Perussuomalaiset

  • 5 842 273
  • 45 944

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Minusta nykyinen joustava järjestelmä mahdollistaa juuri eri alojen tilanteen huomioimisen (esim. työtilanne, työn kuormittavuus). Eläkeikä itse asiassa on koko ajan noussut. Hallitus laski vuonna 2005 eläkeikää 65:stä 63:een (joustavuus 63-68 -vuoden välillä) vuoteen, käytännön eläkeikä on silti nimenomaan noussut. Ne jotka pystyvät, jatkavat työelämässä pidempään. Tavoite on jopa ylitetty. Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto puolustaa nykyjärjestelmää: Tilastotieteilij | Taloussanomat.

Miksi tässäkään asiassa pitäisi luoda valtion taholta pakkolainsäädäntöä kuten kotihoidontuen uudistuksessa virheellisesti tehtiin?
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Kumpiakohan yhteiskunnan kannattaa kouluttaa, niitä joista on pulaa vai niitä jotka valmistuvat suoraan kortistoon?

No niitä, jotka työllistyy parhaiten. Ja työllistymiseen pätee tasan sama lainalaisuus kuin elinikäisiin tuloihin. Mitä korkeampi koulutus, sen parempi työllisyys. tähän saat tällä kertaa kaivaa tilastot ihan itse, löytyy helposti googlaamalla.



Tietenkään koulutus ei ole ilmaista Suomessakaan. Koulutusaikana menetettyjen tulojen lisäksi koulutusjärjestelmästä aiheutuu kustannuksia, jotka rahoitetaan verovaroin. Toisaalta koulutus
on tutkitusti yksi tärkeimmistä asioista taloudellisen kasvun kannalta. Talouden vakaus ja kasvunäkymät ovat myös eläkejärjestelmien kannalta olennaisia tekijöitä.

Koulutuksen on todettu vaikuttavan positiivisesti talouden kasvuun ja teknologian kehitykseen. Koulutuspolitiikalla voi olla talouden kasvun turvaamisen lisäksi myös tulo-, sosiaali- ja tasa-arvopoliittisia tavoitteita.

Ja tottakai puhutaan väestötason trendeistä. Yksilöt on yksilöitä, mutta yksilöä ei voi huomioida koska niitä on yli 5 miljoonaa tässä maassa. Niinpä päätöksiä ja järjestelmiä rakennetaan väestötason tarkastelun pohjalta.
 
Mitä korkeampi koulutus, sen parempi työllisyys.
Mitä suurempi kysyntä ammattitaidolle, sen paremmat aidot työllistymismahdollisuudet. Ymmärtääkseni valtaosa suomalaisista haluaa, että asunnossa on toimivat vesiputket ja viemärit. Ihmiset ovat myös valmiita maksamaan tuosta.
Sen sijaan murto-osa suomalaisista on kiinnostunut tutkimuksesta, joissa käsitellään hameenhelmojen etäisyyden muutosta suhteessa maanpintaan eri vuosikymmeninä. Tuollaisista tutkimuksista ei ole kukaan halukas maksamaan senttiäkään. Yhteiskunta sitten keksii tuollaisille tyhjän rustaajille jonkinlaisen, totaalisen ylisuuren palkkauksen.
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Itse ihmettelen aina, kun puhutaan työurien pidentämisestä niin miksei sitä työuran pidentämistä aloiteta sieltä toisesta päästä? Eli lapset 5-vuotiaina kouluihin niin porukka olisi työelämässä kaksi vuotta aikaisemmin.

Koulutustarjonan taas pitäisi vastata paremmin kysyntää. Tällä hetkellä on kaiken maailman turhia linjoja, joista ei luvalla sanoen ole mitään hyötyä ja ne linjat kouluttavat ihmisiä vain suojatyöpaikkoihin.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Mitä suurempi kysyntä ammattitaidolle, sen paremmat aidot työllistymismahdollisuudet.....

Onko vaikeuksia ymmärtää lukemaansa. Sinulle on esitetty, että parempi koulutus takaa paremman työllisyyden.

