Niin no, enemmän kyse on siitä, että nykyisessä muodossaan kehitysavussa on paljon puutteita.
Näin voitaneen sanoa. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana Afrikkaan on kehitysavun nimissä kaadettu triljoona dollaria. Siis oikeasti, $ 1 000 000 000 000 000 000. Miljoona miljoonaa taalaa. Joku siinä falskaa, mutta en usko että kyse on mistään hienosäädöstä. Koko perusidea on ihan viturallaan, mukaillaan vaikka Moyon esimerkkiä:
Vuohipaimen James aloittaa hyttysverkkobisneksen. James työllistää lähipiirinsä, ja verkkoja syntyy vaikkapa 100 kpl viikossa. Kauppa käy, ihmiset nukkuvat yönsä ilman puremia ja James palkkaa pari työntekijää lisää. Jne, jne jne. Sitten tulee USA ja pudottaa kuljetuskoneesta 5000 hyttysverkon pakkauksen Jamesin savimajan katolle. Ovat teollisesti tuotettuina tasalaatuisempia ja niitä riittää naapurikyläänkin. James on työtön, kuten työntekijänsäkin. Ei muuta kuin uutta savimajaa kakkimaan ja odottelemaan seuraavaa taivaalta putoavaa riisisäkkiä.
Vaikutus on siis lähinnä lamauttava. Kokonaan eri asia on kriisiapu, jota tarvittiin esim. tsunamin jälkeen ja nyt Bangladeshissa. Siitä väitellessä mennään sitten jo Pentti Linkola -osastolle.