Perussuomalaiset

[Toejoen Veikko]

Tiina maksaa siis työuransa-aikana enemmän veroja kuin Aatu lyhyemmästä työurastaan huolimatta.

Niin maksaa, mutta Tiina on myös läpi työuransa, kuten sitä ennen ja sen jälkeen yhteiskunnan elätti, joka ei tuota mitään. Hänen vaikutuksensa yhteiskunnalle on tappiollinen.

Aatu Amis ei tarvitse Tiinaa, päinvastoin. Ilman Tiinan elättämistä, Aatu Amiksella olisi parempi ostovoima. Sen sijaan Tiina ei pärjää ilman Aatu Amista, jonka osaamisesta joku on valmis maksamaan. Tiinan osaamista ei kukaan halua ostaa. Sille on vain yhteiskunnan toimesta keksitty hinta, jonka Aatu Amiksen pitää maksaa. Koska yhteiskunta katsoo Tiinan osaamisen vieläkin arvokkaammaksi, yhteiskunta ottaa velkaa.

Sisämarkkinat pyörivät ilman Tiinaakin. Ilman Tiinan elättämistä, Aatulla olisi parempi ostovoima ja paremmat mahdollisuudet kuluttaa.

 

[dana77]

Vientiteollisuuhan on tällähtekellä tappiollista kansantaouden näkökulmasta, joten potentiaalia on toki siä enemmän.

Eikä ole. Miten ihmeessä tällaiseen johtopäätökseen olet voinut edes päätyä?

 

[Daespoo]

Kansantalouden oppitunnit jääneet väliin? Kansantaloutta pyörittää suurimmaski osaksi sisämarkkinat ja tässä on iso osuus julkishallinolla (EU:ssa, ja erityisesti pohjoismaissa). Se ei siis "syö" pelkästään verovaroja, vaan tuottaa myös kansantuloa. Vientiteollisuuhan on tällähtekellä tappiollista kansantaouden näkökulmasta, joten potentiaalia on toki siä enemmän.

Miten vientiteollisuus on tappiollista kansantalouden näkökulmasta??

 

[Gentleman]

Melkoista yksinkertaistamista ajatella että amis-Aatu tai tutkija-Tuija olisivat jotenkin kiinteästi kohtaloihinsa sidottuja.

Innovaation voi tehdä kuka tahansa, elämänsä voi myös perseillä ihan kuka tahansa. Tämä siis koulutuksesta tai työstä riippumatta.

Perusduunarille on oma tarpeensa, tutkijoillekin oma roolinsa. Täysin yksin kukaan ei saa mitään aikaan. Lähes yksin harva saa mitään aikaan, hyvän porukan kanssa saadaan paljon aikaan.

Vientiä, tuontia ja viinan juontia. Just nih.

 

[Kisapuisto]

Jaa nämäkö ne on ne vaihtoehdot?

Eiköhän suurin osa yliopisto-opiskelijoista päädy tekemään jotain tuottavaa työtä ja nämä kulttuurihistorian tutkijat on aika pieni vähemmistö. Lisäksi nämä maksavat keskimäärin enemmän veroja ja ovat tuottavampia kuin amistyypit.

Kummastakohan valmistuu enemmän työttömiä, ammattikoulusta vai korkeakouluista? Yliopistoissa on sellaisia tutkintolinjoja, joista valmistuu ihan suoraan työttömäksi, koska ko. tutkinnon suorittaneille ei ole töitä tarjolla. Mitä järkeä sellaisissa on?

Erinomainen ehdotus. Kyllä 40 vuodessa jo eläkemaksuja on maksanut ihan riittävästi. Ongelmana tuossa vain olisi se, että jos jää työttömäksi jossain vaiheessa, on esim. vuoden työttömänä. Pitääkö sitten olla vastaavasti vuosi pidempään työelämässä? Joo, mutta nuo on sitten ihan järjestelykysymyksiä. Ja kuten sanoit, niin tulisi varmasti opintoihinkin vauhtia. Mielestäni todella typerää, että voi valtion piikkiin opiskella useita tutkintoja siihen asti, kunnes täyttää 30 vuotta.

