Perussuomalaiset

[jussi_j]

Kun Aatu Amis valmistuu ammattikoulusta ...
Tiina Tutkija taas "opiskelee" jotain kulttuurihistoriaa ....

Jaa nämäkö ne on ne vaihtoehdot?

Eiköhän suurin osa yliopisto-opiskelijoista päädy tekemään jotain tuottavaa työtä ja nämä kulttuurihistorian tutkijat on aika pieni vähemmistö. Lisäksi nämä maksavat keskimäärin enemmän veroja ja ovat tuottavampia kuin amistyypit.

 

[LaTe_Show]

Kansanedustaja haluaa vastauksen Mika Salolta: Mit 81-tatuointi tarkoittaa? - Kotimaan uutiset - Ilta-Sanomat

 

[CBMS]

Mun mielestä eläkkeelle pääsyä pitäisi viedä siihen suuntaan, että iällä ei ole merkitystä eläkkeelle pääsyn kanssa, vaan se merkitsisi, kuinka kauan ihminen on ollut työelämässä. Mun mielestä ihminen, joka on ollut työelämässä vaikkapa 40 vuotta, on ansainnut päästä eläkkeelle. Tämä myös kannustaisi ihmisiä nopeuttamaan valmistumistaan korkeakouluista, sillä korkeakouluista valmistumisikä taitaa Suomessa olla ihan ylätasoa Euroopassa.

Tätä samaa mallia olen itse jo pitkään pohtinut ja ehdotellut keskusteluissa.
Duunaripuolella tälle idealle löytyy kannatusta. Sovitaan joku työuran pituus, on se sitten vaikka tuo ehdottamasi 40 vuotta. Tasapuolista ja reilua. Koulutettuja ihmisiä olisi silti varmasti tarpeeksi jatkossa, ja ehkä motivoisi myös ihmisiä hakeutumaan duunaripuolen koulutukseen/töihin. Tosiasia vaan on että monella fyysistä työtä tekevällä eläkeikä ei ole lähelläkään kuuttakolmea. Esim. rakennusalalla todellinen eläkeikä on 52 vuotta, keskimäärin kaikilla aloilla 59 vuotta.

 

[Alfred E Neuman]

Mun mielestä eläkkeelle pääsyä pitäisi viedä siihen suuntaan, että iällä ei ole merkitystä eläkkeelle pääsyn kanssa, vaan se merkitsisi, kuinka kauan ihminen on ollut työelämässä. Mun mielestä ihminen, joka on ollut työelämässä vaikkapa 40 vuotta, on ansainnut päästä eläkkeelle. Tämä myös kannustaisi ihmisiä nopeuttamaan valmistumistaan korkeakouluista, sillä korkeakouluista valmistumisikä taitaa Suomessa olla ihan ylätasoa Euroopassa.

Erinomainen ehdotus. Kyllä 40 vuodessa jo eläkemaksuja on maksanut ihan riittävästi. Ongelmana tuossa vain olisi se, että jos jää työttömäksi jossain vaiheessa, on esim. vuoden työttömänä. Pitääkö sitten olla vastaavasti vuosi pidempään työelämässä? Joo, mutta nuo on sitten ihan järjestelykysymyksiä. Ja kuten sanoit, niin tulisi varmasti opintoihinkin vauhtia. Mielestäni todella typerää, että voi valtion piikkiin opiskella useita tutkintoja siihen asti, kunnes täyttää 30 vuotta.

 

[TosiFani]

Jos työvuosia halutaan pidentää, niin niitä työvuosia tulisi olla vähintään 45. Tarkoituksena on kai pitää väki pidempään töissä, jotta he eivät kuluttaisi eläkerahoja.

 

[Toejoen Veikko]

Eiköhän suurin osa yliopisto-opiskelijoista päädy tekemään jotain tuottavaa työtä ja nämä kulttuurihistorian tutkijat on aika pieni vähemmistö.

