Koko naiskiintiö-case on aivan naurettavaa spedeilyä, jossa olen täysin Daespoon linjoilla. KiVi on nyt niin ulapalla kuin olla ja voi, sillä suoraan sanottuna olet ihan ulkona todellisuudesta jossain höyrylässä.
Jos alamme puhumaan syistä, miksi naisia on niin vähän johtotehtävissä, pitää huomioida pari asiaa.
1) 70% yrityksistä on miehien perustamia. Tästä luonnollisesti seuraa, että hallituksissa on enemmän miehiä kuin naisia. Jos naisia tahdotaan enemmän yritysten hallituksiin, he voisivat vaikka itse perustaa yrityksiä enemmän. Vai tehdäänkö laki, joka pakottaa yritysten perustamisen myös KiVin tosiallisen tasa-arvon maliin, jossa yritysten perustamisen määrä pitää olla 50-50?
2) Naisvaltaiset alat eli esimerkiksi terveydenhuolto on Euroopassa vahvasti sosialisoitu valtiolle. Monet yksityisen sektorin aloista, esimerkiksi teknologia, ovat vahvasti miesvaltaisia aloja eli on täten luonnollista, että kyseisellä alalla on johtotehtävissä enemmän miehiä. Elina Lepomäki kirjoittaa näin:
Ja esimerkiksi tietotekniikan, sähkö- ja tietoliikennetekniikan ja konekteniikan opiskelijoista naisia on kautta vuosien ollut vain reilut 10 %. Jos näitä tilastoja katsoo, niin naisten tavoitteellisen kiintiön tulisi olla pikemmin 10 %, ja sekin voi olla paljon, ottaen huomioon että suuri osa naisista saa lapsia ja kantaa niistä päävastuun niiden ollessa pieniä
Miettikää nyt mitä järkeä on ajaa 40% kiintiötä alalle, jolle vuosittain hakeutuvista opiskelijoista 10% on naisia? Kuinka suuri osa tuosta 10 prosentista omaa minkäänlaista ammattitaitoa hallintotehtäviin niin korkealla? Tuostahan on vaikka kiva miettiä, mitä seuraa noiden alojen yrityksille, kun jopa 40% hallituksesta voi olla täysin ammattitaidottomia hommaansa. Taino, näinhän on jo todistetusti käynyt Norjassa, joissa naisten määrä hallituksessa lisääntyi yli 10% menettivät markkina-arvostaan neljänneksen. Lisäksi puolet yrityksistä, joiden hallituksen jäsenistä kaikki olivat miehiä, vetäytyivät pörssistä kokonaan. Tämä ei ole kenenkään etu.
Yritykset tulevat varmasti kiertämään nämä säännöt. Joko ei listauduta pörssiin ollenkaan ja palataan kabinettien aikakauteen, mikä vahingoittaa paljon tavallista kadunmiestä ja siirtää taloudellista valtaa enemmän jo valmiiksi varakkaiden käsiin. Pörssihän on mahdollistanut tavalliselle duunarille mahdollisuuden ostaa Metsoa Wahlroosin tavoin, mutta nyt se mahdollisuus on vähenemässä.
Asiasta kirjoitti myös hyvin
Tuukka Kuru Uudessa Suomessa, josta muutama väitteeni on peräisin.