Se oli skenaario, aivan samanlainen kuin sinunkin laskelmasi. Sinun laskelmassa yritykset eivät ota yhtään lisää työntekijöitä, minun skenaariossa yritykset ottavat yhtä paljon kuin säästävät palkkakuluissa. Tietenkään kumpikaan noista ei tule tapahtumaan, vaan yritykset ottavat jonkun verran työntekijöitä lisää mahdollisuuksien parantuessa.
Minä mainitsinkin heti alkuun näin: "Laitetaan tähän karkea ja suuntaa-antava esimerkkilaskelma palkka-alen negatiivisista vaikutuksista työllisyyteen"
Negatiiviset vaikutukset ovat helpommin laskettavissa, koska tiedetään työllisten määrä ja keskipalkka. Näin saadaan laskettua suoraan ostovoiman putoaminen palkkojen osalta. Se ei ole siis skenaario vaan fakta, koska palkkoja on leikkauksen jälkeen vähemmän käytettävissä kulutukseen kuin ennen leikkausta. Skenaario on esim. se, kuinka paljon vientiyrityksiin syntyisi työpaikkoja jos palkkoja leikattaisiin vaikkapa 10%. Siitä syystä jätin palkanleikkauksen positiivisen vaikutuksen tarkasteluni ulkopuolelle.
Jos kuitenkin lähtisin arvioimaan mutu-pohjalta työpaikkojen määrän kasvamista vientiyrityksiin 10% palkanleikkuun vaikutuksesta, niin en usko tuon suuruisen leikkuun saavan aikaan vastaavaa määrää lisää työpaikkoja. Tämä johtuu siitä että yrityksen ensisijainen tarkoitus on tuottaa omistajilleen maksimaalinen voitto, eikä palkata mahdollisimman paljon lisää työntekijöitä. Nämä ovat useimmiten ristiriidassa keskenään, koska työntekijä aiheuttaa yritykselle kustannuksia. Trendinä onkin jo pitkään ollut pyrkimys työn tuottavuuden kasvattamiseen, joka taas luontaisesti vähentää tarvetta lisätyövoiman rekrytointiin. Eli jos pienyrittäjä onnistuu kasvattamaan 10 ihmistä työllistävän firmansa työn tuottavuutta 10%, niin lopputuloksena ne 10 ihmistä tekee 11 ihmisen työt. Työn tuottavuutta kuvaavia käppyröitä löytyy tilastokeskuksen sivuilta ja niissä kuvaajat sojottavat lähes poikkeuksetta ylöspäin.
Jos palkkoja leikattaisiin sen sijaan 50%, olisi vaikutus vientiyrityksiin jo melkoisen suuri. Luultavasti työpaikkoja syntyisi vientisektorille reilusti yli säästyneiden palkkakulujen, eli minimissään työpaikkojen määrä kaksinkertaistuisi ja Suomi tulisi EU:n mittakaavassa jo todella kilpailukykyiseksi, erityisesti suhteessa pääkilpailijoihinsa Ruotsiin ja Saksaan. Tosin tuollainen leikkaus tekisi kotimarkkinoista kerralla selvää ja maa olisi selvitystilassa parissa vuodessa.
Muuten kun tuo sinun laskelmasi piti kai olla suuntaa antava, niin missä maassa ihmisten keskimääräinen nettotulo on 40 tonnia tai edes lähelle? Kun ymmärrät varmaan että bruttopalkasta veron osuus ei näy ostovoimassa.
Kun kerran kysyit niin veikkaisin mutuna että esim. Sveitsi ja Luxemburg voisivat olla tällaisia maita. Kyllä se suuruusluokka silti pätee, vaikka verot jättäisi huomiotta. Puhuin siis palkasta, en tulosta. Tulo sisältää palkan lisäksi mm. mahdolliset sosiaalituet, päivärahat, km-korvaukset, lapsilisät ja pääomatulot. Mutta siis avoimen sektorin keskipalkka ilman ylitöitä ja tulospalkkioita on Suomessa nyt 3503€/kk, joka tekee vuodessa 12,625 x 3503 = 44225. Veroprosentit vaihtelevat vähennysten ja asuinkunnan mukaan, mutta 30k€ vuodessa lienee lähellä. Siihen sitten ylityöt ja tulospalkkiot päälle, joiden keskimääräistä suuruutta on kylläkin hankala arvioida.
https://tyopaikat.oikotie.fi/tyonte...alkka-nousi-3-503-euroon-yksityisilla-aloilla
Verotkin muuten ovat melko pitkälle palkkaa. Ne ovat vain julkisen sektorin palkkaa. Näin eräs voodoo-taloushörhö intti eräällä toisella foorumilla. Se on tosin jo ihan eri keskustelun aihe.