Niinpä. Hivenen työpaikalla särähtää korvaan, kun mielestäni varsin hyväkuntoiset noin 60-vuotiaat toimistotyötä tekevät ihmiset päivittelevät keskustelua eläkeiän nostamisesta. Samoin nyt 56-vuotias yläkerran naapuri jäi kuusi vuotta sitten puolustusvoimista eläkkeelle, kaikin puolin hyväkuntoisena.Eläkkeen tarkoitus on käsittääkseni alunperin ollut turvata toimeentulo silloin kun ei enää pysty tekemään töitä. Tämä ajatus on aika kauan sitten unohtunut.
Eläkkeen tarkoitus on käsittääkseni alunperin ollut turvata toimeentulo silloin kun ei enää pysty tekemään töitä. Tämä ajatus on aika kauan sitten unohtunut.
En tiedä, olisiko naisten kohdalla perusteltua lyhentää tuota vaatimusta esim. siten, että 1,5vuotta/synnytetty lapsi tai jotain sinne päin?...Tosin tarkemmin ajateltuna tuo 40 vuotta on ehkä pikkasen liian vähän, ehkä se 45 vuotta olisi parempi. Vaikea kysymys joka tapauksessa. Kukaan ei uskalla asialle oikein tehdä mitään koska se tarkottaisi äänien menetystä. Pakko kuitenkin jotain on tehdä.
En tiedä, olisiko naisten kohdalla perusteltua lyhentää tuota vaatimusta esim. siten, että 1,5vuotta/synnytetty lapsi tai jotain sinne päin?
Hoitoalalle sellainen voi oikeasti tulla, mutta panostaisin ennemminkin uudelleen koulutukseen ja tarvittaessa maahanmuuttoonkin mieluummin kuin siihen, että arvokasta mutta samalla kuitenkin raskasta työtä tekevät pakotettaisiin roikkumaan työelämässä pidempään. Kysymys näin ylipäänsä on myös siitä, halutaanko iäkkäitä ihmisiä pitää työelämässä? Halukkaita pidempään työskentelijöitä kyllä on, mutta aina ei vaan ole työpaikkoja näillekään. Se on ongelma eikä työvoiman tarjonta niinkään. Noh, onneksi edes Paavo Lipposen anti-intellektuelliksi nimeämä Heikki Patomäki katselee esimerkiksi huoltosuhteen ongelmaa laajemmin kuin nykyinen vartiaiskonsensus: Vuoden 2014 budjetin analyysi | Heikki Patomäki
Ei vaadi. Lainaus Packalenin facebookista: "Salo voisi kertoa mitä 81 hänen hauiksessaan tarkoittaa?"Perussuomalaisten kansanedustaja, komisario Tom Packalén vaatii Mika Salolta julkista selvitystä hänen tatuoinnistaan.
Ei vaadi. Lainaus Packalenin facebookista: "Salo voisi kertoa mitä 81 hänen hauiksessaan tarkoittaa?"
Mielestäni tuossa ei ole kysymys mistään vaatimisesta. Konditionaalissa oleva ystävällismielinen kehoitus.
Ei lainkaan samantyylinen juttu. Jani Toivola puuttui professorin tutkimusten tulkintaan epäolennaisuuksilla. Ikäänkuin jokin tutkimustulos olisi julkaisukelvoton siksi, että jotain voidaan koulukiusata.Vähän saman tyylinen juttu kuin Jani Toivolan paheksunta, koskien Tatu Vanhasen lausuntoja? Konditionaalissa tapahtuvaa pohdiskelua.
Vähän saman tyylinen juttu kuin Jani Toivolan paheksunta, koskien Tatu Vanhasen lausuntoja? Konditionaalissa tapahtuvaa pohdiskelua.
Ei lainkaan samantyylinen juttu. Jani Toivola puuttui professorin tutkimusten tulkintaan epäolennaisuuksilla. Ikäänkuin jokin tutkimustulos olisi julkaisukelvoton siksi, että jotain voidaan koulukiusata.
Packalen kaipasi tietoa.
Kun Aatu Amis valmistuu ammattikoulusta vaikkapa raksamieheksi tai putkimieheksi 18-vuotiaana, aloittaa työt ja lopettaa eläkeikään tullessaan, on takana 45 vuotta töitä ammatissaan.