Kaikki olisi järjesteltävissä ja toki kaikki eivät olisi tyytyväisiä, mutta niinhän ei ole missään järjestelmässä. Jos jäät työttömäksi, mutta vaikkapa koulutat itseäsi lisää työkkärin kursseilla tai haet aktiivisesti töitä, niin kyllä ne voidaan mielestäni lukea työelämässä oloksi. Sen sijaan jos vain räit kattoon ja nostat tukia ilman aikomustakaan mennä töihin, niin se on oma valinta, eikä kerrytä työssäoloa. Ja ennen kuin joku keksii nillittää, niin sairaat ja vammaiset on tietysti asia erikseen.

Opinnoissa pitäisi tehdä niin, että valtio kustantaa ilmaiset opinnot (kuten tähänkin asti) niissä opinnoissa, joista on hyötyä yhteiskunnalle. Kuten esim. lääkärit, putkimiehet, opettajat ja bussikuskit. Sitten jos joku haluaa opiskella vaikka sitä kulttuurihistoriaa tai naistutkimusta, joista ei ole yhteiskunnalle mitään hyötyä, niin kyllä sen täytyy olla sitten valmis myös niistä opinnoista maksamaan.

Jos työvuosia halutaan pidentää, niin niitä työvuosia tulisi olla vähintään 45. Tarkoituksena on kai pitää väki pidempään töissä, jotta he eivät kuluttaisi eläkerahoja.

Kerrohan, kuinka monta vuotta sinä kuvittelet, että tällä hetkellä keskimääräisesti Suomessa tekee yksi ihminen töitä?

En tiedä, olisiko naisten kohdalla perusteltua lyhentää tuota vaatimusta esim. siten, että 1,5vuotta/synnytetty lapsi tai jotain sinne päin?

Ei missään tapauksessa jokaisen lapsen kohdalla. Siihen voitaisiin asettaa katto, esim. kaksi lasta.

 

[Kisapuisto]

Ensimmäinen on maksanut työurallaan vähemmän veroja ja kuluttanut enemmän yhteiskunnan varoja, eikä ole ollut potentiaalina tuottamassa mitään uutta.

Miten ensimmäinen on kuluttanut enemmän yhteiskunnan varoja? Aika mielenkiintoinen näkemys, jos toinen opiskelee vajaa 10 vuotta kauemmin yhteiskunnan rahoilla, mutta muuten käyvät töissä eläkeikään asti.

Ensinnä.
Korkeakoulutettu valmistuu kovempipalkkaisen ammattiin. Lisäkoulutusvuoden palkkavaikutuksesta vaihtelevat tutkimuksissa noin 6–9 prosentin välillä. Otettaessa huomioon opiskeluaikaiset tulot, koulutusryhmien väliset erot työttömyysriskissä ja eläkeiässä sekä verotus, tulonsiirrot ja eläkkeet päästään noin 14 prosentin nettovaikutukseen /vuosi. Tiina maksaa siis työuransa-aikana enemmän veroja kuin Aatu lyhyemmästä työurastaan huolimatta.

Koulutusryhmien väliset erot työttömyysriskissä? Ok, esimerkkini Aatun rakennusala on suhdanneherkkää, mutta silti se on ala, joka pyörii koko ajan. Ihan koko ajan. Tiina taas valmistuu todennäköisesti ihan suoraan sinne kortistoon. Sikäli siis olet oikeassa, että ei Tiinalla ole mitään riskiä joutua joskus työttömäksi, vaan hänellä on käänteinen iso riski joutua joskus sieltä kortistosta töihin.

Toiseksi.
Korkeakoulutettu tutkitusti ja tilastollisesti syö terveellisemmin, juo vähemmän viinaa ja polttaa vähemmän tupakkaa ja elää terveempänä pitempään. Kuluttaen näin vähemmän yhteiskunnan kalliimpia palveluita, eli terveyspalveluita (on mahdollisuus myös ostaa niitä omalla rahalla).

Molemmilla on myös työterveyshuolto. Työterveyshuoltoa ei käsittääkseni maksa yhteiskunta. Olet ilmeisesti eri mieltä.

Kolmanneksi.
Korkeakoulutetulla on edellytykset tuottaa jotain lisäarvoa niin, että siitä syntyy uutta taloudellista toimintaa. Esim tämä Tiina Tutkija saattaa pätevöityä kulttuurihistorian alalla tehtäviin, joissa hän esim pystyy neuvottelemaan Picasson näyttelyn Suomeen, jonka media-arvo sekä taloudellinen arvo on taatusti korkeampi, kuin Aatu Amiksen päivittäinen kakkosnelosen sahaus vaikka siinä kehittyisikin maailman parhaaksi.

