Mutta mitä marttyyriksi heittäytymällä olisi nuivat saavuttaneet? Mun arvaus: Soini olisi pistänyt hallitusta vastaan kapinoivat ulos eduskuntaryhmästä ja puolueesta. Puhdistuksen jälkeen hallitus olisi jatkanut entisestä menoaan. Reipastahan se olisi ollut, mutta lopputulos yhtä vaikuttava kuin kapteeni Kaarnan rynnäkön. Uusi puolue olisi pitänyt rakentaa tyhjästä. Ilman puoluetukia, kiitos Lex Soinin! Olisiko jääty nollaan paikkaan vaaleissa? En usko, mutta hallasuomalaiset olisi nyt pienpuolue eduskunnassa.
Jatketaan spekuloimista. Vaikka koko perussuomalainen puolue olisi uhannut irrota hallituksesta, jollei raja mene kiinni, silti sama vaikutus! Sitten olisi toki kaatunut hallitus, mutta entäs sitten. Kepu ja kokoomus olisi ottaneet pari muuta kaveria tilalle. Perussuomalaisilla oli eduskunnassa vajaa 40 paikkaa. Merkelillä olisi silti ollut reilu 160. Muilla eduskuntapuolueilla oli täysi konsensus siitä, että ollaan yhteiseurooppalaisessa solidaarisuusrintamassa viimeiseen asti. Ei ollut muskelia muuttaa tilannetta mitenkään. Silti puolueen olisi pitänyt lähteä oppositioon viimeistään vuonna 2016, kun oli käynyt selväksi, ettei hallituskumppanit olleet sitoutuneet edistämään hallitusohjelman niitä kirjauksia, joiden vuoksi perussuomalaiset hallituksessa olivat. Ei mikään puolue voi olla hallituksessa niin pahasti aisankannattajana ilman, että alkaa rytistä.
Mutta palataan reaalimaailman syksyyn 2015. Tuntuihan ne varmasti pitkiltä kahdelta vuodelta. Mutta politiikka on kestävyysmatka, ja siinä mielessä puolikas vaalikausi on silmänräpäys. Ensimmäisen tilaisuuden tullen puoluejohto vaihdettiin vuonna 2017. Uusi puoluejohto tarjoutui jatkamaan hallituksessa ja sitoutui vuonna 2015 laadittuun hallitusohjelmaan. Vaan Orpo ja Sipilä olivat saaneet paremman tarjouksen, jossa muutamaa ministerinsalkkua vastaan samankokoinen ryhmä oli valmis suostumaan ihan mihin tahansa loppuvaalikauden ajan. Sitä tarjousta vastaan ei saattanut kilpailla, joten oppositioon kävi tie. Nyt oli kuitenkin käytössä suuren puolueen puoluetuet, kiitos Lex Soinin! Ja valmis kenttäorganisaatio, josta leijonanosa oli uuden puoluejohdon takana - lähinnä yksittäisiä ihmisiä sieltä täältä oli seurannut Soinia kadotukseen. Se oli hyvin pelattu. Ja olen varma että pohjimmiltaan juuri siksi se niin paljon teitä ärsyttääkin.
PS. Cobol puhuu viime kerrasta viisastuneena kieli keskellä suuta siitä, ettei kukaan kansanedustajista noussut vastarintaan, mutta joku merkittävä perussuomalainen nousi. Silloinen (myös nykyinen) kolmas varapuheenjohtaja nousi kapinakenraaliksi syksyllä 2015. Ja laitettiin oitis ulos puolueesta, ihan malliksi.