Tiina Tutkija taas "opiskelee" jotain kulttuurihistoriaa yliopistolla, valmistuu 28-vuotiaana (jos valmistuu), jää eläkkeelle 63-vuotiaana ja takana on 35 vuotta töitä ammatissaan. Siis jos ajatellaan edelleen optimitilannetta.
Ihan kuriositeettina kysyisin, että kumpi on maksanut Suomen yhteiskunnalle enemmän, kummasta on ollut Suomen yhteiskunnalle enemmän hyötyä ja kumpi jää eläkkeelle todennäköisemmin paremmassa fyysisessä kunnossa?
kansantalouden kannalta se korkea koulutustaso on se, millä tää maa kilpailee ja menestyy jos on menestyäkseen.
Aika erikoinen optimi, jos Tiina valmistuu 28-vuotiaana. Naiset pystyvät opinnot aloittamaan 18-vuotiaina (optimitilanteessa), joten nopeasti laskettuna tuossa kestäisi siis 10 vuotta. 160 ov:n tutkinnon suorittaa neljään vuoteen. Vaikka itsekin olin välivuoden pitänyt ennen armeijaa, niin töihin menin 22-vuotiaana ja paperit sanoin samoja aikoina kuin täytin 24-v.Tiina Tutkija taas "opiskelee" jotain kulttuurihistoriaa yliopistolla, valmistuu 28-vuotiaana (jos valmistuu), jää eläkkeelle 63-vuotiaana ja takana on 35 vuotta töitä ammatissaan. Siis jos ajatellaan edelleen optimitilannetta.
Ensimmäinen on maksanut työurallaan vähemmän veroja ja kuluttanut enemmän yhteiskunnan varoja, eikä ole ollut potentiaalina tuottamassa mitään uutta.
Jälkimmäinen kuluttaa yhteiskunnan varoja koko ikänsä verovaroin kustannetuissa töissä.
Kansantalouden oppitunnit jääneet väliin? Kansantaloutta pyörittää suurimmaski osaksi sisämarkkinat ja tässä on iso osuus julkishallinolla (EU:ssa, ja erityisesti pohjoismaissa). Se ei siis "syö" pelkästään verovaroja, vaan tuottaa myös kansantuloa. Vientiteollisuuhan on tällähtekellä tappiollista kansantaouden näkökulmasta, joten potentiaalia on toki siä enemmän.
Niin maksaa, mutta Tiina on myös läpi työuransa, kuten sitä ennen ja sen jälkeen yhteiskunnan elätti, joka ei tuota mitään. Hänen vaikutuksensa yhteiskunnalle on tappiollinen.Tiina maksaa siis työuransa-aikana enemmän veroja kuin Aatu lyhyemmästä työurastaan huolimatta.
Eikä ole. Miten ihmeessä tällaiseen johtopäätökseen olet voinut edes päätyä?Vientiteollisuuhan on tällähtekellä tappiollista kansantaouden näkökulmasta, joten potentiaalia on toki siä enemmän.
Kansantalouden oppitunnit jääneet väliin? Kansantaloutta pyörittää suurimmaski osaksi sisämarkkinat ja tässä on iso osuus julkishallinolla (EU:ssa, ja erityisesti pohjoismaissa). Se ei siis "syö" pelkästään verovaroja, vaan tuottaa myös kansantuloa. Vientiteollisuuhan on tällähtekellä tappiollista kansantaouden näkökulmasta, joten potentiaalia on toki siä enemmän.
Jaa nämäkö ne on ne vaihtoehdot?
Eiköhän suurin osa yliopisto-opiskelijoista päädy tekemään jotain tuottavaa työtä ja nämä kulttuurihistorian tutkijat on aika pieni vähemmistö. Lisäksi nämä maksavat keskimäärin enemmän veroja ja ovat tuottavampia kuin amistyypit.
Erinomainen ehdotus. Kyllä 40 vuodessa jo eläkemaksuja on maksanut ihan riittävästi. Ongelmana tuossa vain olisi se, että jos jää työttömäksi jossain vaiheessa, on esim. vuoden työttömänä. Pitääkö sitten olla vastaavasti vuosi pidempään työelämässä? Joo, mutta nuo on sitten ihan järjestelykysymyksiä. Ja kuten sanoit, niin tulisi varmasti opintoihinkin vauhtia. Mielestäni todella typerää, että voi valtion piikkiin opiskella useita tutkintoja siihen asti, kunnes täyttää 30 vuotta.
Jos työvuosia halutaan pidentää, niin niitä työvuosia tulisi olla vähintään 45. Tarkoituksena on kai pitää väki pidempään töissä, jotta he eivät kuluttaisi eläkerahoja.
En tiedä, olisiko naisten kohdalla perusteltua lyhentää tuota vaatimusta esim. siten, että 1,5vuotta/synnytetty lapsi tai jotain sinne päin?
Ensimmäinen on maksanut työurallaan vähemmän veroja ja kuluttanut enemmän yhteiskunnan varoja, eikä ole ollut potentiaalina tuottamassa mitään uutta.
Ensinnä.
Korkeakoulutettu valmistuu kovempipalkkaisen ammattiin. Lisäkoulutusvuoden palkkavaikutuksesta vaihtelevat tutkimuksissa noin 6–9 prosentin välillä. Otettaessa huomioon opiskeluaikaiset tulot, koulutusryhmien väliset erot työttömyysriskissä ja eläkeiässä sekä verotus, tulonsiirrot ja eläkkeet päästään noin 14 prosentin nettovaikutukseen /vuosi. Tiina maksaa siis työuransa-aikana enemmän veroja kuin Aatu lyhyemmästä työurastaan huolimatta.
Toiseksi.
Korkeakoulutettu tutkitusti ja tilastollisesti syö terveellisemmin, juo vähemmän viinaa ja polttaa vähemmän tupakkaa ja elää terveempänä pitempään. Kuluttaen näin vähemmän yhteiskunnan kalliimpia palveluita, eli terveyspalveluita (on mahdollisuus myös ostaa niitä omalla rahalla).
Kolmanneksi.
Korkeakoulutetulla on edellytykset tuottaa jotain lisäarvoa niin, että siitä syntyy uutta taloudellista toimintaa. Esim tämä Tiina Tutkija saattaa pätevöityä kulttuurihistorian alalla tehtäviin, joissa hän esim pystyy neuvottelemaan Picasson näyttelyn Suomeen, jonka media-arvo sekä taloudellinen arvo on taatusti korkeampi, kuin Aatu Amiksen päivittäinen kakkosnelosen sahaus vaikka siinä kehittyisikin maailman parhaaksi.
Olen itsekin Aatu Amis, mutta en jäänyt sinne. Aatuja tartetaan ja ammattimiehistä, jotka osaa tehdä käsillään, on pulaa. Mutta kansantalouden kannalta se korkea koulutustaso on se, millä tää maa kilpailee ja menestyy jos on menestyäkseen.
Niin maksaa, mutta Tiina on myös läpi työuransa, kuten sitä ennen ja sen jälkeen yhteiskunnan elätti, joka ei tuota mitään. Hänen vaikutuksensa yhteiskunnalle on tappiollinen.
Aatu Amis ei tarvitse Tiinaa, päinvastoin. Ilman Tiinan elättämistä, Aatu Amiksella olisi parempi ostovoima. Sen sijaan Tiina ei pärjää ilman Aatu Amista, jonka osaamisesta joku on valmis maksamaan. Tiinan osaamista ei kukaan halua ostaa. Sille on vain yhteiskunnan toimesta keksitty hinta, jonka Aatu Amiksen pitää maksaa. Koska yhteiskunta katsoo Tiinan osaamisen vieläkin arvokkaammaksi, yhteiskunta ottaa velkaa.
Sisämarkkinat pyörivät ilman Tiinaakin. Ilman Tiinan elättämistä, Aatulla olisi parempi ostovoima ja paremmat mahdollisuudet kuluttaa.
Melkoista yksinkertaistamista ajatella että amis-Aatu tai tutkija-Tuija olisivat jotenkin kiinteästi kohtaloihinsa sidottuja.
Innovaation voi tehdä kuka tahansa, elämänsä voi myös perseillä ihan kuka tahansa. Tämä siis koulutuksesta tai työstä riippumatta.
...Kerrohan, kuinka monta vuotta sinä kuvittelet, että tällä hetkellä keskimääräisesti Suomessa tekee yksi ihminen töitä?...
Nykyinen eläkejärjestelmä nähdään ansaittuna lomana, vaikka se ei ole sen tarkoitus.
