Perussuomalaiset

  • 6 100 361
  • 47 383

Edustaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, CFC, Bayern, BVB
Se oli skenaario, aivan samanlainen kuin sinunkin laskelmasi. Sinun laskelmassa yritykset eivät ota yhtään lisää työntekijöitä, minun skenaariossa yritykset ottavat yhtä paljon kuin säästävät palkkakuluissa. Tietenkään kumpikaan noista ei tule tapahtumaan, vaan yritykset ottavat jonkun verran työntekijöitä lisää mahdollisuuksien parantuessa.

Minä mainitsinkin heti alkuun näin: "Laitetaan tähän karkea ja suuntaa-antava esimerkkilaskelma palkka-alen negatiivisista vaikutuksista työllisyyteen"

Negatiiviset vaikutukset ovat helpommin laskettavissa, koska tiedetään työllisten määrä ja keskipalkka. Näin saadaan laskettua suoraan ostovoiman putoaminen palkkojen osalta. Se ei ole siis skenaario vaan fakta, koska palkkoja on leikkauksen jälkeen vähemmän käytettävissä kulutukseen kuin ennen leikkausta. Skenaario on esim. se, kuinka paljon vientiyrityksiin syntyisi työpaikkoja jos palkkoja leikattaisiin vaikkapa 10%. Siitä syystä jätin palkanleikkauksen positiivisen vaikutuksen tarkasteluni ulkopuolelle.

Jos kuitenkin lähtisin arvioimaan mutu-pohjalta työpaikkojen määrän kasvamista vientiyrityksiin 10% palkanleikkuun vaikutuksesta, niin en usko tuon suuruisen leikkuun saavan aikaan vastaavaa määrää lisää työpaikkoja. Tämä johtuu siitä että yrityksen ensisijainen tarkoitus on tuottaa omistajilleen maksimaalinen voitto, eikä palkata mahdollisimman paljon lisää työntekijöitä. Nämä ovat useimmiten ristiriidassa keskenään, koska työntekijä aiheuttaa yritykselle kustannuksia. Trendinä onkin jo pitkään ollut pyrkimys työn tuottavuuden kasvattamiseen, joka taas luontaisesti vähentää tarvetta lisätyövoiman rekrytointiin. Eli jos pienyrittäjä onnistuu kasvattamaan 10 ihmistä työllistävän firmansa työn tuottavuutta 10%, niin lopputuloksena ne 10 ihmistä tekee 11 ihmisen työt. Työn tuottavuutta kuvaavia käppyröitä löytyy tilastokeskuksen sivuilta ja niissä kuvaajat sojottavat lähes poikkeuksetta ylöspäin.

Jos palkkoja leikattaisiin sen sijaan 50%, olisi vaikutus vientiyrityksiin jo melkoisen suuri. Luultavasti työpaikkoja syntyisi vientisektorille reilusti yli säästyneiden palkkakulujen, eli minimissään työpaikkojen määrä kaksinkertaistuisi ja Suomi tulisi EU:n mittakaavassa jo todella kilpailukykyiseksi, erityisesti suhteessa pääkilpailijoihinsa Ruotsiin ja Saksaan. Tosin tuollainen leikkaus tekisi kotimarkkinoista kerralla selvää ja maa olisi selvitystilassa parissa vuodessa.


Muuten kun tuo sinun laskelmasi piti kai olla suuntaa antava, niin missä maassa ihmisten keskimääräinen nettotulo on 40 tonnia tai edes lähelle? Kun ymmärrät varmaan että bruttopalkasta veron osuus ei näy ostovoimassa.

Kun kerran kysyit niin veikkaisin mutuna että esim. Sveitsi ja Luxemburg voisivat olla tällaisia maita. Kyllä se suuruusluokka silti pätee, vaikka verot jättäisi huomiotta. Puhuin siis palkasta, en tulosta. Tulo sisältää palkan lisäksi mm. mahdolliset sosiaalituet, päivärahat, km-korvaukset, lapsilisät ja pääomatulot. Mutta siis avoimen sektorin keskipalkka ilman ylitöitä ja tulospalkkioita on Suomessa nyt 3503€/kk, joka tekee vuodessa 12,625 x 3503 = 44225. Veroprosentit vaihtelevat vähennysten ja asuinkunnan mukaan, mutta 30k€ vuodessa lienee lähellä. Siihen sitten ylityöt ja tulospalkkiot päälle, joiden keskimääräistä suuruutta on kylläkin hankala arvioida.
https://tyopaikat.oikotie.fi/tyonte...alkka-nousi-3-503-euroon-yksityisilla-aloilla

Verotkin muuten ovat melko pitkälle palkkaa. Ne ovat vain julkisen sektorin palkkaa. Näin eräs voodoo-taloushörhö intti eräällä toisella foorumilla. Se on tosin jo ihan eri keskustelun aihe.
 