Tuosta löytyy hivenen tutkimustietoa Tampereen Yliopistosta, TTY:stä, TAMK:sta ja PIRAMK:sta valmistuneiden työllistymisestä. Työllistyneistä 39% oli kunnan, kuntayhtymän, kunnallisen liikelaitoksen, ammattikorkeakoulun, valtion tai valtion liikelaitoksen palveluksessa. Nopeasti tulee kyllä sellainen mielikuva, että amk:sta valmistuneiden suhteellinen osuus listaamissani työnantajasektoreissa on vähäisempi kuin yliopistosta valmistuneiden.

 

[Toejoen Veikko]

Jos työvuosia halutaan pidentää, niin niitä työvuosia tulisi olla vähintään 45. Tarkoituksena on kai pitää väki pidempään töissä, jotta he eivät kuluttaisi eläkerahoja.

Kyllä työvuosien määrän olisi perusteltua olla mielestäni ainakin puolet odotettavissa olevasta eliniästä, mikä sekin on kasvamaan päin.

 

[TosiFani]

Kyllä työvuosien määrän olisi perusteltua olla mielestäni ainakin puolet odotettavissa olevasta eliniästä, mikä sekin on kasvamaan päin.

Eläkkeen tarkoitus on käsittääkseni alunperin ollut turvata toimeentulo silloin kun ei enää pysty tekemään töitä. Tämä ajatus on aika kauan sitten unohtunut.

 

[Toejoen Veikko]

Eläkkeen tarkoitus on käsittääkseni alunperin ollut turvata toimeentulo silloin kun ei enää pysty tekemään töitä. Tämä ajatus on aika kauan sitten unohtunut.

Niinpä. Hivenen työpaikalla särähtää korvaan, kun mielestäni varsin hyväkuntoiset noin 60-vuotiaat toimistotyötä tekevät ihmiset päivittelevät keskustelua eläkeiän nostamisesta. Samoin nyt 56-vuotias yläkerran naapuri jäi kuusi vuotta sitten puolustusvoimista eläkkeelle, kaikin puolin hyväkuntoisena.
Ymmärrän sen, että 65-vuotiasta voidaan pitää liian vanhana palomieheksi. Ei se kuitenkaan tarkoita mielestäni sitä, että henkilö olisi kykenemätön työhön.

 

[Alfred E Neuman]

Eläkkeen tarkoitus on käsittääkseni alunperin ollut turvata toimeentulo silloin kun ei enää pysty tekemään töitä. Tämä ajatus on aika kauan sitten unohtunut.

Tuo on ihan totta. Silloin kuin nykyinen eläkesysteemi on kehitetty, niin ihmiset aloittivat työuran, hankki asuntolainan ja perusti perheen siinä 20 hujakoilla, ja elivät suunnilleen 70-80 vuotiaiksi. Eli eläkkeelläoloaika oli noin 10-20 vuotta. Nykyisin ei ole ollenkaan harvinaista, että 30 vuotias asuu vanhemmillaan ja miettii että mitäköhän sitten alkaisi opiskelemaan. Eli se työura tuppaa kunnolla alkamaan siinä 35 vuotiaana, sitten pitäisi eläkkeelle jäädä 60 vuotiaana, ja eletään 100 vuotiaaksi. Ei minkään maan talous tuollaista kestä.

Kisapuiston ehdotus on siis siinä mielessä todella loistava. Tosin tarkemmin ajateltuna tuo 40 vuotta on ehkä pikkasen liian vähän, ehkä se 45 vuotta olisi parempi. Vaikea kysymys joka tapauksessa. Kukaan ei uskalla asialle oikein tehdä mitään koska se tarkottaisi äänien menetystä. Pakko kuitenkin jotain on tehdä.

