptioperheitä ei ole tarvittu niin paljoa ulkomailta kun kotimaastakin löytyy. Näin sen pitääkin olla.
Sinänsä jännä, että adoptiot Suomeen pysyivät keskimäärin reilussa 40:ssä per vuosi 90-luvun puolivälistä vuoteen 2011 (toki vuosittaista vaihtelua), vaikka sinä aikana Venäjällä keskitulo moninkertaistui, mutta sitten vuosiksi 2012 ja 2013 määrä puolittui ja puolittui vielä edelleen 2014, ja sen jälkeen enää muutama yksittäistapaus vuodessa. Äkkiseltään voisi kuvitella, että hiukan muutakin siinä oli kuin puhtaasti elintason nousu.
Mutta oli syy mikä hyvänsä sinäkin myöntänet, että se ei ollut Suomen muuttunut avioliittolaki. Toki voidaan ajatella, että vajaat kymmenkunta adoptiota voisi sieltä olla edelleen per vuosi ilman tuota lainmuutosta, mutta tuon määrän pitäminen sen tason yhteiskunnallisena ongelmana kuin sinä olet täällä maalaillut, on minusta yliampuvaa. Onko sinulla muuten tietoa siitä, että ulkomaisissa adoptioissa olisi lähimaiden kohdalla suosittu vähävaraisia adoptoijia? Jos ei, niin väite siitä, että juuri he erityisesti tästä kärsisivät asettuu vähän outoon valoon.
Tosin is.fi kertoo juurikin että Räsänen sanoo: "Jos saisin yksin päättää, abortti olisi laillinen vain silloin, kun äidin henki on todellisessa väärässä"...
Räsänenhän tuossa vain ilmaisee, että hän
sallisi raiskaajillekin, ml. insestiset raiskaajat, isyyden ilon. Se jos mikä on kristillistä lähimmäisenrakkautta...