Urpo35

Jäsen
Suosikkijoukkue
Capitals
Minä mainitsinkin heti alkuun näin: "Laitetaan tähän karkea ja suuntaa-antava esimerkkilaskelma palkka-alen negatiivisista vaikutuksista työllisyyteen"

Negatiiviset vaikutukset ovat helpommin laskettavissa, koska tiedetään työllisten määrä ja keskipalkka. Näin saadaan laskettua suoraan ostovoiman putoaminen palkkojen osalta. Se ei ole siis skenaario vaan fakta, koska palkkoja on leikkauksen jälkeen vähemmän käytettävissä kulutukseen kuin ennen leikkausta. Skenaario on esim. se, kuinka paljon vientiyrityksiin syntyisi työpaikkoja jos palkkoja leikattaisiin vaikkapa 10%. Siitä syystä jätin palkanleikkauksen positiivisen vaikutuksen tarkasteluni ulkopuolelle.

Juu sinun laskelmasi oli negatiivisista vaikutuksista, se ei ollut skenaario. Kun sanoin että aivan samanlainen, en tarkoittanut että sinunkin olisi skenaario, kirjoitin hieman huonosti, vaan että yhtä vähän tekemistä tuollaisella teoreettisella laskelmalla on todellisuuden kanssa, jossa ei oteta huomioon millään tasolla positiivisia vaikutuksia kansantalouteen. Tuollaiset laskut ovat käytännössä sama asia kun yritys laskisi investoinnistansa pelkät menot ottamatta huomioon tuloja tai vaihtoehtoiskustannuksia. Itsessään tuosta laskusta on siis kovin vähän hyötyä.

Jos se 40k muuttuu 30 tuhanneksi, tuosta laskelmasta lähtee samantien 25% pois negatiivisita vaikutuksista. Toki verot pystytään mieltämään julkisen sektorin palkaksi, mutta sitä ei tiedetä kuinka paljon sillä on vaikutusta ostovoimaan ennen kuin tiedetään leikkaako valtio samassa suhteessa työvoimakustannuksistaan vai rahoittaa vajeen velalla. Mutta joo tuo menee jo hieman ohi aiheen.
 

Edustaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, CFC, Bayern, BVB
Veronkorotukset leikkaavat ostovoimaa täysin vastaavasti, mutta eivät auta edes vientiä, tämä ei näytä kuitenkaan olevan kenenkään mielestä ongelma?

Kyllä se monen mielestä on ongelma, minunkin. Reilu kuukausi sitten juttelin yhden tutun kanssa, joka kuuluu erääseen tunnettuun sukuun jonka omistamat businekset Suomessa ja osin ulkomailla ovat arvoltaan 9 numeroista suuruusluokkaa. Kun kyselin kuulumisia näin laman keskellä, niin kaveri kertoi heti kuin apteekin hyllyltä että heidän liiketoimintaansa haittaa Suomen äärimmäisen kireä verotus. Se haittaa kuulemma sekä yrittäjää, että kuluttajaa. Myös venäläisen turismin ja ostosmatkailun hyytyminen näkyi selvästi. Ei maininnut sanallakaan liian korkeista palkoista Suomessa. Ainoastaan ylikireä verotus.
 

Kyynikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK / HJK + Porin Ässien sympatiakannattaja
Verotuksesta, taisi olla keväällä jossain talouslehdessä jossa kerrottiin Suomen olevan top-5;ssa maailmassa kun verrataan kokonaisveroastetta. Eihän se ole mikään ihme, kyllä sen tällainen keskituloinen työssäkäyvä perheellinen mies saa tuntea nahoissaan ja lompakossaan. Suomessa elätetään liian suuri määrä sellaisia ihmisiä ja yrityksiä jotka eivät tuota muuta kuin menoja eri tukien muodossa. Ja sitä on jatkunut jo liian pitkään. Nyt on seinä vastassa, automaatista on rahat loppumassa, tai ainakin automaatin täyttäjät.
 

Joukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
https://www.youtube.com/watch?v=U3zalh4FUxI
Soini on hieman itsevarmalla linjalla kevään vaalien tuloksesta. Olen samaa mieltä Soini kanssa kuluvan vaalikauden hallituksista, mutta epäilen PerusSuomalaisten kykyä tehdä suuriakaan muutoksia niin toimintakulttuuriin kuin Suomen taloudelliseen tilaan. Jotta Soinin ryhmittymä saisi oikeastaan mitään läpi, täytyisi heidän saada se 60% eduskuntapaikoista, mikä ei tietenkään ole mahdollista. Jos Soinin ajatus kolmen suurimman puolueen hallituksesta toteutuu ja PerusSuomalaiset ovat siinä mukana, voi yhteistyöstä tulla kuitenkin haastavaa. Soinin kynnyskysymys on edelleen EU-tukipolitiikka ja loogisen ajattelun mukaan Suomen on kuitenkin oltava siinä mukana, koska olemme EU:ssa. Tässä on sen haastava osuus.

