Tässä yksi näkökulma kehitysapuun ynnä muihin auttamisen muotoihin blogin muodossa:
Suomi syyllistyy rikokseen kehitysmaita kohtaan | James Gonzo
Äh, klassisen yksisilmäinen ja yksipuolistava näkemys.
Pääosin kehitysavun kritiikki suuntautuu esim. Yhdysvaltain ja Ranskan antamaan "kehitysapuun", joka tarkoittaa rahan syytämistä erilaisille hallinnoille, joiden kanssa nämä maat haluavat syystä tai toisesta pysyä hyvissä väleissä. Tämän rahan nämä usein autoritääriset hallinnot käyttävät sitten haluamallaan tavalla: usein henkilökohtaiseen luksukseen tai vaikkapa aseisiin oman asemansa puolustamiseksi. Tätä "kehitysavun" muotoa on toki iso osa globaalista kehitysapupotista.
Toinen usein kritisoitu kehitysavun muoto on kehitysrahoituslaitokset (esim. Maailmanpankki tai alueelliseet kehityspankit). Kritiikki kohdistuu siihen, että nämä pankit lainaavat rahaa kehitysmaille ja kritisoijat katsovat tämän - osin oikeutetustikin - johtavan siihen, että lainanottajamaiden riippuvuus rahoittajamaista kasvaa. Kehitysrahoituslaitokset keskittyvät kuitenkin pelkästään kehitystä edistäviin hankkeisiin (kuten infra-, energia-, vesi-, koulutus- tai terveydenhuoltohankkeet). Osa rahoituksesta on grantteja, mutta suurin osa toki lainaa (vaikkakin markkinahintaa edullisempaa lainaa). Merkittävä osa Suomen kehitysavusta kohdistuu juuri kehitysrahoituslaitosten (joiden omistajajäsen Suomi on) pääomittamiseen.
Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyöraha suuntautuu täysin kehitystä edistäviin hankkeisiin (esim. juuri vesi-, terveys-, koulutus- ja tasa-arvo-hankkeisiin). Suomi on avun käyttämisen suhteen erittäin tarkka ja toisin kuin esim. Yhdysvallat, emme rahoita korruptoituneita hallintoja suorilla rahapoteilla siksi, että kansallinen etu ajaisi meitä olemaan ko. hallintojen kanssa hyvää pataa (esimerkiksi luonnonvarojen haltuun saamisen takia).
Osa kehitysapupotistamme menee kansalaisjärjestöille. Osa niistä toimii erittäinkin tehokkaasti.
Kehitysyhteistyö on monimuotoinen ja multilateraalinen kokonaisuus ja sitä ei sovi yksipuolistaa, kuten persut ja iso osa kehitysapua tuntemattomista kansalaisista tekee. Typerien kehitysavun lakkauttamispuheiden sijaan tulisikin keskittyä siihen, että myös kotoiset yrityksemme pääsevät toteuttamaan nykyistä suuremmassa määrin näitä rahakkaita kehitysprojekteja ja hyötymään niistä. Toki moni yrityksemme hyötyy niistä merkittävästi nyt jo.