Ensiksikin, Tiina Tutkija saattaa neuvotella vaikka Guggenheimin Suomeen. Mutta Aatu Amis rakentaa sen museon. Ja vaikka Tiina ei saisi ikinä neuvoteltua mitään uutta näyttelyä tai museota Suomeen, niin Aatu se silti vaan rakentaa kerrostaloja ja halleja sun muita. Toisekseen jostakin Picasson näyttelystä tai Guggenheimista ei ole mitään lisäarvoa n. 80 % suomalaisista.

Media-arvo? Miten sitä mitataan ja miten se auttaa yhteiskunnan taloutta?

Olen itsekin Aatu Amis, mutta en jäänyt sinne. Aatuja tartetaan ja ammattimiehistä, jotka osaa tehdä käsillään, on pulaa. Mutta kansantalouden kannalta se korkea koulutustaso on se, millä tää maa kilpailee ja menestyy jos on menestyäkseen.

Kumpiakohan yhteiskunnan kannattaa kouluttaa, niitä joista on pulaa vai niitä jotka valmistuvat suoraan kortistoon?

Niin maksaa, mutta Tiina on myös läpi työuransa, kuten sitä ennen ja sen jälkeen yhteiskunnan elätti, joka ei tuota mitään. Hänen vaikutuksensa yhteiskunnalle on tappiollinen.

Aatu Amis ei tarvitse Tiinaa, päinvastoin. Ilman Tiinan elättämistä, Aatu Amiksella olisi parempi ostovoima. Sen sijaan Tiina ei pärjää ilman Aatu Amista, jonka osaamisesta joku on valmis maksamaan. Tiinan osaamista ei kukaan halua ostaa. Sille on vain yhteiskunnan toimesta keksitty hinta, jonka Aatu Amiksen pitää maksaa. Koska yhteiskunta katsoo Tiinan osaamisen vieläkin arvokkaammaksi, yhteiskunta ottaa velkaa.

Sisämarkkinat pyörivät ilman Tiinaakin. Ilman Tiinan elättämistä, Aatulla olisi parempi ostovoima ja paremmat mahdollisuudet kuluttaa.

Tässä on kyllä harvinaisen hyvin kiteytetty koko asia. Tiinan osaamista todella harvoin haluaa joku ostaa omalla rahalla, mutta Tiinalla onkin sellaisia kavereita, jotka ovat valmiita laittamaan yhteiskunnan rahoja saadakseen itselleen jotain, jota lähes koko muu kansa vastustaa. Kuten nyt vaikka se kuuluisa Guggenheim.

Melkoista yksinkertaistamista ajatella että amis-Aatu tai tutkija-Tuija olisivat jotenkin kiinteästi kohtaloihinsa sidottuja.

Innovaation voi tehdä kuka tahansa, elämänsä voi myös perseillä ihan kuka tahansa. Tämä siis koulutuksesta tai työstä riippumatta.

Tämäkin on kyllä täysin totta.

 

[TosiFani]

...Kerrohan, kuinka monta vuotta sinä kuvittelet, että tällä hetkellä keskimääräisesti Suomessa tekee yksi ihminen töitä?...

En kerro, koska se ei ollut viestini pointti. Ihmisen kuuluu tehdä töitä siihen asti kuin jaksaa, sen jälkeen tulee eläke.

Minusta erilaiset työvuosiin sidotut eläkkeet ovat turhia, ihmisen kuuluu käydä töissä. Eliniän ennuste on noussut huimasti viimeisten kymmenien vuosien aikana, miehen ennuste on noussut 70-luvun alusta 66 vuodesta 77 vuoteen. Nykyinen eläkejärjestelmä nähdään ansaittuna lomana, vaikka se ei ole sen tarkoitus.

 

[Kisapuisto]

Nykyinen eläkejärjestelmä nähdään ansaittuna lomana, vaikka se ei ole sen tarkoitus.

Mikä sen tarkoitus mielestäsi sitten on?

 

[TosiFani]

Mikä sen tarkoitus mielestäsi sitten on?

Taata työhön kykenemättömän toimeentulo.