https://www.youtube.com/watch?v=FugnaNkwAQ4
Soini on mukana normipurkutalkoissa. Tässä pisti korvaan se, että EU on tuonut meille noin 45000 lakia, säädöstä yms, lähteenä Soinilla Suomen Yrittäjät. Olisi mukava tietää kuinka tarkasti niitä noudatetaan muualla EU:ssa. Perustuuko tämä normitus kuitenkin vanhaan sanontaan, että mitä ei ole erikseen kielletty on sallittu? Ihmisten moraali ja vapaa ajatusmaailma ei varmastikaan takaa oikeudenmukaista ja sujuvaa maailmaa, mutta ehkä niissä direktiiveissä olisi myös karsittavaa.

https://www.youtube.com/watch?v=rqv0aXpUIP8
Tämä menee jo populismin puolelle. Eläkejärjestelmän kritisoiminen on helppo vaalikikka, mutta muutosta ei varmastikaan saa aikaiseksi mikään puolue, kaikilla on äänestäjinään myös suurituloisia eläkeläisiä. Perusajatuksesta olen samaa mieltä, mutta eläkejärjestelmä on aikanaan jo luotu suurituloisia suosivaksi ja tähän ei ole helppo tehdä muutosta, kuka haluaisi luopua omistaan. Pienituloisen asiaa ei eduskunnassa mikään puolue aja, yksittäiset kansanedustajat kyllä, mutta ilman suurempaa vaikutusvaltaa.

https://www.youtube.com/watch?v=j2mgUxLEtIo
Soini asettaa yhteistyölle aika tarkat reunaehdot Vihreiden ja Vasemmistoliiton kohdalle. PerusSuomalaisten ja Soinin hinku hallitukseen on nyt niin kova, että Soini ei voi enää heitellä pelkästään hauskoja sutkautuksia, vaan täytyy sanoa jotakin konkreettisempaa. Tämä on sinänsä hyvä asia, äänestäjät saavat vihdoinkin "selkeämpää" näkökulmaa puolueen tavoitteista ja ohjelmasta.

Vielä tuosta autoveron poistamisesta tulevan vaalikauden aikana. Jostakin tuo vajaus on otetta kokonaispottiin ja helpoin tapahan on joko nostaa polttoaineen verotusta tai sitten arvonlisäveroa. Toinen mietittävä asia on nykyisen veron mukaan ostetun auton arvo. Voiko tässä tulla tilanne, että 2-3 vuotta vanha auto, joka on ostettu verollisena, on hinnaltaan kalliimpi, kuin uusi veroton? Käytännössä näin ei autokaupoissa tule tapahtumaan, eli nyt ostetun auton arvo laskee vielä tavallista enemmän ja sen pelon seurauksena voi uusien autojen kauppa pysähtyä täysin, kun odotetaan mahdollista muutosta autoveroon. Periaatteessa kannatan tuota verottomuutta, mutta toteutus oikeudenmukaisesti ja sujuvasti on todella haastava toteuttaa. Ehkä veron kevennys olisi kuitenkin järkevämpää kuin poisto kokonaan.
 

Kyynikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK / HJK + Porin Ässien sympatiakannattaja
Olen tuosta persujen autoveron poistosta sitä mieltä että ei. Jos jotain veroja pitäisi alentaa niin työn verotusta ennen kaikkea. Silloin jäisi enemmän kulutukseen joka työllistäisi paremmin ja toisi myönteisen kierteen Suomeen. Veroja pitäisi alentaa reilusti ja koskemaan kaikkia tuloluokkia. Verotuksen painopiste pitäisi ohjata kulutukseen. Mutta mikä puolue lähtisi tällaista ajamaan? Ei ainakaan vasurit sillä eihän työssä käyvällä saa olla asiat paremmin kuin rumpeilla.
 

Ahar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Pelicans, Suomi, Ruotsi, Columbus
Eipä Suomesssa enää veroja oikeastaan nostaakaan voi, joten edes autoveron poisto olisi kotiinpäin. Jos lasket omasta palkastasi kaikki verot ym. maksut, niin pääsee helposti noin 40:n veroprosenttiin. Tämän jälkeen tilille tupsahtaneet eurot laitetaan kiertoon, eli maksetaan arvonlisäveroja, tupakkaveroja, bensaveroja, alkoholiveroja, makeisveroja jne jne. Kyllähän normi ihminen maksaa nykyään tuloistaan kaikenkaikkeaan jo palttiarallaa 60-70 prosenttia kaikenlaisiin veroihin.Silti valtio joutuu jatkuvasti ottamaan lisälainaa, joten jotain on jossakin joskus tehty väärin, eikä korjausliikettä ole vieläkään aloitettu.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Ottamatta kantaa arvokysymyksiin, on mielestäni selvää, että jos veronkevennyksiä tehdään, niin ne pitää toeteuttaa siten, että muutoksen myötä ihmisille jäävä "ylimääräinen" raha ohjautuu mahdollisimman täysimääräisesti kotimaiseen kulutukseen. Tässä mielessä ajatus kaikkiin tuloluokkiin kohdistuvista tuloveron alennuksesta on hölmö ja epätarkoituksenmukainen toimenpide. Toki oikealta laidalta rulevana ehdotuksena ymmärrettävä, koska eihän maan asioilla niin välilä, kunhan vain hyväosaisille kahmitaan entistä paremmat oltavat.