Väitätkö vastaan ja esität jotain kättä pidempää argumentiksi, vai haluatko jatkaa omaan tyylisi tuomatta sisältöä keskusteluun?

Tottakai ne putket pitää toimia, mutta miten se liittyy tähän? Ja vaikka liittyisi, niin se putkimieskö ne putket mitoittaa ja suunnittelee?
 
Tottakai ne putket pitää toimia, mutta miten se liittyy tähän? Ja vaikka liittyisi, niin se putkimieskö ne putket mitoittaa ja suunnittelee?
Ei suunnittele. Niitä ei myöskään suunnittele yliopiston käynyt sukupuolen tutkija. Ne suunnittelee todennäköisesti joko DI tai tietyn lisäpätevöitymisen suorittanut ins-AMK. Toisin sanoen sellainen, jonka ammattitaidolle on myös kysyntää, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan.

Edit.
jussi_j kirjoitti:
Onko vaikeuksia ymmärtää lukemaansa.

Tarinankertoja kirjoitti:
Mitä korkeampi koulutus, sen parempi työllisyys.
jussi_j kirjoitti:
Sinulle on esitetty, että parempi koulutus takaa paremman työllisyyden.
Boldaukset mun. Oliko muuta?
 
Viimeksi muokattu:

Gwai Lo

Jäsen
Kumpiakohan yhteiskunnan kannattaa kouluttaa, niitä joista on pulaa vai niitä jotka valmistuvat suoraan kortistoon?

Yhteiskunnan kannattaa tietysti kouluttaa niitä joista on pulaa. Ikävä kyllä koulutuspolitiikan muutokset reagoi pahasti viiveellä talouden suhdanteisiin, jotka ovat ehtineet muuttua jo moneen kertaan siinä vaiheessa, kun näitä kaivattuja osaajia alkaa tupsahdella putkesta.

Tällaista tilastoa aiheesta löysin: https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/tilastot/muut/suomen-korkeakoulutetut-tyottomat-koulutusaloittain-ja-asteittain-2005-2010.pdf

Sivulta 15 mm. näemme, että näitä työttömiä taidealan korkeakoulutettuja on n. puolet vähemmän ollut vuonna 2010, kun esim. kielitieteilijöitä. Muutenkin näemme kun vertailemme muiden tieteenalojen työttömien määrään, että humanistiseltä ja taiteelliselta alalta ei valmistuta sen useammin kortistoon kuin esim. luonnontieteelliseltä alalta (vrt. sivu 18).

Vielä suurempi voimavara ovat naistutkimuksen opiskelijat. Oppiala on lähes koko maailmassa täysin tuntematon, joten meillä on huikea etulöyntiasema :)

Oppiaine tunnetaan Suomessakin nykyään ihan vaan muun maailman malliin sukupuolitutkimuksena. Eikä sekään mikään aivan tuntematon tai tuore tapaus maailmalla ole. Muutenkin tämä vakiintunut termi naistutkimus luo lähinnä itse kullekin mielikuvia telaketjufemakoista emansipoitumassa jossain kansankiihotuksessa, vaikka itse ala voi olla mielenkiintoinenkin, ainakin sen perusteella mitä olen siihen perehtynyt. Mm. käsitykset vallasta, jotka pohjautuu Focaultin ajatuksiin pitkälti, sen kyseenalaistaminen, mitä ja miten perinteisissä yhteiskuntatieteissä ensinnäkään tutkitaan jne.

Edit: tulipa vaan mieleen, että luin tilastoja päin helvettiä. En ottanut ollenkaan huomioon valmistuneiden kokonaismäärää suhteessa työttömiin, joka tietysti on oleellista. Jättäkää siis omaan arvoonsa tuo!
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Oppiaine tunnetaan Suomessakin nykyään ihan vaan muun maailman malliin sukupuolitutkimuksena.

Joka tapauksessa kyse on marginaalisesta tutkimusalasta, jonka otin esin vastineena yleistävään kommenttiin korkeasta koulutustasosta kansantaloutta hyödyttävänä tekijänä.