 

[Toejoen Veikko]

...Tosin tarkemmin ajateltuna tuo 40 vuotta on ehkä pikkasen liian vähän, ehkä se 45 vuotta olisi parempi. Vaikea kysymys joka tapauksessa. Kukaan ei uskalla asialle oikein tehdä mitään koska se tarkottaisi äänien menetystä. Pakko kuitenkin jotain on tehdä.

En tiedä, olisiko naisten kohdalla perusteltua lyhentää tuota vaatimusta esim. siten, että 1,5vuotta/synnytetty lapsi tai jotain sinne päin?

 

[Musta Nuoli]

En tiedä, olisiko naisten kohdalla perusteltua lyhentää tuota vaatimusta esim. siten, että 1,5vuotta/synnytetty lapsi tai jotain sinne päin?

Ei, koska siinä tapauksessa täyshunnutetut islamin soturien synnytyskoneet sekä heidän kotimaiset vastineensa eli lapsitehtaiksi alistetut lestadiolaiset pääsivät eläkkeelle noin 35 vuoden iässä ja jatkaisivat sen jälkeen eläkeläisinä samaa menoa.

Naisten kohdalla lapset voisi huomioida siten, että jos ei ole lapsia ennen 30 vuoden ikää, niin asevelvollisuus olisi pakollinen. Lapsen synnyttäneille se ei olisi, edellyttäen, että lapsesta huolehdittaisiin. Lapsen hylkääminen synnyttämisen jälkeen ei tietystikään kelpaisi.

 

[ms.qvist]

Hoitoalalle sellainen voi oikeasti tulla, mutta panostaisin ennemminkin uudelleen koulutukseen ja tarvittaessa maahanmuuttoonkin mieluummin kuin siihen, että arvokasta mutta samalla kuitenkin raskasta työtä tekevät pakotettaisiin roikkumaan työelämässä pidempään. Kysymys näin ylipäänsä on myös siitä, halutaanko iäkkäitä ihmisiä pitää työelämässä? Halukkaita pidempään työskentelijöitä kyllä on, mutta aina ei vaan ole työpaikkoja näillekään. Se on ongelma eikä työvoiman tarjonta niinkään. Noh, onneksi edes Paavo Lipposen anti-intellektuelliksi nimeämä Heikki Patomäki katselee esimerkiksi huoltosuhteen ongelmaa laajemmin kuin nykyinen vartiaiskonsensus: Vuoden 2014 budjetin analyysi | Heikki Patomäki

Tästä on hoitoalallakin keskusteltu jo vuosia - työvoimapulasta siis - mutta toistaiseksi tilanne on korjattu siten, että työtahtia on kiristetty ts. vähemmän hoitajia tekemässä samat työt. Ja uskoisin, että tulevaisuudessa tilanne tulee jatkumaan samana, kenties tilannetta koetetaan hiukan korjata sillä, että pyritään palkkaamaan eläkkeelle jääneitä hoitajia sijaisiksi tekemään satunnaisia työvuoroja tai tekemään töitä tiettyjen yksiköiden ruuhka-aikana. Sen sijaan en usko siihen, että ulkomailta tulee suurta hoitajien invaasiota Suomeen - lukumäärät voivat olla sadoissa lyhyenä aikana mutta siihen se sitten jääkin. Jo nyt moni ulkomailta tullut hoitaja on joutunut pakkaamaan laukkunsa sopeutumis ja kieliongelmien tähden, sekä joissain tapauksissa myös työyhteisössä syntyneiden ongelmien tähden. Lisäksi osalla on ollut vaikeuksia oppia suomalainen työkulttuuri ja tarvittava ammattitaito. Edellä mainitut syyt koskevat pääasiassa Kauko-idästä tulleita hoitoalan työntekijöitä.

On myös huomioitava se tosiasia, että Superin mukaan noin 30 000* perus- ja lähihoitajaa tekee muuta kuin alan työtä eli paljon on väkeä koulutettu alalle mutta he eivät syystä tai toisesta ole viihtyneet alalla.

vlad.