 

[PTS]

Minusta nykyinen joustava järjestelmä mahdollistaa juuri eri alojen tilanteen huomioimisen (esim. työtilanne, työn kuormittavuus). Eläkeikä itse asiassa on koko ajan noussut. Hallitus laski vuonna 2005 eläkeikää 65:stä 63:een (joustavuus 63-68 -vuoden välillä) vuoteen, käytännön eläkeikä on silti nimenomaan noussut. Ne jotka pystyvät, jatkavat työelämässä pidempään. Tavoite on jopa ylitetty. Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto puolustaa nykyjärjestelmää: Tilastotieteilij | Taloussanomat.

Miksi tässäkään asiassa pitäisi luoda valtion taholta pakkolainsäädäntöä kuten kotihoidontuen uudistuksessa virheellisesti tehtiin?

 

[Tarinankertoja]

Kumpiakohan yhteiskunnan kannattaa kouluttaa, niitä joista on pulaa vai niitä jotka valmistuvat suoraan kortistoon?

No niitä, jotka työllistyy parhaiten. Ja työllistymiseen pätee tasan sama lainalaisuus kuin elinikäisiin tuloihin. Mitä korkeampi koulutus, sen parempi työllisyys. tähän saat tällä kertaa kaivaa tilastot ihan itse, löytyy helposti googlaamalla.



Tietenkään koulutus ei ole ilmaista Suomessakaan. Koulutusaikana menetettyjen tulojen lisäksi koulutusjärjestelmästä aiheutuu kustannuksia, jotka rahoitetaan verovaroin. Toisaalta koulutus
on tutkitusti yksi tärkeimmistä asioista taloudellisen kasvun kannalta. Talouden vakaus ja kasvunäkymät ovat myös eläkejärjestelmien kannalta olennaisia tekijöitä.

Koulutuksen on todettu vaikuttavan positiivisesti talouden kasvuun ja teknologian kehitykseen. Koulutuspolitiikalla voi olla talouden kasvun turvaamisen lisäksi myös tulo-, sosiaali- ja tasa-arvopoliittisia tavoitteita.

Ja tottakai puhutaan väestötason trendeistä. Yksilöt on yksilöitä, mutta yksilöä ei voi huomioida koska niitä on yli 5 miljoonaa tässä maassa. Niinpä päätöksiä ja järjestelmiä rakennetaan väestötason tarkastelun pohjalta.

 

[Toejoen Veikko]

Mitä korkeampi koulutus, sen parempi työllisyys.

Mitä suurempi kysyntä ammattitaidolle, sen paremmat aidot työllistymismahdollisuudet. Ymmärtääkseni valtaosa suomalaisista haluaa, että asunnossa on toimivat vesiputket ja viemärit. Ihmiset ovat myös valmiita maksamaan tuosta.
Sen sijaan murto-osa suomalaisista on kiinnostunut tutkimuksesta, joissa käsitellään hameenhelmojen etäisyyden muutosta suhteessa maanpintaan eri vuosikymmeninä. Tuollaisista tutkimuksista ei ole kukaan halukas maksamaan senttiäkään. Yhteiskunta sitten keksii tuollaisille tyhjän rustaajille jonkinlaisen, totaalisen ylisuuren palkkauksen.

 

[Steegil]

Itse ihmettelen aina, kun puhutaan työurien pidentämisestä niin miksei sitä työuran pidentämistä aloiteta sieltä toisesta päästä? Eli lapset 5-vuotiaina kouluihin niin porukka olisi työelämässä kaksi vuotta aikaisemmin.

Koulutustarjonan taas pitäisi vastata paremmin kysyntää. Tällä hetkellä on kaiken maailman turhia linjoja, joista ei luvalla sanoen ole mitään hyötyä ja ne linjat kouluttavat ihmisiä vain suojatyöpaikkoihin.

 

[jussi_j]

Mitä suurempi kysyntä ammattitaidolle, sen paremmat aidot työllistymismahdollisuudet.....

Onko vaikeuksia ymmärtää lukemaansa. Sinulle on esitetty, että parempi koulutus takaa paremman työllisyyden.

Väitätkö vastaan ja esität jotain kättä pidempää argumentiksi, vai haluatko jatkaa omaan tyylisi tuomatta sisältöä keskusteluun?

Tottakai ne putket pitää toimia, mutta miten se liittyy tähän? Ja vaikka liittyisi, niin se putkimieskö ne putket mitoittaa ja suunnittelee?

 

[Toejoen Veikko]

Tottakai ne putket pitää toimia, mutta miten se liittyy tähän? Ja vaikka liittyisi, niin se putkimieskö ne putket mitoittaa ja suunnittelee?