Tutkimusalan mielenkiinnosta olen kanssasi samaa mieltä, mutta se kaipaisi piiriinsä muitakin kuin mainitsemiasi "telaketjufeministejä". Nykyisellään tutkimus-sanan asettaa mielelläan lainausmerkeihin, koska se tuntuu tuottavan ennalta määrättyihin tuloksiin perustuvia todisteluja, sekä aatteeseen perustuvia, tarkoitushakuisia tuloksia ja päätelmiä.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tuollaisista tutkimuksista ei ole kukaan halukas maksamaan senttiäkään. Yhteiskunta sitten keksii tuollaisille tyhjän rustaajille jonkinlaisen, totaalisen ylisuuren palkkauksen.

Hetkinen. Mikä on tämä yhteiskunta, joka tällaisen ylisuuren palkkauksen keksii, jos kerran kukaan ei ole halukas maksamaan? Minä olen ollut siinä uskossa, että yhteiskunta olemme me, sinä ja minä ja kaikki muut. Ei se ole mikään taivaalta tipahtava jumalan sana.

Tällä porukalla, joka täällä pyörii ja muodostaa tämän yhteiskunnan, on nähty tarpeelliseksi ja arvokkaaksi työllistää myös tutkijoita.

Viimeisin isosti uutisoitu vientituote taitaa olla Angry Birds -oppimateriaalit, joita viedään kovalla tohinalla Kiinaan. Näissä on hyödynnetty Helsingin yliopiston ja sen alaisen Cicero Learning -verkoston tutkimustietoa ihmisen ja lapsen oppimisesta. Onko tämä tutkimus sinusta hyödyttänyt kansantaloutta vai ei ja pitääkö esimerkiksi näille tutkijoille jatkossakin maksaa jonkunlaista apurahaa tai palkkiota yhteiskunnan, siis meidän, varoista? Muutkin toki saavat vastata.
 
Hetkinen. Mikä on tämä yhteiskunta, joka tällaisen ylisuuren palkkauksen keksii, jos kerran kukaan ei ole halukas maksamaan?
Se on se yhteiskunta, jossa valtava enemmistö elää pienen vähemmistön toimeliaisuudesta ja tuottavuudesta ja tuon määrällisen ylivoimansa ansiosta maksattavat vähemmistöllä yhtä ja toista tarpeetonta. Sama yhteiskunta, jossa keksitään tutkimukselle nimi, tekijä ja hintalapuksi 700 000€. Lienee melko yksimielinen käsitys, että yksikään yksilö, yhdistys tai yritys ei olisi tehnyt moista tilausta.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kyllä. Täällä tarvitaan ainoastaan maanviljelijöitä ja metsästäjiä, jotta saadaan ruokaa, rakennusmiehiä, että saadaan suojaa ja vaatteiden tekijöitä, jotta pysytään lämpinä. Kaikki muut ovat yhteiskunnassa loisia, jotka elävät em. ryhmän tuotteilla. Siis niin putkimiehet, jääkiekkoilijat, tehdastyöläiset, opettajat, kauppiaat, viihdetaiteilijat kuin tutkijat.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Kyllä. Täällä tarvitaan ainoastaan maanviljelijöitä ja metsästäjiä, jotta saadaan ruokaa, rakennusmiehiä, että saadaan suojaa ja vaatteiden tekijöitä, jotta pysytään lämpinä. Kaikki muut ovat yhteiskunnassa loisia, jotka elävät em. ryhmän tuotteilla. Siis niin putkimiehet, jääkiekkoilijat, tehdastyöläiset, opettajat, kauppiaat, viihdetaiteilijat kuin tutkijat.