*: lukema vuodelta 2009/2010.

 

[TosiFani]

Perussuomalaisten kansanedustaja, komisario Tom Packalén vaatii Mika Salolta julkista selvitystä hänen tatuoinnistaan. Miksi? Miksi kansanedustaja vaatii yksityiseltä ihmiseltä selvitystä hänen tatuoinneistaan? Pitääkö Ässä-tatuoinnin ottaneiden pian rekisteröityä?

 

[Toejoen Veikko]

Perussuomalaisten kansanedustaja, komisario Tom Packalén vaatii Mika Salolta julkista selvitystä hänen tatuoinnistaan.

Ei vaadi. Lainaus Packalenin facebookista: "Salo voisi kertoa mitä 81 hänen hauiksessaan tarkoittaa?"

Mielestäni tuossa ei ole kysymys mistään vaatimisesta. Konditionaalissa oleva ystävällismielinen kehoitus.

 

[TosiFani]

Ei vaadi. Lainaus Packalenin facebookista: "Salo voisi kertoa mitä 81 hänen hauiksessaan tarkoittaa?"

Mielestäni tuossa ei ole kysymys mistään vaatimisesta. Konditionaalissa oleva ystävällismielinen kehoitus.

Vähän saman tyylinen juttu kuin Jani Toivolan paheksunta, koskien Tatu Vanhasen lausuntoja? Konditionaalissa tapahtuvaa pohdiskelua.

 

[Toejoen Veikko]

Vähän saman tyylinen juttu kuin Jani Toivolan paheksunta, koskien Tatu Vanhasen lausuntoja? Konditionaalissa tapahtuvaa pohdiskelua.

Ei lainkaan samantyylinen juttu. Jani Toivola puuttui professorin tutkimusten tulkintaan epäolennaisuuksilla. Ikäänkuin jokin tutkimustulos olisi julkaisukelvoton siksi, että jotain voidaan koulukiusata.
Packalen kaipasi tietoa.

 

[Fremont]

Vähän saman tyylinen juttu kuin Jani Toivolan paheksunta, koskien Tatu Vanhasen lausuntoja? Konditionaalissa tapahtuvaa pohdiskelua.

Kannattiko Vanhanen jotain rikollisjärjestöä?

Salon suunnalta huudettu korvaukset!, eli motiivi nillitykseen löytyi nopeasti.

 

[TosiFani]

Ei lainkaan samantyylinen juttu. Jani Toivola puuttui professorin tutkimusten tulkintaan epäolennaisuuksilla. Ikäänkuin jokin tutkimustulos olisi julkaisukelvoton siksi, että jotain voidaan koulukiusata.
Packalen kaipasi tietoa.

Molemmat ovat konditionaalissa tapahtuvaa keskustelua.

Packalénin vieno kysymys tuli esille siinä vaiheessa, kun Suomen Kuvalehti oli uutisoinut poliisin muuttuneesta kannasta tässä asiassa. Vuosi sitten poliisi laski Mika Salon osaksi järjestäytynyttä rikollisuutta tämän tatuoinnin perusteella. Tämän vuoden toukokuussa samainen asiantuntija oli päinvastaista mieltä.

F1-kuljettaja Mika Salo krp:n epäiltyjen rekisterissä – epäilty myös järjestäytyneen rikollisuuden kannattamisesta – Suomenkuvalehti.fi

Miksi kansanedustaja kyselee tällaisia asioita Mika Salolta tai keneltäkään tatuoinnin omistajalta? Miten se kuuluu kansanedustajalle? Ja miksi Salon pitäisi mitään asiasta selittää?

Käsittääkseni Suomi on vielä oikeusvaltio, jossa kansalaisen ei tarvitse selittää tekemisiään kansanedustajille, eikä ainakaan julkisesti. Mikäli poliisilla on jotain kysymistä ihmisten tatuoinneista, se kutsuu ihmisen kamarille.

