Kumpi on perussuomalaisille tärkeämpää: se että maahanmuuttajat työllistyvät ja integroituvat yhteiskuntaan, vai se että maahanmuuttajat eivät työllisty ja huutelu hyysäämisestä ja loisista voi jatkua?
Tottakai maahanmuuttajien työllistyminen on tärkeämpää kuin heidän työttömyytensä. Typerä kysymys. Mutta tässä maahanmuuttajien työllistymiskeskustelussa minua on häirinnyt se, että maahanmuuttoa puolustellaan sillä, että Suomi tarvitsee työntekijöitä erityisesti tietyille aloille. Kuten esim. siivoojiksi ja muille matalapalkka-aloille. Itseään fiksuina ja maahanmuuttajaystävällisinä pitävät päättäjät sanovat siis itseasiassa, että Suomi tarvitsee nykyaikaisia orjia. Tämäkö on sitten hyvä, hieno ja tavoiteltava asia? Että koska tietyt alat ovat niin huonosti palkattuja, etteivät ne kiinnosta suomalaisia koska niistä saadulla palkalla ei elä, niin hommataan ulkomailta ihmisiä raatamaan orjapalkalla, eihän se neekereitä haittaa, vai kuinka? Eikö kannattaisi puuttua ongelmaan eli naurettavan pieniin palkkoihin tietyillä aloilla, eikä ruveta jeesustelemaan seurauksen hoidolla? Mun käsittääkseni orjuus ja neekerien roudaaminen Afrikasta orjatyövoimaksi on pitänyt lopettaa jo ajat sitten, mutta Suomessakin päättäjät ihan avoimesti liputtavat nykyaikaisen orjuuden puolesta.
Suurempi ongelma kuitenkin liittynee monikulttuurisuuden sosiaalisiin ongelmiin. Aika harvassa ovat yhteiskunnat, missä eri kulttuurien kirjo eläisi sopusoinnussa ilman mitään ongelmia. Ensisijainen tavoite minulla maahanmuuttoon kriitisesti suhtautumisessa on jengiytymisen ja näiden Rosengårdien muodostumisen välttäminen ja yhteiskuntarauhan ylläpitäminen.
Ranskassa presidentti Sarkozy, Saksassa liittokansleri Merkel ja Britanniassa pääministeri Cameron totesivat vuosi-pari sitten eri haastatteluissa, että maahanmuutto ja monikansallinen ajattelu on kaikissa ko. valtaapitävien maissa mennyt ihan vituiksi ja epäonnistunut täysin. Cameron taisi mm. todeta, että Britanniassa on suhtauduttu liian sallivasti maahanmuuttajien, erityisesti muslimien, vaatimuksiin, ja että Britanniassa on yritetty sopeuttaa britannialaiset maahanmuuttajien elämäntyyliin vaikka asia pitäisi olla nimenomaan toisinpäin, eli että maahanmuuttajat opetetaan brittiläiseen kulttuuriin. Britanniassahan on mm. otettu sharia-laki osittain käyttöön, sitäkö monikansallisuusihannoijat haluavat myös Suomeen? Tosin muistelisin, että pari vuotta sitten silloisen eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) avoimesti liputti sharia-lain osittaista käyttöönottoa Suomessakin. Sehän se olisikin hienoa. Naisten asema paranisi ihan silmissä. Puhumattakaan seksuaalivähemmistöistä. Mutta sitähän se suvaitsevaisuus taitaa ollakin, puolustetaan jotain asiaa kiivaasti tajuamatta ollenkaan mitä siitä seuraisi.
Suomessa kun tullaan jälkijunassa näköjään kaikessa, niin meidänkin on ilmeisesti ihan väkisin tehtävä samat virheet, mitkä ko. maat ovat tehneet jo paljon meitä aiemmin ja nyt jo tunnustavat virheensä. Vaikka ei meidän olisi mikään pakko tehdä niitä samoja virheitä. Katsokaa vaikka, kuinka hyvin monikulttuurisuus on onnistunut Ranskassa. Tai vaikka Ruotsissa. Miksi helvetissä meidän pitäisi seurata samoja jälkiä? Ja ennenkuin joku vatipää ehtii sanomaan, että ei täällä asiat mene monikulttuurisuuden ongelmien suhteen samoin kuin muualla, niin kysyn että mitenkä niin ei mene? Miksi me onnistuisimme luomaan jonkun monikansallisen idyllin, kun yksikään muu maa ei sitä ole tähän mennessä onnistunut tekemään vaan jokainen sitä yrittänyt on päinvastoin epäonnistunut rajusti.