Ei suunnittele. Niitä ei myöskään suunnittele yliopiston käynyt sukupuolen tutkija. Ne suunnittelee todennäköisesti joko DI tai tietyn lisäpätevöitymisen suorittanut ins-AMK. Toisin sanoen sellainen, jonka ammattitaidolle on myös kysyntää, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan.

Edit.

Onko vaikeuksia ymmärtää lukemaansa.

Mitä korkeampi koulutus, sen parempi työllisyys.

Sinulle on esitetty, että parempi koulutus takaa paremman työllisyyden.

Boldaukset mun. Oliko muuta?

 

[Gwai Lo]

Kumpiakohan yhteiskunnan kannattaa kouluttaa, niitä joista on pulaa vai niitä jotka valmistuvat suoraan kortistoon?

Yhteiskunnan kannattaa tietysti kouluttaa niitä joista on pulaa. Ikävä kyllä koulutuspolitiikan muutokset reagoi pahasti viiveellä talouden suhdanteisiin, jotka ovat ehtineet muuttua jo moneen kertaan siinä vaiheessa, kun näitä kaivattuja osaajia alkaa tupsahdella putkesta.

Tällaista tilastoa aiheesta löysin: https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/tilastot/muut/suomen-korkeakoulutetut-tyottomat-koulutusaloittain-ja-asteittain-2005-2010.pdf

Sivulta 15 mm. näemme, että näitä työttömiä taidealan korkeakoulutettuja on n. puolet vähemmän ollut vuonna 2010, kun esim. kielitieteilijöitä. Muutenkin näemme kun vertailemme muiden tieteenalojen työttömien määrään, että humanistiseltä ja taiteelliselta alalta ei valmistuta sen useammin kortistoon kuin esim. luonnontieteelliseltä alalta (vrt. sivu 18).

Vielä suurempi voimavara ovat naistutkimuksen opiskelijat. Oppiala on lähes koko maailmassa täysin tuntematon, joten meillä on huikea etulöyntiasema :)

Oppiaine tunnetaan Suomessakin nykyään ihan vaan muun maailman malliin sukupuolitutkimuksena. Eikä sekään mikään aivan tuntematon tai tuore tapaus maailmalla ole. Muutenkin tämä vakiintunut termi naistutkimus luo lähinnä itse kullekin mielikuvia telaketjufemakoista emansipoitumassa jossain kansankiihotuksessa, vaikka itse ala voi olla mielenkiintoinenkin, ainakin sen perusteella mitä olen siihen perehtynyt. Mm. käsitykset vallasta, jotka pohjautuu Focaultin ajatuksiin pitkälti, sen kyseenalaistaminen, mitä ja miten perinteisissä yhteiskuntatieteissä ensinnäkään tutkitaan jne.

Edit: tulipa vaan mieleen, että luin tilastoja päin helvettiä. En ottanut ollenkaan huomioon valmistuneiden kokonaismäärää suhteessa työttömiin, joka tietysti on oleellista. Jättäkää siis omaan arvoonsa tuo!

 

[Geezer]

Oppiaine tunnetaan Suomessakin nykyään ihan vaan muun maailman malliin sukupuolitutkimuksena.

Joka tapauksessa kyse on marginaalisesta tutkimusalasta, jonka otin esin vastineena yleistävään kommenttiin korkeasta koulutustasosta kansantaloutta hyödyttävänä tekijänä.

Tutkimusalan mielenkiinnosta olen kanssasi samaa mieltä, mutta se kaipaisi piiriinsä muitakin kuin mainitsemiasi "telaketjufeministejä". Nykyisellään tutkimus-sanan asettaa mielelläan lainausmerkeihin, koska se tuntuu tuottavan ennalta määrättyihin tuloksiin perustuvia todisteluja, sekä aatteeseen perustuvia, tarkoitushakuisia tuloksia ja päätelmiä.

 

[Snakster]

Tuollaisista tutkimuksista ei ole kukaan halukas maksamaan senttiäkään. Yhteiskunta sitten keksii tuollaisille tyhjän rustaajille jonkinlaisen, totaalisen ylisuuren palkkauksen.

Hetkinen. Mikä on tämä yhteiskunta, joka tällaisen ylisuuren palkkauksen keksii, jos kerran kukaan ei ole halukas maksamaan? Minä olen ollut siinä uskossa, että yhteiskunta olemme me, sinä ja minä ja kaikki muut. Ei se ole mikään taivaalta tipahtava jumalan sana.