Juuri näin, kunhan ymmärrämme ensin lopettaa kansantaloudelle tappiollisen vientiteollisuuden ;)
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Tarinankertoja, sinulle esitettiin edellisellä sivulla suora pyyntö (tai siis kaksi kappaletta pyyntöjä samasta aiheesta) perustella väitteesi, ajattelitko
tyypilliseen tapaasi jättää perustelematta heittosi vai oliko kyseessä vain puhdas epähuomio?
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Hetkinen. Mikä on tämä yhteiskunta, joka tällaisen ylisuuren palkkauksen keksii, jos kerran kukaan ei ole halukas maksamaan? Minä olen ollut siinä uskossa, että yhteiskunta olemme me, sinä ja minä ja kaikki muut. Ei se ole mikään taivaalta tipahtava jumalan sana.

Se on se sama yhteiskunta, joka tälläkin hetkellä yrittää keksiä jotakin tekosyytä saadakseen Guggenheim-museon Suomeen yhteiskunnan rahoituksella tottakai, vaikka 99,9% ihmisistä ei ole halukas siitä maksamaan. Ja jos ei mitään tekosyytä keksitä, niin ne yrittää tehdä sen pakolla siitä huolimatta. Sellainen on tämä meidän yhteiskunta.

Tarinankertoja, sinulle esitettiin edellisellä sivulla suora pyyntö (tai siis kaksi kappaletta pyyntöjä samasta aiheesta) perustella väitteesi, ajattelitko
tyypilliseen tapaasi jättää perustelematta heittosi vai oliko kyseessä vain puhdas epähuomio?

Onkohan kukaan saanut Tarinankertojalta koskaan vastausta sellaisiin kysymyksiin, joissa hän itse tietää olevansa ns. "nurkkaan ajettu"? Samaa paskaa se suoltaa, vaikka monen kirjoittajan toimesta olisi todistettu hänen olevan väärässä.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Hetkinen. Mikä on tämä yhteiskunta, joka tällaisen ylisuuren palkkauksen keksii, jos kerran kukaan ei ole halukas maksamaan? Minä olen ollut siinä uskossa, että yhteiskunta olemme me, sinä ja minä ja kaikki muut. Ei se ole mikään taivaalta tipahtava jumalan sana.

Aika ylevää Snakster. Yhteiskunnan muodostamme me kaikki mutta meitä kaikkia koskevat säännökset (lait ja asetukset) määritellään eduskunnassa.

Pitäisikö väkivaltarikosten tuomioita korottaa? Jos tämä olisi kansanäänestyksessä niin tod.näk. 90% vastaisi kyllä. Jostain syystä näin ei ole käynyt.

Pitäisikö rattijuoppojen tuomioita korottaa? Jos tämä olisi kansanäänestyksessä niin tod.näk. 90% vastaisi kyllä. Jostain syystä näin ei ole käynyt.

Pitäisikö puoluetukea tiputtaa? Jos tämä olisi kansanäänestyksessä niin tod.näk. 90% vastaisi kyllä. Jostain syystä näin ei ole käynyt.

Pitäisikö byrokratiaa vähentää? Jos tämä olisi kansanäänestyksessä niin tod.näk. 90% vastaisi kyllä. Jostain syystä näin ei ole käynyt.

Se mitä yhteiskunta (suurin osa kansalaisista) haluaa ei aina tapahdu. Jos em. esimerkit ovat ns. slam dunkkeja kansan syvissä riveissä niin turhien julkisten virkojen karsiminen ja erinäisten äänitaiteilijoiden ja muiden huuhaa-tieteilijöiden nykyiset koulutusmäärät lienee myöskin aika korkealla yhteiskunnan (eli suuren yleisön) leikkauslistalla.

Ylisuuri palkkaus on tietysti subjektiivinen käsitys, joku voi kyseenalaistaa pitääkö julkisista varoista maksaa esim. 2500€/kk palkkaa tutkijalle joka tutkii muinais-turkulaisten hääjuhlien rivitanssikoreografian vaikutusta taka-mongolian jurtta-kulttuurin kehittymiseen Ugandassa, mutta joku toinen voi pitää tätä täysin relevanttina tutkimusaiheena ja rahallista panostusta (=palkkaa) täysin oikeutettuna. Jos "yhteiskunnalta" (=meiltä, kansalta) kysyttäisiin halukkuutta tämän palkan maksamiseen, vastaus lienee kaikille selvä. Mutta ei tätä koskaan kysytä suoraan, vaan se tapahtuu hyvin epäsuorasti edustuksellisen demokratian kautta. Em. hypoteettinen epäkohta on vain liian pieni merkitykseltään jotta kukaan siihen puuttuisi esim. vaaliohjelmassa.