Packalénin facebook-päivityksestä:

Ei kai poliisi voi valehdellakkaan jos oikeudessa todistajana joutuu vastaamaan. Salo voisi kertoa mitä 81 hänen hauiksessaan tarkoittaa? 81 numerot ovat aakkosten kahdeksas ja ensinmäinen numero, eli HA ( Hell Angels) Aika yllättävää jos Salo ei tätä tiedä, kun hänellä on kaveripiirissään enkeleitä? En tiedä asiasta muuta kuin, mitä netistä lukenut, mutta jos kysymys

...asiantuntijalta on tatuoinnista, niin mitä muuta asiantuntija voisi vastata? Ehkä joku kohta ilmottautuu, että hänellä on 81 tatuointi ihan muuten vaan!

Tulee mieleen tarve selitellä poliisin tekemisiä.

 

[Tarinankertoja]

Kun Aatu Amis valmistuu ammattikoulusta vaikkapa raksamieheksi tai putkimieheksi 18-vuotiaana, aloittaa työt ja lopettaa eläkeikään tullessaan, on takana 45 vuotta töitä ammatissaan.

Tiina Tutkija taas "opiskelee" jotain kulttuurihistoriaa yliopistolla, valmistuu 28-vuotiaana (jos valmistuu), jää eläkkeelle 63-vuotiaana ja takana on 35 vuotta töitä ammatissaan. Siis jos ajatellaan edelleen optimitilannetta.

Ihan kuriositeettina kysyisin, että kumpi on maksanut Suomen yhteiskunnalle enemmän, kummasta on ollut Suomen yhteiskunnalle enemmän hyötyä ja kumpi jää eläkkeelle todennäköisemmin paremmassa fyysisessä kunnossa?

Ensimmäinen on maksanut työurallaan vähemmän veroja ja kuluttanut enemmän yhteiskunnan varoja, eikä ole ollut potentiaalina tuottamassa mitään uutta.

Ensinnä.
Korkeakoulutettu valmistuu kovempipalkkaisen ammattiin. Lisäkoulutusvuoden palkkavaikutuksesta vaihtelevat tutkimuksissa noin 6–9 prosentin välillä. Otettaessa huomioon opiskeluaikaiset tulot, koulutusryhmien väliset erot työttömyysriskissä ja eläkeiässä sekä verotus, tulonsiirrot ja eläkkeet päästään noin 14 prosentin nettovaikutukseen /vuosi. Tiina maksaa siis työuransa-aikana enemmän veroja kuin Aatu lyhyemmästä työurastaan huolimatta.


Toiseksi.
Korkeakoulutettu tutkitusti ja tilastollisesti syö terveellisemmin, juo vähemmän viinaa ja polttaa vähemmän tupakkaa ja elää terveempänä pitempään. Kuluttaen näin vähemmän yhteiskunnan kalliimpia palveluita, eli terveyspalveluita (on mahdollisuus myös ostaa niitä omalla rahalla). Tiina työskentelee varmemmin työuransa kokonaan, kun Aatu saattaa sairastua joko työrasituksen aiheuttamiin tai elintapasairauksiin. Tiina jatkaa yleensä työskentelyä pitempään, myös yli eläköitymisajan.

Kolmanneksi.
Korkeakoulutetulla on edellytykset tuottaa jotain lisäarvoa niin, että siitä syntyy uutta taloudellista toimintaa. Esim tämä Tiina Tutkija saattaa pätevöityä kulttuurihistorian alalla tehtäviin, joissa hän esim pystyy neuvottelemaan Picasson näyttelyn Suomeen, jonka media-arvo sekä taloudellinen arvo on taatusti korkeampi, kuin Aatu Amiksen päivittäinen kakkosnelosen sahaus vaikka siinä kehittyisikin maailman parhaaksi.