Myös tämä persujen ajatus autoveron poistosta on hyvin oikeistolainen ehdotus. Suurimmat hyötyjät ovat kalliiden luksusautojen ostajat ja vastaavasti köyhyysrajan tienoilla elävien osalta muutos on hyödytön, koska ei heillä uuteen autoon, jos autoon ollenkaan. ole varaa. Ja jos ne Niikon puheet autoveron poiston kompensoimisesta polttoaineverotuksen ja käyttömaksun nostoilla pitää kutinsa, niin kysehän on käytännössä tulonsiirrosta pineituloisilta autoilijoilta suurituloisille autoilijoille.
 
Suosikkijoukkue
Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
..Silti valtio joutuu jatkuvasti ottamaan lisälainaa, joten jotain on jossakin joskus tehty väärin, eikä korjausliikettä ole vieläkään aloitettu.

Tuo jotain, jossakin & joskus tehty virhe oli Suomen liittäminen EU:n valuuttaunioniin.

Seuraavan hallituksen eräs tehtävistä on selvittää vaikutukset Suomen taloudelle mahdolliseen eroon eu:sta & eurosta ja tarvittaessa aloitettava tuo prosessi.

Suomea on pidetty vain toinen jalka puolittain eu:ssa liittymisestään lähtien päättäjiemme toimesta. Maksajan osaan suomalaiset veronmaksajat kelpaa, mutta kun pitäisi toimintatapoja yhtenäistää muun euroopan kanssa, niin sehän ei käy. Esim. verottaja ja tulli haraa viimeiseen asti vastaan. Mitä helvettiä me teemme sellaisessa "vapaakauppaliitossa", jossa muut korjaavat hyödyn ja suomalainen talous ottaa alvariinsa takkiin?
 

Edustaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, CFC, Bayern, BVB
Olen ennenkin laittanut potentiaalisia säästökohteita näkyville, niin laitetaan nytkin. Perään mahdollinen säästö:

-Julkisen sektorin hallinnon tehtävien karsiminen ja jäljelle jääneiden välttämättömien tehtävien tehostaminen(250milj.€)

-Julkisen sektorin lattiatason tehtävien(esim. THL, Tukes, Tekes, ELY, PRH, Valvira, Trafi, Metla, Ilmatieteenlaitos, jne... kts alla oleva listaus) käyminen läpi tiheällä kammalla(1500milj.€)

-Yritystukien leikkaaminen(500milj.€)

-Kehitysavun leikkaaminen(750milj.€)

-Lapsilisien leikkaaminen, painotus pienituloisille(500milj.€)

-Ahvenanmaan maakunnan tuen pienentäminen muun maan tasolle(200milj.€)

-Pakkoruotsin ja keinotekoisen kaksikielisyyden poistaminen(1500milj.€)

-Säätiöiden verotuksen kiristäminen, panostukset veronkierron/harmaan talouden torjuntaan(1000milj.€)


Tähän loppuun vielä lista eri ministeriöiden toimialoihin kuuluvia organisaatioita, joissa on aivan varmasti karsittavaa ja menojen priorisointia:

aikuiskoulutusneuvosto
ammattikorkeakoulu AMK ~ amk
arkistolaitos
arvonimilautakunta
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA
Celia (Näkövammaisten kirjasto)
CIMO (Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus)
CSC (Tieteen tietotekniikan keskus)
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta
Eläketurvakeskus ETK
Energiamarkkinavirasto EMV
Eurooppatiedotus
Finanssivalvonta Fiva
geenitekniikan lautakunta
Geodeettinen laitos
Geologian tutkimuskeskus GTK
hallinto-oikeus (Oulun hallinto-oikeus jne.) HAO
hovioikeus (Itä-Suomen hovioikeus jne.) HO
Huoltovarmuuskeskus HVK
Hätäkeskuslaitos
Ilmatieteen laitos
Kansallinen audiovisuaalinen arkisto KAVA
Kansallisarkisto KA
Kansalliskirjasto
Kansaneläkelaitos Kela
keskusrikospoliisi KRP
kieliasiain neuvottelukunta
Kilpailu- ja kuluttajavirasto
KKV
konkurssiasiain neuvottelukunta
Konkurssiasiamiehen toimisto
Korkeakoulujen arviointineuvosto KKA
korkein hallinto-oikeus KHO
korkein oikeus KKO
Kotimaisten kielten keskus Kotus
koulutustoimikunta
kuluttajariitalautakunta KRIL
Kuluttajatutkimuskeskus
Kuntien eläkevakuutus Keva
kuntoutusasiain neuvottelukunta KUNK
kutsunta-asiain keskuslautakunta
käräjäoikeus (Turun käräjäoikeus jne.) KäO ~ KO
lapsiasiainvaltuutetun toimisto
Liikenneturva LT
Liikennevirasto
Trafi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden hintalautakunta Hila
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike
Maahanmuuttovirasto Migri
maakunta-arkisto (Vaasan maakunta-arkisto jne.)
Maanmittauslaitos MML
maaseutuelinkeinojen valituslautakunta
Maaseutuvirasto Mavi
maistraatti (Espoon maistraatti jne.)
markkinaoikeus MAO ~ MaO ~ MO
Matkailun edistämiskeskus MEK
Merimiespalvelutoimisto MEPA
Metsäntutkimuslaitos Metla
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
Mittatekniikan keskus MIKES
Museovirasto MV
nimilautakunta
nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora
oikeusaputoimisto (Akaan oikeusaputoimisto jne.)
Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Optula
Oikeusrekisterikeskus
Onnettomuustutkintakeskus
Opetushallitus OPH
Patentti- ja rekisterihallitus PRH
Pelastusopisto
Poliisiammattikorkeakoulu Polamk
Poliisihallitus
Poliisin tekniikkakeskus
Puolustushallinnon rakennuslaitos
Puolustusvoimat
Puolustusvoimien kansainvälinen keskus PVKVK
Rajavartiolaitos
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL
rikoksentorjuntaneuvosto RTN
Rikosseuraamuslaitos
romaniasiain neuvottelukunta RONK
Saamelaiskäräjät
siviilipalveluskeskus
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira
sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta
suojelupoliisi Supo ~ supo
Suomen Akatemia SA
Suomen Pankki SP
Suomen ympäristökeskus SYKE ~ Syke
Suomenlinnan hoitokunta
syyttäjänvirasto (Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto jne.)
Säteilyturvakeskus STUK
Taiteen keskustoimikunta
tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE
Tekes (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus)
TE-keskus (Lapin TE-keskus)
tekijänoikeusneuvosto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
tiedonjulkistamisen neuvottelukunta
tietosuojalautakunta TSL
tietosuojavaltuutetun toimisto
Tilastokeskus TK
Tulli
tuomarinvalintalautakunta
turvallisuus- ja puolustusasiain komitea TPAK
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
Tutkimus- ja innovaationeuvosto
tutkimuseettinen neuvottelukunta
työ- ja elinkeinotoimisto
työneuvosto
työterveyshuollon neuvottelukunta
Työterveyslaitos TTL
työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta
työtuomioistuin TT
Työvoimaopisto
ulosottovirasto
vakuutusoikeus VakO
valtakunnallinen sosiaali- ja
terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE
valtakunnansovittelijan toimisto
Valtakunnansyyttäjänvirasto VKSV
Valtiokonttori
Valtion elokuvatarkastamo VET
Valtion Eläkerahasto VER
valtion liikuntaneuvosto
valtion ravitsemusneuvottelukunta VRN
Valtion taidemuseo VTM
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
VATT
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Palkeet)
VTT (Valtion teknillinen tutkimuskeskus)
valtioneuvoston käännös- ja kielipalvelu
valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunta
Valtiontalouden tarkastusvirasto
VTV
Vankeinhoitolaitos
Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti
Verohallinto
Viestintävirasto
Väestörekisterikeskus
VRK
vähemmistövaltuutetun toimisto
yliopisto (Helsingin yliopisto jne.)
ylioppilastutkintolautakunta YTL

Vaikka ylläoleva listaus sisältää mahdollisesti jo lopetettuja tai keskenään yhdistyneitä organisaatioita, niin jokainen kai käsittää millaisesta määrästä verorahoja puhutaan tällaisten systeemien pyörittämisessä. Kun yksityinen sektori on jo tehostanut/sopeuttanut rakennettaan rajusti, olisi mielestäni kohtuullista tehdä vastaavat toimenpiteet julkisella puolella. Tämä siitäkin huolimatta, että se ainakin aluksi lisää työttömyyttä. Ja joka väittää ettei tehostettavaa ole niin valehtelee.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Mets
No ihan perus makrotalouden teorian mukaan palkkojen lasku johtaa suoraan tuotannon laskuun ja talouden kokonaistalouden pienenemiseen ja sitä kautta deflaatioon. Ihan voi ottaa vaikka netistä semmosen makrotalousteorian pikakurssin ja liikutella itse niitä arvoja käppyröissä, niin tietää miten tuo vaikuttaa.


Toki se on maailmantalouden mittakaavassa monimutkaisempi keissi, mutta Vienti ei ole kaikki, vaan nytkin meitin BKT:sta suurin osa on kotimaista kysyntää, jota palkka-ale leikkaisi välittömästi ilman Valtion isoja tukitoimia verotuksessa, joka taas sitten leikkaisi palveluja tai lisäsi velanottoa. Vientiä toki auttaisi, mutta se on 40% BKT:stä joten aika hemmetisti saisi vienti kasvaa, jotta kotimaisen kysynnän lasku saataisiin kompensoitua.