Ehkä tästä päästään yhteiskunnan rakenneuudistuksiin ilman mitään aasinsiltaa. Koulutus on Suomen turva ja tulevaisuus mutta koulutus sinänsä ei ole mikään itseisarvo vaan kaikki panostukset koulutukseen pitää pystyä perustelemaan. Mutta koska koulutus itsessään on kaikkien vaalima pyhä arvo, harva uskaltaa puuttua sen sisältöön tarkemmin pelätessään leimakirveiden heilumista.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Aika ylevää Snakster. Yhteiskunnan muodostamme me kaikki mutta meitä kaikkia koskevat säännökset (lait ja asetukset) määritellään eduskunnassa.
Jos kansalta kysytään, että pitääkö veroja alentaa niin 90% on sitä mieltä, että pitää.

Jos kansalta kysytään, että pitääkö yhteiskunnan palveluita parantaa, niin 90% on sitä mieltä että pitää.

Jos kansalta kysytään, että miten tuo yhtälö on mahdollinen niin 90% ei osaa vastata.

Tämä kaikki on mahdollista sillä, että 90% kansasta on idiootteja.
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
En kerro, koska se ei ollut viestini pointti. Ihmisen kuuluu tehdä töitä siihen asti kuin jaksaa, sen jälkeen tulee eläke.

Minusta erilaiset työvuosiin sidotut eläkkeet ovat turhia, ihmisen kuuluu käydä töissä.

Kuinka pitkään ajattelit itse käydä töissä ennen kuin jäät eläkkeelle? Ja jos et jostain syystä pystyisi tekemään nykyistä työtäsi kuin vaikkapa 60-vuotiaaksi, mutta jotain toista työtä kyllä senkin jälkeen, niin pitäakö ihmisen sitten vaihtaa työtään? Esim. palomiehestä kaupan kassalle? Ja sitten kun ei enää pysty olemaan kassallakaan, niin sitten voi jäädä eläkkeelle?

Kuka määrittelee jaksamisen? Jos ihmisestä itsestään tuntuu, että nyt ei enää jaksa, niin onko se työura sitten siinä ja eläke on ansaittu?

Olen samaa mieltä kyllä siitä, että ihmisen kuuluu kaydä töissä. Mutta on mielestäni aika raakaa väittää, että ihmisen pitää käydä töissä niin kauan kuin pystyy ja jaksaa. Että ihmisellä ei nähdä mitään muuta arvoa kuin se, miten paljon hän tekee työtä ja sitten kun on kuluttanut henkiset ja fyysiset voimavarat loppuun, niin voi lopettaa työt ja mennä kotiin/palvelutaloon kuolemaan.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Olen samaa mieltä kyllä siitä, että ihmisen kuuluu kaydä töissä. Mutta on mielestäni aika raakaa väittää, että ihmisen pitää käydä töissä niin kauan kuin pystyy ja jaksaa. Että ihmisellä ei nähdä mitään muuta arvoa kuin se, miten paljon hän tekee työtä ja sitten kun on kuluttanut henkiset ja fyysiset voimavarat loppuun, niin voi lopettaa työt ja mennä kotiin/palvelutaloon kuolemaan.

Lähes jokaisen ihmisen elämää työ rytmittää, tekee elämästä normaalia. En ymmärrä ajatusta, jossa työ kuluttaa aina henkiset ja fyysiset voimavarat loppuun ja on kaikella tavalla negatiivinen asia. Minusta ainakin on hauska mennä töihin ja toisaaltaan on hieno fiilis kun taas viikonloppu koittaa, tuntee ansainneensa pari vapaapäivää.

Ennen työ oli oikeus, nykyään siitä on tehty velvollisuus ja pakko, jota vastaan kuuluu taistella. Ammattiyhdistykset pyrkivät keventämään jatkuvasti työntekijän velvollisuuksia ja siirtämään niitä yhteiskunnan maksettavaksi, esim. eläkejärjestelyt. Tulevaisuudessa yhteiskunnalla ei vaan ole varaa maksaa näitä saavutettuja etuja, osasta joudutaan luopumaan.

Minusta eläkeiän voisi nostaa nyt aluksi 65 vuoteen, maksimina pidän 68 vuotta. Lisäksi eläkejärjestelmän pitäisi tietysti olla sillä tavalla joustavan, että pysyvästi työkyvyttömiä ihmisiä ei roikoteta turhaan erilaisilla tuilla.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Käsien heiluttelu jatkuu.

...
Perussuomalaisten viiden paketin ohjelmassa pistää silmään kaksi suurta ehdotusta: hallituskauden aikana toteutuvat 3,8 miljardin euron valtionapuleikkaukset kunnille pitää perua ja yritysveroremontti, joka pienentää valtion tuloja ehdotuksen mukaan yli 800 miljoonaa euroa.

..

Perussuomalaisten esitys lisää valtion menoja 2014-2017 useita miljardeja euroa enemmän, kuin mitä hallitus on esittänyt.

..

Perussuomalaisten omien laskelmien mukaan valtionvelka on heidän vaihtoehdossaan vuonna 2017 noin 500 miljoonaa euroa pienempi kuin hallituksen toimien jäljiltä. Mitään laskelmaa sen pohjaksi ei esitetä.

Suomen valtionvelka nousee nykytahdilla noin 120 miljardiin euroon muutamassa vuodessa. Perussuomalaisten toimilla velka olisi "vain" 119,5 miljardia euroa. Säästöä 0,4 prosenttia.

..


Kataisen rukoukset on kuultu - tässä on Perussuomalaisten pelastuspaketti Suomen taloudelle | Yle Uutiset | yle.fi
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Käsien heiluttelu jatkuu.

Niin, missäköhän ne kädet nyt mahtaa heilua? Ota nyt pari soijanakkia pahimpaan nälkään ja pienet greenpeace-päikkärit päälle.

Ylen uutisointi perussuomalaisten vaihtoehdosta päin peetä Reijo Tossavainen, toisinajattelija

Linkki Uusi Suomi-blogiin.

Eli taisi nyt toimittaja vähän innostua liikaa vai miten on? Toki, mitään taikatemppuja viherkokkelien hömpötysvelkojen maksuun ei persuillakaan ole, mutta parannus se on pienikin parannus.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Toimittaja aika suoraan sanoi, että "Mitään laskelmaa sen pohjaksi ei esitetä."

Kannattaisi varmaan esittää, niin ei tarvitsisi jälkikäteen selitellä. Tietenkin kun on tarkoituksella epätarkka niin voi jälkikäteen hieman soveltaa.
 

Tuamas

Jäsen
Niin, missäköhän ne kädet nyt mahtaa heilua? Ota nyt pari soijanakkia pahimpaan nälkään ja pienet greenpeace-päikkärit päälle.

Ylen uutisointi perussuomalaisten vaihtoehdosta päin peetä Reijo Tossavainen, toisinajattelija

Linkki Uusi Suomi-blogiin.

Todetaan nyt kuitenkin, että tuo kohta jota tuossa tarkoitetaan on melko haastavasti muotoiltu, eli tuon voi kyllä nähdäkseni tulkita molemmilla tavoilla.

Eli lainataan Perussuomalaisten alkuperäistä kehysvastalausetta:
"Perussuomalaiset eivät näin ollen voi mitenkään hyväksyä kuntien valtionosuuksien lisäleikkauksia ja olisimme valmiita panostamaan kuntien valtionosuuksiin vuositasolla 300 miljoonaa euroa hallitusta enemmän."
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös