Miten kieliopinnot saadaan tehoamaan? Mitä kotouttamissuunnitelmissa pitäisi olla jotta homma toimisi? Koulupolut, miten se auttaa niitä naisia jotka kulttuurisyistä on tuomittu kotiäideiksi loppuelämäkseen jotka eivät puhu Suomea, hengaavat vain omissa ryhmissään eivätkä oikein mitenkään integroidu yhteiskuntaan?
Kieliopinnot saadaan tehoamaan ihan ensimmäiseksi järjestämällä niitä. Ongelma Suomessa on se, että suurin osa maahanmuuttajista pakkautuu Helsinkiin, Turkuun tai muuhun suureen kaupunkiin. Sinne mamuja houkuttelee mahdolliset verkostot, kieliopinnot ja työ. Ongelmana vain on, että isotkaan kaupungit eivät pysty järjestämään riittävästi kielikursseja, koska massan määrä on niin suuri.
Tarkoitat nyt perheitä. Kotouttamisen kuuluu koulun lisäksi myös uuteen kulttuuriin perehdyttäminen. Jossain kulttuureissa, etenkin ns. vanhalla kansalla on tapana, että nainen on kotona. Ei ole mahdollisuutta, tai tietoutta edes muusta. Siksi on erittäin tärkeää, että kotoutumiseen tuodaan myös tietoutta siitä yhteiskunnasta jossa mamun on tarkoitus elää. Tulevista mamuista (esim. turvapaikanhakijat) nuorempi sukupolvi naisista on taas erittäin kouluorientoituneita ja haluavat kouluttautua ammattiin. Useasti koulupolku vaan puuttuu. Koulupolkujen tehokas käyttöönotto (koska ne ovat jo olemassa) ympäri Suomea on tehokas tapa integroitua. Siitä on jo nyt hyviä näyttöjä pienistä kunnista, joissa on vaikka vastaanottokeskus.
Onko sinulla mitään konkreettista ehdotusta tai faktaa näistä asioista?
Määrittelykysymys, mamujen määrä kasvaa jatkuvasti ja on jo konkreettinen ongelma useassa isossa kaupungissa. Miksi kuntien pitäisi ottaa mamuja jos he eivät niin halua tehdä? Miksei mamuja laiteta esim. Kemin kaltaisiin kaupunkeihin joka on täynnä tyhjiä taloja? Pysyvätkö mamut siellä jos heitä sinne laitettaisiin?
Kiintiöpakolaiset ovat vakiomääränä ja turvapaikanhakijoiden määrä on esim. tänä vuonna romahtanut. Mihin väitteesi perustuu?
Kuntien pitäisi ottaa mamuja vastaan, jotta se ei olisi vain muutaman kunnan järjestettävänä. Tällöin integraatiota pystytään levittämään niille seuduille myös, jossa on mahdollista käynnistää koulupolku ja elää kantaväestön parissa. Ei ghettoissa yms.
Mamuja on Kemissä paljon ja siellä on vastaanottokeskuskin. Suurin syy asuinpaikkakunnan valintaan on koulu- ja työmahdollisuudet heti lähiperheen jälkeen. Vastauksena on, että kyllä jäävät jos mahdollisuus näihin asioihin on olemassa. Tästä on kokemuksia myös muilta paikkakunnilta.
Höpöhöpö. Jos ihmishengelle ei oikeasti voi laittaa hintaa niin Euroopan rajat olisivat täysin auki ja tänne voisi tulla kuka tahansa. Näin ei ole eli hengelle on jo laitettu hinta eikä Eurooppa pysty pelastamaan kaikkia halukkaita mamuja.
Yksikään Euroopan maa ei käännytä sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat suojelun tarpeessa.