Se miten sitten valtio tai keskuspankki voi vaikuttaa ulkoisvaikutuksena tähän markkinoiden toimintaan palkanlaskutilanteessa on politiikkaa, ja niitäkin käppyröitä voi siinä makrotalousmallissa ihan itse liikutella ja katella miten se menee.
Vaan minä kysyin tehdyn tutkimuksen linkkien perään ja mitä saan? Foorumnimimerkin mutuilua, kehoituksen perehtymään johonkin pikakurssiin plus esitys "piirrä käppyrät itse".
Vaikka te varmaan päivystätte forkalla 24/7 niin miettikää vähän ennenkuin postaatte vastauksia esitettyyn kysymykseen. Sama nimimerkille Edustaja. Kaikkea ei ole pakko kommentoida jos ei ole asiaa. Tosin ko nimimerkit tätäkin varmaan kommentoivat vaikka vastausta ei edelleenkään ole.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
-Lapsilisien leikkaaminen, painotus pienituloisille(500milj.€)

-Pakkoruotsin ja keinotekoisen kaksikielisyyden poistaminen(1500milj.€)

-Säätiöiden verotuksen kiristäminen, panostukset veronkierron/harmaan talouden torjuntaan(1000milj.€)
Viitsisitkö vähän konkretisoida, miten säästöt toteutetaan ettei esityksesi jää soinimaiselle meloonin päähän ei sovi omenan lakki -tasolle.

Mikä lapsilisien leikkaamisen jälkeen lapsilisien määrä on eri tulotasoilla?

Mistä koostuu 1.500 miljoonan euron säästö, jos kaksikielisyys postetaan? Miten olet laskelmissasi päätynyt tuohon lukuun?

Paljonko saadaan verotuloja säätiöiden verotusta kiristämällä?
 

Tuamas

Jäsen
Varsinkin kun otetaan huomioon säätiöiden luonne sekä niiden toteuttamat tehtävät yhteiskunnassa.

Säätiöiden verotuksen kiristys vastaa todennäköisesti nettohyödyltään edustuskulujen vähennyskelpoisuuden poistoa.

Säätiöt kuitenkin pääasiassa hoitavat yleishyödyllisiä tehtäviä yksityisin varoin.

Edit.
Lapsilisien leikkaus maassa jossa on sellainen ikäpyramidi ja syntyvyys kuin Suomessa antaakin juuri oikean signaalin.
 
Viimeksi muokattu:

Edustaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, CFC, Bayern, BVB
Mikä lapsilisien leikkaamisen jälkeen lapsilisien määrä on eri tulotasoilla?

Esim. mediaanitulotasoa suurempituloiset eivät saa mitään. Siitä alaspäin lapsilisä kasvaa progressiivisesti tulojen pienentyessä. Alin tulodesiili saisi täyden lisän joka olisi sama kuin nytkin. Kannattaa huomioida, että hyvätuloisille lapsilisä ei edes ole mitenkään välttämätön etuus ja usein se meneekin kulutuksen sijaan kokonaisuudessaan säästöön.

Mistä koostuu 1.500 miljoonan euron säästö, jos kaksikielisyys postetaan? Miten olet laskelmissasi päätynyt tuohon lukuun?

Muutamia esimerkkejä pakkoruotsin kustannuksista:

-Yleisradion 510milj.€ budjetista menee 17% ruotsinkieliseen toimintaan. Se tekee 86milj.€.
-"Valtio tulee taloudellisesti kuntia vastaan kaksikielisten palveluiden tarjoamisessa sekä yleisessä valtionosuudessa että peruskoulutoimen valtionosuudessa. Kaksikieliset kunnat saavat 10 prosentin korotuksen yleisessä valtionosuudessa palvelujen järjestämiseen molemmilla kielillä. Peruskoulutoimessa kaksikieliset kunnat saavat jokaista ruotsinkielistä oppilasta kohden 10 prosentin korotuksen."
-"Kun Ruotsi ja Ahvenanmaa ovat selvittäeet sitä, miksi suomenkielistä koulua, yliopistoa, hoitolaitosta jne. on mahdotonta perustaa, syyksi on esitetty laskelmat, jotka osoittavat, että suomenkieliset palvelut tulisivat maksamaan niin paljon, että yhteiskuntajärjestelmä ei pystyisi niitä kantamaan." Oletan siis, että nämä kustannukset pätee toiseenkin suuntaan, eikä vain suomen kielen kohdalla Ruotsissa ja Ahvenanmaalla.

Lainaukset oheisesta linkistä, jossa on tietoa pakkoruotsista.
http://www.pakkoruotsi.net/kustannukset.shtml

Pakkoruotsin kokonaiskustannuksista on esitetty lukuisia arvioita. 2 miljardia euroa vuodessa on melko yleinen arvio. Taannoin joku kiihkoilija väitti hinnaksi jopa 5Mrd/v. Olen päätynyt lukuun 1,5Mrd€ vähentämällä tuosta 2Mrd€ summasta varmuuden vuoksi 25%.

Paljonko saadaan verotuloja säätiöiden verotusta kiristämällä?

Seuraava lainattu wikipediasta, josta linkki perässä:

"Yleishyödylliset yhteisöt nauttivat laajasta verovapaudesta:
  • Verovapaita ovat yleishyödyllisen yhteisön saamat jäsenmaksut, osingot, korot, vuokratulot osakehuoneistosta, siirtokelvottomalla vuokrasopimuksella vuokratulla tontilla olevan rakennuksen edelleen vuokraamisesta saatu tulo, lahjoitukset sekä luovutusvoitot muusta kuin elinkeinotoimintaan kuuluvasta omaisuudesta.
  • Julkisyhteisöjen toiminta-avustukset yleishyödylliseen toimintaan ovat verottomia.
  • Yleishyödyllinen yhteisö on perintö- ja lahjaverotuksessa verovapaa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yleishyödyllinen_yhteisö

Pelkästään Suomen 10 suurimman säätiön tase on 8,2Mrd euroa. Lähde wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Säätiö_(Suomi)

VTV arvioi kaikkien säätiöiden varallisuudeksi 12-15Mrd€. Säätiöiden tuotot ovat osittain hämärän peitossa, mutta yhteensä yli 2800 säätiöllä voi olettaa olevan jopa miljardiluokan tulot/tuotot vuosittain. Nämä ovat pääsääntöisesti verovapaita. Soini esitti verotettavaksi vain yli 100000€ pääomatuloja säätiöissä ja niitäkin maltillisesti 15% verolla. Tällä kertyisi valtion kirstuun minimissään 50milj.€ vuosittain. Mikäli säätiöiden alle 100000€ suuruisiakin pääomatuloja verotettaisiin, voisi niiden olettaa tuottavan valtiolle vähintään sen 100milj.€ vuosittain.
 

Edustaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, CFC, Bayern, BVB
Säätiöt kuitenkin pääasiassa hoitavat yleishyödyllisiä tehtäviä yksityisin varoin.

Lapsilisien leikkaus maassa jossa on sellainen ikäpyramidi ja syntyvyys kuin Suomessa antaakin juuri oikean signaalin.

Toki näin mutta huomioiden maamme tämän hetken katastrofaalisen taloustilanteen, niin jotenkin kai pitäisi valtion alijäämäistä budjettia pystyä paikkaamaan.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
-Yleisradion 510milj.€ budjetista menee 17% ruotsinkieliseen toimintaan. Se tekee 86milj.€.
t
Pitäisikö mielestäsi Ylen kokonaan lopettaa ruotsinkieliset lähetykset? Jos pitää niin pitäisikö Ylen samalla perusteella lopettaa aluelähetyksensä myös vaikka jossain Kainuussa kun ei sielläkään paljon väestöä? Tulisi varmasti halvemmaksi, jos kainuulaiset kuuntelisivat Helsingin ylenaikaista.
 

Tuamas

Jäsen
Toki näin mutta huomioiden maamme tämän hetken katastrofaalisen taloustilanteen, niin jotenkin kai pitäisi valtion alijäämäistä budjettia pystyä paikkaamaan.

Niin, mutta kun maassamme suurimpia ongelmia pidemmällä aikavälillä on nurinkurinen väestöpyramidi, niin näkisin että lastentekoon mahdollisesti vaikuttavia kannustimia (niitä ainoita joita edes on jäljellä) leikkaamalla mennään perse edellä puuhun.

Lisäksi säätiöt saavat lahjoituksia ja niihin kanavoidaan yksityistä rahaa, koska ne ovat verotehokas keino tukea ja hoitaa yleishyödyllisiä asioita (taide, tiede, terveys...). Tätä jos lähdetään purkamaan, kaatuu säätiöiden tehtäviä helposti julkisen vallan kontolle ja muutoksen nettovaikutus on yhteiskunnan kannalta negatiivinen, vaikka verotuloja saataisiinkin kerättyä ina lisää.

Kansantaloudellisesti merkittävimpiä kysymyksiä on eläkekysymys. Suurten ikäluokkien panda-sukupolvi on kusettanut itselleen ylisuuret eläkkeet seuraavien sukupolvien piikkiin.

Jos taloudellista toimeliaisuutta ja työllistämistä halutaan helpottaa, on ensimmäinen tehtävä eläkejärjestelmän uudistus. Bruttopalkoista menee ensi vuonna jo yli neljäsosa eläkemaksuihin.
 
Viimeksi muokattu:

Edustaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, CFC, Bayern, BVB
Pitäisikö mielestäsi Ylen kokonaan lopettaa ruotsinkieliset lähetykset? Jos pitää niin pitäisikö Ylen samalla perusteella lopettaa aluelähetyksensä myös vaikka jossain Kainuussa kun ei sielläkään paljon väestöä?

Ei yksikielisyys-perusteella Ylen varmaankaan tarvitsisi Kainuun aluelähetyksiä lopettaa.
 

Edustaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, CFC, Bayern, BVB
Jos taloudellista toimeliaisuutta ja työllistämistä halutaan helpottaa, on ensimmäinen tehtävä eläkejärjestelmän uudistus. Bruttopalkoista menee ensi vuonna jo yli neljäsosa eläkemaksuihin.

Epäilemättä kaikki keinot budjetin tasapainotukseen pitäisi tutkia.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Halla-aho on sitä mieltä, että PS:n gallupkannatuksen tippuminen johtuu liian vähäisestä keskittymisestä maahanmuuttoon ja sen kritiikkiin. linkkiä IL:n uutisee: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015010418972592_uu.shtml

Voi Halla-aho kyllä olla ihan oikeillakin jäljillä, Soinille toki vaikea tilanne, kun on pyrkinyt tekemään persuista salonkikelpoisempaa...
 
Voi Halla-aho kyllä olla ihan oikeillakin jäljillä, Soinille toki vaikea tilanne, kun on pyrkinyt tekemään persuista salonkikelpoisempaa...

Kalevan jutussa Halla-aho jatkaa:

"Homoavioliitot ovat vähämerkityksinen asia, eivätkä ne vaikuta oikeastaan mihinkään. En niitä kannata, mutta voin mainiosti elää asian kanssa. Soini on sanonut, että maahanmuuttoon liittyvät asiat eivät häntä kiinnosta. Se on ihan ok, mutta toisaalta voisin sanoa, että homoliittokysymys ei kiinnosta minua henkilökohtaisesti pätkääkään, mutta silti ymmärrän, että puolue on muodostanut jonkin linjan"

Soini vastaa plokissaan (voi jeesus kun on ärsyttävä sana): http://timosoini.fi/2015/01/perussuomalaiset-on-moniaaninen-kansanliike/

Tiedä sitten, luenko näitä juttuja vain kuin piru raamattua, vai huokuuko Soinin kommenteista pieni pelko perussuomalaisten hajaannuksesta ja kentän tyytymättömyydestä puheenjohtajaa kohtaan. Soinin temppuvarasto tuntuu ehtyneen jo aikaa sitten, joten innolla seurailen miten rivit kootaan näin vaalien alla.
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Mielestäni Halla-aho on ihan oikealla linjalla, maahanmuuttoa on aihepiirinä alettu varomaan liikaa PS:n piirissä ja samoin EU vastaisuutta on himmailtu. Tällöin puolue on menettänyt vaihtoehdon leimaa ja taantunut ns. valtapuolueeksi. Maailmaltakin sen näkee, että maahanmuutto kannattaisi pitää pöydällä ja kaivaa vahvasti esiin vaaliteemaksi. Myös itse koen äänestäjänä hyvin tarpeelliseksi sen, että joku pitää tätä teemaa kriittsessä keskusteluissa ja ajaa linjaan tiukennuksia. Vaikka se onkin loputtoman vaikea aihe keskustella Suomessa, niin sitä ei pitäisi pelätä ja Persut vaikuttavat juurikin pelokkailta teeman edessä tällä hetkellä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Myös itse koen äänestäjänä hyvin tarpeelliseksi sen, että joku pitää tätä teemaa kriittsessä keskusteluissa ja ajaa linjaan tiukennuksia. Vaikka se onkin loputtoman vaikea aihe keskustella Suomessa, niin sitä ei pitäisi pelätä ja Persut vaikuttavat juurikin pelokkailta teeman edessä tällä hetkellä.

Jos joku puolue ottaa maahanmuuton keskeiseksi vaaliteemaksi, vaarana on, että se osoittautuu marginaalikysymykseksi yli 65 vuotiaiden kalastusluvan tapaan. Suomen maahanmuuttopolitiikka on edelleen kiristynyt tällä vaalikaudella ja maahanmuuton tuomat ongelmat ovat vähäisiä. Tästä syystä Suomessa ei ole tilausta Suomi Demokraateille, muutenhan Halla-aho kumppaneineen olisivat lähteneet Perussuomalaisista ja perustaneet oman maahanmuuttokriittisen puolueen.
 
Viimeksi muokattu:

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Se on totta, että se ei voi olla ainoa vaaliteema, mutta mielestäni se on edelleen ns. helppo pala saada asema ja äänisaalis pidettyä, koska on varmaa että muut puolueet eivät käytännössä kriiittisesti koske aiheeseen pitkällä tikullakaan. Olen tuosta eri mieltä, uskon että tilausta kriittiselle suhtautumiselle on. Ongelmat Suomessa eivät ole Ruotsin ja Saksan tasoa, mutta niiden uhkakuvilla voi kyllä ratsastaa ja varmasti menee massoille läpi myös se, että maahanmuuttajilta kaiken tarjotun vastineeksi myös jatkossa vaadittaisiin enemmän - per henkilö.Minä ainakin kaipaisin edelleen lisää kriittisyyttä ja tiukennuksia kautta linjan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös