Millä mittareilla? Kaikilla mittareillahan on menty suhteessa YLÖSpäin, vieläpä laman 2007 jälkeen korostetusti vs. muu EU.
- Palkkakehitys. Saksaan verrattuna on lähtenyt lapasesta palkkakehitys 2000-2013. Saksassa on oikeasti matalapalkkahommia, täällä ei. Siellä voidaan yrityksissä sopia taulukkopalkkoja alhaisempia palkkoja, eikä himoa suuriin palkankorotuksiin ole ollut kuten täällä. Seurauksena se, että täällä on noussut monta kymmentä prosenttia palkat
- Laadun romahtaminen. Suomessa ei enää arvosteta sitä, että tehdään laadukasta ja työ hyvin. Niinpä harvassa tuotteessa tai palvelussa voi kokea hyvää hintalaatusuhdetta. Tämä vaikeuttaa myös kansainvälisessä kilpailussa toimimista. Poikkeuksia toki on
- Kilpailutilanteen romahtaminen. Keskusliikkeet ovat suurin syyllinen tähän, mutta monilla aloilla on tapahtunut oikeasti Leninin ihanne eli kaikki kaupat ja palvelut ovat yhteisomistuksessa ja koko kansalle myydään samaa paskaa ja toimitaan tehottomasti, jolloin hinnat eivät ole oikeasti kilpailukykyisiä, mutta valinnanvaraa ei juurikaan ole. Ihmisillä menee liian paljon rahaa perustarpeisiin ja esim. ruokakaupat tahkoavat kohtuuttoman kovaa tulosta
- Koulutus. Yliopistot ovat luvattoman huonotasoisia. Satsaamalla huippuopetukseen ja -tutkimukseen, olisi voitu päästä asenteissa ja osaamisessa pitkälle eteenpäin. Tyydyttiin kouluttamaan halpaa työvoimaa Nokialle
- asuntojen hintojen liian nopea hintojen nousu pk-seudulla 2000-2013. Määräykset asuntojen keskikoosta, esteettömyydestä jne., rakentajien kohonneet palkat, rakennusfirmojen vähäinen määrä ja vähäinen kilpailu sekä kytkökset eläkevakuutusfirmoihin ovat johtaneet tilanteisiin, jossa varsinkin pieniä asuntoja ei ole paljon tarjolla, joten ihmisillä menee liikaa rahaa asumiseen, mikä on huono juttu Suomen elinkeinoelämälle ja kilpailukyvylle
- julkisen sektorin paisuminen, ihmisten haluttomuus ottaa vastaan töitä ja hiippailu töistä varhaiseläkkeelle nuorena. Lamasta ei ole opittu mitään, ei olla valmiita tekemään mitään rahan eteen ja luullaan, että raha kasvaa puussa
- yleinen muutos Suomen ilmapiirissä ja asenteessa. 90 luvun tekemisen meininki ja eteenpäin meno on vaihtunut passiivisuuteen ja masenteluun. Lehdet ovat Suomessa täynnä negatiiviisuutta, ei positiivisuutta niinkuin jossain toisissa maissa. Jokainen asia on ongelma, mikään ei ole mahdollisuus
- väärinkäytökset. Koko ajan on jotain lahjuskohua tai jotain vastaavaa. Ehkä niitä on ollut ennenkin, mutta nyt tuntuu, että se on lähtenyt todella käpälästä tämä juttu ja menetetään se Suomen kilpailuetu, joka on ollut rehellisyys. Ei olla siis sen kummallisempia kuin itäblokin tai Etelä-Euroopan maat
Esimerkkejä voi ottaa vaikka kuinka paljon, mutta itse näen sen niin, että joskus vuosituhannen vaihteessa se muutos tuli, jonka jälkeen lähdettiin menemään alaspäin. Muutos on ollut pikkuhiljaa tapahtuvaa, joten sitä ei ole niin havaittu. Nyt se osuu sitten, kun märkä rätti kasvoille, kun huomataan mihin ollaan jouduttu.