Tällä porukalla, joka täällä pyörii ja muodostaa tämän yhteiskunnan, on nähty tarpeelliseksi ja arvokkaaksi työllistää myös tutkijoita.

Viimeisin isosti uutisoitu vientituote taitaa olla Angry Birds -oppimateriaalit, joita viedään kovalla tohinalla Kiinaan. Näissä on hyödynnetty Helsingin yliopiston ja sen alaisen Cicero Learning -verkoston tutkimustietoa ihmisen ja lapsen oppimisesta. Onko tämä tutkimus sinusta hyödyttänyt kansantaloutta vai ei ja pitääkö esimerkiksi näille tutkijoille jatkossakin maksaa jonkunlaista apurahaa tai palkkiota yhteiskunnan, siis meidän, varoista? Muutkin toki saavat vastata.

 

[Toejoen Veikko]

Hetkinen. Mikä on tämä yhteiskunta, joka tällaisen ylisuuren palkkauksen keksii, jos kerran kukaan ei ole halukas maksamaan?

Se on se yhteiskunta, jossa valtava enemmistö elää pienen vähemmistön toimeliaisuudesta ja tuottavuudesta ja tuon määrällisen ylivoimansa ansiosta maksattavat vähemmistöllä yhtä ja toista tarpeetonta. Sama yhteiskunta, jossa keksitään tutkimukselle nimi, tekijä ja hintalapuksi 700 000€. Lienee melko yksimielinen käsitys, että yksikään yksilö, yhdistys tai yritys ei olisi tehnyt moista tilausta.

 

[dana77]

Kyllä. Täällä tarvitaan ainoastaan maanviljelijöitä ja metsästäjiä, jotta saadaan ruokaa, rakennusmiehiä, että saadaan suojaa ja vaatteiden tekijöitä, jotta pysytään lämpinä. Kaikki muut ovat yhteiskunnassa loisia, jotka elävät em. ryhmän tuotteilla. Siis niin putkimiehet, jääkiekkoilijat, tehdastyöläiset, opettajat, kauppiaat, viihdetaiteilijat kuin tutkijat.

 

[Geezer]

Kyllä. Täällä tarvitaan ainoastaan maanviljelijöitä ja metsästäjiä, jotta saadaan ruokaa, rakennusmiehiä, että saadaan suojaa ja vaatteiden tekijöitä, jotta pysytään lämpinä. Kaikki muut ovat yhteiskunnassa loisia, jotka elävät em. ryhmän tuotteilla. Siis niin putkimiehet, jääkiekkoilijat, tehdastyöläiset, opettajat, kauppiaat, viihdetaiteilijat kuin tutkijat.

Juuri näin, kunhan ymmärrämme ensin lopettaa kansantaloudelle tappiollisen vientiteollisuuden ;)

 

[Daespoo]

Tarinankertoja, sinulle esitettiin edellisellä sivulla suora pyyntö (tai siis kaksi kappaletta pyyntöjä samasta aiheesta) perustella väitteesi, ajattelitko
tyypilliseen tapaasi jättää perustelematta heittosi vai oliko kyseessä vain puhdas epähuomio?

 

[Kisapuisto]

Hetkinen. Mikä on tämä yhteiskunta, joka tällaisen ylisuuren palkkauksen keksii, jos kerran kukaan ei ole halukas maksamaan? Minä olen ollut siinä uskossa, että yhteiskunta olemme me, sinä ja minä ja kaikki muut. Ei se ole mikään taivaalta tipahtava jumalan sana.

Se on se sama yhteiskunta, joka tälläkin hetkellä yrittää keksiä jotakin tekosyytä saadakseen Guggenheim-museon Suomeen yhteiskunnan rahoituksella tottakai, vaikka 99,9% ihmisistä ei ole halukas siitä maksamaan. Ja jos ei mitään tekosyytä keksitä, niin ne yrittää tehdä sen pakolla siitä huolimatta. Sellainen on tämä meidän yhteiskunta.

Tarinankertoja, sinulle esitettiin edellisellä sivulla suora pyyntö (tai siis kaksi kappaletta pyyntöjä samasta aiheesta) perustella väitteesi, ajattelitko
tyypilliseen tapaasi jättää perustelematta heittosi vai oliko kyseessä vain puhdas epähuomio?

