Muutama pointti ja fakta maahanmuuttokeskusteluun :
- turvapaikanhakijoista aiheutuvat kustannukset ovat julkista tietoa ja ne on erittäin helppo laskea. Viimevuosina kustannukset ovat olleet luokkaa 50-120 miljoonaa euroa.
- Kiintiöpakolaisten kustannukset taas ovat vaikeammin laskettavissa, koska he sulautuvat osaksi yhteiskuntaa heti.
- Suomen turvapaikkapolitiikka on tiukentunut viime vuosina ja tiukentuu syyskuusta lähtien. Muutoksia mm.: 1) 30% leikattu toimeentulotuki 2) perheenyhdistämismatkojen korvaaminen siirtynyt pakolaisille 3) perheenyhdistämistä ei voi syyskuun jälkeen hakea enää Suomesta 4) alaikäisille yksintulleille maksetaan vain taskurahaa 5) selvästi aiheettomat tph:t ovat ruokakeskuksissa, jossa maksetaan vain taskurahaa . EU-kansalaiset voidaan poistaa keskuksista viikon kuluessa (pääasiassa romanit) romanien tulo on tyrehtynyt kokonaan 6) tph:n palvelujen piiriin kuuluu vain akuutti terveydenhuolto.7) isoihin hakijamaihin kuten Afganistan, Somalia ja Irak:iin voidaan myös palauttaa hakijoita turvallisille alueille. Paikallistamisen yhteydessä kielitestit ovat lisääntyneet.
Ongelmia :
1) kaikki kunnat eivät sitoudu antamaan kuntapaikkoja -> ghettojen ja liian isojen keskittymien vaara.
-> hyviä kokemuksia pienten kuntien sitoutumisesta ja pakolaisten jäämisestä näille seuduille, jossa koulupolut työelämään ovat olemassa.
2) Käsittelyaikojen pituus. Kaikki häviää tässä tilanteessa, etenkin turvapaikanhakija. Turvapaikanhakijoiden määrää on vaikea arvioida etukäteen, näin ollen resurssien kohdentaminen on vaikeaa.
-> käsittelijöiden määrää lisätty eri viranomaisilla (poliisi,Migri), mutta jonojen purkamisessa kestää aikansa.
3) Kielen opiskelu on vaatimuksena niin vastaanottokeskuksissa kuin kunnissa asuvilla kotouttamistuen saamisen edellytyksenä. Ongelma on, että isoissa asutuskeskuksissa ei opiskelupaikkoja riitä kaikille. Edelleen vaaditaan kuntien sitoutumista.
Muuta:
- turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut roimasti tänä vuonna. Etenkin yksin maahantulleiden alaikäisten kohdalla. Syitä vaikea arvioida, ehkä tiukentunut politiikka, ehkä Euroopan läpikulkeminen on vaikeutunut.
- Ahtisaari tai kukaan muukaan ei ehdota, että humanitaarisin perustein oleskeluluvan saaneiden oikeus olla maassamme voitaisiin peruuttaa jos ei osata/opita kieltä. Rajojen kokonaan sulkeminen tai humanitaarisesta maahanmuutosta kokonaan irtisanoutuminen vaatisi totaalista muutosta poliittiseen ilmapiiriin.
- Suomessa ei ole maahanmuutosta johtuvia suuria ongelmia. Olemassaolevat ongelmat olisi ratkaistavissa paikallispäättäjien asennemuutoksella.
- Turvapaikanhakijoilla on vapaa liikkuvuus ja samat oikeudet oleskeluluvan saatua kuin kantaväestöllä.
- Turvapaikan Suomesta saa noin 1% hakijoista, oleskeluluvan 30% kaikista turvapaikanhakijoista. 70% on kielteisiä päätöksiä.
- Suomi on sitoutunut humanitaariseen maahanmuuttoon.
- Suomeen on historian saatossa hakenut keskimäärin n. 3000 hakijaa vuodessa. Huippuvuotena 2009 hakijoita oli 5988. Vuonna 2007 taas 1500, mikä kertoo vaikeasta ennustettavuudesta. Kuluva vuosi ennustaa n. 3000 hakijaa. Ruotsissa hakijoita viime vuosina on ollut 24000-36000 hakijaa. Norjassa 5000-15000. Tanskassa taas kahden tuhannen molemminpuolinen, suurinpiirtein Suomen tasoa. Muissa Euroopan keskeisissä maissa luvut ovat muissa sfääreissä.
- 99% maailman pakolaisista on kehitysmaissa. Prosentti hyvinvointivaltioissa ja promille hakee Suomeen.
Edit. postauksen joissain luvuissa saattaa olla pieniä epätarkkuuksia.