Ainakin nämä kaksi faktaa ovat totta, tiedä sitten muista.
Itse olen eri mieltä tuosta. Soini väitti, että kuoleman jälkeen on elämää ja Hjallis sanoi, ettei usko siihen, eikä niissä tilanteissa nähnyt mitään sellaista. Hjallis halusi Soinin tilille siitä, miksi uskoo siihen. Hjallis sanoi, että järjellä pitää pystyä perustelemaan, jos johonkin uskoo.
. Vasemmistossa uskonnollisuus on vahvasti esillä, kun puheenjohtaja Jutta Urpilainen on vakaumuksellinen evankelisluterilainen niinkuin myös varapuheenjohtaja, entinen piispa.
Ainakaan Vasemmistoliitossa uskonnollisuus ei todellakaan ole vahvasti esillä.
16,6 eilen Ylen gallupissa. Omia tuntemuksia vahvistavaa käppyrää:
http://yle.fi/ecepic/archive/00380/28_puoluekannatukse_380506b.jpg
...Avoin EU-kriittisyys ei ole kolmelle suurelle mahdollista...
...niin tuosta pohjasta on helppoa saada kannatusta...
Olet varmasti ihan oikeassa. Lisäksi suuret puolueet joutuvat sovittamaan näkökantojaan yhteen myös toistensa kanssa. Toisaalta kyllähän Suomi on oikeastikin hieman turhan kiltti EUn määräyksiä noudattessaan. Muissa maissa ollaan oltu astetta itsekkäämpiä. Pointtini oli, että kansasta pitkästi päälle 40% vastusti jäsenyyttä ja oikeastaan yksikään nykypuolueista ei ole huomioinut näiden kantoja ennen persuja. Siinä mielessä demokratian kannalta on vain hyvä, että kaikilla on mahdollisuus mielipiteensä vaaleissa ilmaista.Miksi sinun mielestä kolmelle suurelle EU kriittisyys ei ole mahdollista? Olisko siksi, että nämä puolueet joutuvat oikeassa elämässä, nyt ja jatkossakin hoitamaan näitä käytännön asioita eikä voi siksi edes leikillään esittää näitä Soinin ja muiden foliohattujen ehdottamia EU jäsenmaksujen maksamatta jättämisiä, itämeren nimen muutoksia, yms...
Missä irtopisteet, siellä persut, onko se nyt enään erikseen mainittava asia?
Oma henkilökohtainen näkemykseni on, että katolilaisuus tulee vahvistamaan asemaansa eräänlaisena eurouskontona. Protestanttinen suunta on menettänyt uskottavuutensa kristittyjen silmissä, joten ne jotka uskovat, tulevat varmasti etsimään hengellistä turvaa erityisesti katolilaisuudesta. Uskonto tulee epäilemättä nykyisessä arvotyhjiössä saamaan yhä suuremman sijan myös poliittisessa keskustelussa, myös Suomessa. Saatamme nähdä eräänlaisen uskonnollispoliittisen renesanssin, muutoksen joka käynnistyy täällä Suomessa Soinin johtamien Persujen vaalivoitolla. Miten se näkyy käytännössä ja millä aikavälillä, on toinen juttu.
Mutta voisit mennä keskustelemaan vaikka irlantilaisten kanssa katolisen kirkon uskottavuudesta.
Tulee kyllä olemaan mielenkiintoista nähdä mikä Persujen todellinen kannatus vaaleissa lopulta onkaan. En yllättyisi vaikka se poikkeaisi reilustikin gallup-lukemista. Niissähän ihmisiltä kysytään mitä puoluetta äänestäisivät jos vaalit olisivat nyt sekä mitä puoluetta äänestivät edellisissä eduskunta- ja kunnallisvaaleissa ja sitten noiden vastausten avulla sekä sen miten paljon ihmisten gallup-vastaukset ovat vanhastaan eronneet puolueiden todellisista vaalituloksista pyritään laskemaan jonkinlainen arvio puolueiden kannatukselle. Ihan lonkalta arvioisin, että Persut ovat olleet perinteisesti niitä puolueita, joka on saanut vaaleissa suuremman kannatuksen kuin pelkkien gallup-vastausten perusteella voisi päätellä eli tässä tapauksessa Persujen kannatuksen arvioimiseen käytettäisiin jotain korjauskertoimia, joilla kannatusta "lisätään" lopullisessa gallup-tuloksessa. .
Olet ihan oikeassa siinä, että gallup-tulosten arviointiin käytetään korjauskertoimia johon vaikuttaa edellisten vaalien tulokset. Persujen kohdalla tämä korjauskerroin korjaa tulosta kuitenkin selvästi alaspäin.
Hyvin harvinaista on, että joku mainitsisi aikovansa äänestää jotain muuta puoluetta kuin on edellisellä kerralla äänestänyt.
Jokaisella vanhemmalla puolueella on toki oma peruskannattajakuntansa, mutta kyllä aidosti liikkuviakin äänestäjiä on.
Oli muuten tuossa aiemmin aika huvittava se "uutinen", että Persujen on vaikea realisoida kannatusta edustajapaikoiksi, koska monissa vaalipiireissä pitää saada 10-15 % äänistä saadakseen edes yhden ehdokkaan läpi. Hiukan siitä välittyi sellainen piiloviesti, että älkää äänestäkö Persuja, ei niiden ehdokas mene kuitenkaan läpi.
Tuskinpa tuo persujen äänestäjäkuntaan vaikuttaisi sen kummemmin. Kannatus ruokkii ehdokkaidensa kanssa epäröiviä ja voisin kuvitella, että aika moni päättää vaikuttaa nyt, kun sauma omien kantojen läpiviemiselle näyttäisi olevan kerrankin aika selkeä. Mielenkiintoista, vaikka itse puolue kaikkine periaatteen miehineen lähinnä ärsyttää.No, yhtä hyvin voi käydä niin että markkinat vakaantuvat ja että kampanjassa tulee esille se todellisuus, ettei puolueella ole itse asiassa juuri mitään järjellistä käsitystä mistään ja että ehdokasasettelu koostuu suurelta osin kylähulluista.
Toivottavasti Suomeen ei rantaudu Soinin johdolla pedofiilien systemaattinen suojelu poliisilta, mutta kukin uskokoon toki tyylillään!
Käsittääkseni piilevä äänikynnys ei ole mikään kiveenhakattu arvo, vaan ensisten valtapuolueiden kannatuksen tipahtaminen alaspäin vaikuttaa automaattisesti myös kynnyksen pienenemiseen.
Teoreettinen esimerkki: kymmenen puoluetta saa kaikki ääniä 10% tuntumaan ja kuusi pitäisi valita. Vieläkö tarvitaan 16,7% ja vaalipiiri jää ilman edustajia?
Piilevä äänikynnys on erilainen kuin varsinainen äänikynnys.
Ei kai se ihan näin mene. Jos ajatellaan että vaalipiirrissä on jaossa kuusi paikka ja äänet jakautuisivat ilman vaaliliittoja näin (realistinen esimerkki):Pienimmissä Etelä-Savon ja Pohjois- Karjalan vaalipiireistä valitaan vain 6 edustajaa, joten siellä on saatava 16,7 % jotta saa yhden edustajan. Tämä koskee tietenkin kaikkia puolueita.
Mielestäni laskin tässä nimenomaan tällä Suomessa käytetyllä menetelmällä vertailuluvut, korjatkaa jos meni jokin väärin. Ja Persujen ehdokas menisi tässä tapauksessa läpi vaikka tuota äänimäärää laskettaisiin pari prosenttia, jos nämä prosentit siirrettäisiin esim. vihreille.