Olen itsekin Aatu Amis, mutta en jäänyt sinne. Aatuja tartetaan ja ammattimiehistä, jotka osaa tehdä käsillään, on pulaa. Mutta kansantalouden kannalta se korkea koulutustaso on se, millä tää maa kilpailee ja menestyy jos on menestyäkseen.

 

[Geezer]

kansantalouden kannalta se korkea koulutustaso on se, millä tää maa kilpailee ja menestyy jos on menestyäkseen.

Aivan. Suomi nousuun esimerkissä mainittujen kulttuurihistoriaa lukeneiden voimin. Vielä suurempi voimavara ovat naistutkimuksen opiskelijat. Oppiala on lähes koko maailmassa täysin tuntematon, joten meillä on huikea etulöyntiasema :)

 

[dana77]

Tiina Tutkija taas "opiskelee" jotain kulttuurihistoriaa yliopistolla, valmistuu 28-vuotiaana (jos valmistuu), jää eläkkeelle 63-vuotiaana ja takana on 35 vuotta töitä ammatissaan. Siis jos ajatellaan edelleen optimitilannetta.

Aika erikoinen optimi, jos Tiina valmistuu 28-vuotiaana. Naiset pystyvät opinnot aloittamaan 18-vuotiaina (optimitilanteessa), joten nopeasti laskettuna tuossa kestäisi siis 10 vuotta. 160 ov:n tutkinnon suorittaa neljään vuoteen. Vaikka itsekin olin välivuoden pitänyt ennen armeijaa, niin töihin menin 22-vuotiaana ja paperit sanoin samoja aikoina kuin täytin 24-v.

Jos tasapuolisiksi aletaan, niin muutetaan systeemi sitten sellaiseksi että eläkkeelle voi ruveta kun on maksanut ansio ja/tai pääomaveroja 0,5 miljonaa euroa.

 

[Geezer]

Ensimmäinen on maksanut työurallaan vähemmän veroja ja kuluttanut enemmän yhteiskunnan varoja, eikä ole ollut potentiaalina tuottamassa mitään uutta.

Jälkimmäinen kuluttaa yhteiskunnan varoja koko ikänsä verovaroin kustannetuissa töissä.

 

[Tarinankertoja]

Jälkimmäinen kuluttaa yhteiskunnan varoja koko ikänsä verovaroin kustannetuissa töissä.

Kansantalouden oppitunnit jääneet väliin? Kansantaloutta pyörittää suurimmaski osaksi sisämarkkinat ja tässä on iso osuus julkishallinolla (EU:ssa, ja erityisesti pohjoismaissa). Se ei siis "syö" pelkästään verovaroja, vaan tuottaa myös kansantuloa. Vientiteollisuuhan on tällähtekellä tappiollista kansantaouden näkökulmasta, joten potentiaalia on toki siä enemmän.


Toistetaanko koulutuksesta?
Otettaessa huomioon opiskeluaikaiset tulot, koulutusryhmien väliset erot työttömyysriskissä ja eläkeiässä sekä verotus, tulonsiirrot ja eläkkeet päästään noin 14 prosentin nettovaikutukseen /vuosi.



Palkkaetu suhteessa peruskoulun suorittaneisiin Suomessa
Keskiasteen suorittaneet 1%
Alimman korkea-asteen suorittaneet 21 %
Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet 43 %
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet 70%
Tutkijakoulutetut 87%

 

[Geezer]

Kansantalouden oppitunnit jääneet väliin? Kansantaloutta pyörittää suurimmaski osaksi sisämarkkinat ja tässä on iso osuus julkishallinolla (EU:ssa, ja erityisesti pohjoismaissa). Se ei siis "syö" pelkästään verovaroja, vaan tuottaa myös kansantuloa. Vientiteollisuuhan on tällähtekellä tappiollista kansantaouden näkökulmasta, joten potentiaalia on toki siä enemmän.

Totta turiset. Turvonnut julkinen sektori ei ole kansantalouden rasite vaan voimavara.