Onkohan kukaan saanut Tarinankertojalta koskaan vastausta sellaisiin kysymyksiin, joissa hän itse tietää olevansa ns. "nurkkaan ajettu"? Samaa paskaa se suoltaa, vaikka monen kirjoittajan toimesta olisi todistettu hänen olevan väärässä.

 

[Daespoo]

Hetkinen. Mikä on tämä yhteiskunta, joka tällaisen ylisuuren palkkauksen keksii, jos kerran kukaan ei ole halukas maksamaan? Minä olen ollut siinä uskossa, että yhteiskunta olemme me, sinä ja minä ja kaikki muut. Ei se ole mikään taivaalta tipahtava jumalan sana.

Aika ylevää Snakster. Yhteiskunnan muodostamme me kaikki mutta meitä kaikkia koskevat säännökset (lait ja asetukset) määritellään eduskunnassa.

Pitäisikö väkivaltarikosten tuomioita korottaa? Jos tämä olisi kansanäänestyksessä niin tod.näk. 90% vastaisi kyllä. Jostain syystä näin ei ole käynyt.

Pitäisikö rattijuoppojen tuomioita korottaa? Jos tämä olisi kansanäänestyksessä niin tod.näk. 90% vastaisi kyllä. Jostain syystä näin ei ole käynyt.

Pitäisikö puoluetukea tiputtaa? Jos tämä olisi kansanäänestyksessä niin tod.näk. 90% vastaisi kyllä. Jostain syystä näin ei ole käynyt.

Pitäisikö byrokratiaa vähentää? Jos tämä olisi kansanäänestyksessä niin tod.näk. 90% vastaisi kyllä. Jostain syystä näin ei ole käynyt.

Se mitä yhteiskunta (suurin osa kansalaisista) haluaa ei aina tapahdu. Jos em. esimerkit ovat ns. slam dunkkeja kansan syvissä riveissä niin turhien julkisten virkojen karsiminen ja erinäisten äänitaiteilijoiden ja muiden huuhaa-tieteilijöiden nykyiset koulutusmäärät lienee myöskin aika korkealla yhteiskunnan (eli suuren yleisön) leikkauslistalla.

Ylisuuri palkkaus on tietysti subjektiivinen käsitys, joku voi kyseenalaistaa pitääkö julkisista varoista maksaa esim. 2500€/kk palkkaa tutkijalle joka tutkii muinais-turkulaisten hääjuhlien rivitanssikoreografian vaikutusta taka-mongolian jurtta-kulttuurin kehittymiseen Ugandassa, mutta joku toinen voi pitää tätä täysin relevanttina tutkimusaiheena ja rahallista panostusta (=palkkaa) täysin oikeutettuna. Jos "yhteiskunnalta" (=meiltä, kansalta) kysyttäisiin halukkuutta tämän palkan maksamiseen, vastaus lienee kaikille selvä. Mutta ei tätä koskaan kysytä suoraan, vaan se tapahtuu hyvin epäsuorasti edustuksellisen demokratian kautta. Em. hypoteettinen epäkohta on vain liian pieni merkitykseltään jotta kukaan siihen puuttuisi esim. vaaliohjelmassa.

Ehkä tästä päästään yhteiskunnan rakenneuudistuksiin ilman mitään aasinsiltaa. Koulutus on Suomen turva ja tulevaisuus mutta koulutus sinänsä ei ole mikään itseisarvo vaan kaikki panostukset koulutukseen pitää pystyä perustelemaan. Mutta koska koulutus itsessään on kaikkien vaalima pyhä arvo, harva uskaltaa puuttua sen sisältöön tarkemmin pelätessään leimakirveiden heilumista.

 

[dana77]

Aika ylevää Snakster. Yhteiskunnan muodostamme me kaikki mutta meitä kaikkia koskevat säännökset (lait ja asetukset) määritellään eduskunnassa.

Jos kansalta kysytään, että pitääkö veroja alentaa niin 90% on sitä mieltä, että pitää.

Jos kansalta kysytään, että pitääkö yhteiskunnan palveluita parantaa, niin 90% on sitä mieltä että pitää.

Jos kansalta kysytään, että miten tuo yhtälö on mahdollinen niin 90% ei osaa vastata.

Tämä kaikki on mahdollista sillä, että 90% kansasta on idiootteja.