Miten persut ovat noita asioita ajaneet? Ainoat asiat, mitä persut ovat minun ymmärtääkseni ajaneet, ovat rajat kiinni ja kehitysyhteistyö on lopetettava. Mistä tahansa on puhuttu, persut ovat aina puhuneet näistä. Lisäksi muistaakseni Halla-aho on joskus puhunut sosiaalietuuksien huonontamisen puolesta.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Timanttikuva: Tampereen paikallinen herättää tunteitaLue lisää »
-
Kåsastul paikkaamaan Ilveksen loukkaantumisvajettaLue lisää »
-
Pelaajaliikennettä Tapparassa: puolustaja Kärki Poriin, tuttu nimi tilalleLue lisää »
-
Miten käy kiharaisessa kärkitaistossa? Ketkä hallitsevat tilastoja? − katsaus Auroraliigan tilanteeseenLue lisää »
-
Juuso Pulli ei näe maalivahdin vaihdoksen muuttavan pelaamistaan: "Salminen auttaa hyvin pakkeja puheellaan"Lue lisää »
-
Tomi Lämsä on levollisin mielin Lukon pelillisen prosessin suhteen – näkee urheilujohtaja Sahlstedtissa yhtäläisyyksiä Jarmo KekäläiseenLue lisää »
Perussuomalaiset
- Viestiketjun aloittaja Dee Snider
- Alkaa
- 5 860 425
- 46 088
Eikö persuilla ole muuta annettavaa Suomelle ja suomalaisille kuin kyseenalaistaminen. Sitäkö Purra tekisi hallituksessakin?
Pääsettekö vaalien jälkeen yhteisymmärrykseen haaveilemanne hallituskumppani Kokoomuksen kanssa ilmastoasioissa sekä EU- ja ulkomaalaispolitiikassa, mikä ehkä romahduttaa persujen kannatuksen vai jatkatteko kyseenalaistamista oppostiossa?
Persut kyseenalaistavat itseään hallituksessa ollessaan.
Avita vaan, minä voin avittaa toiseen suuntaan, päästöjen vähentäminen sekä ennen kaikkea niihin liittyvän tekniikan kehittäminen ovat tulevaisuuden isoimpia kasvualoja.
Tämä persujen ilmastotoimien vastustus on vähän samaa kuin bilateraalikaupan haikailu Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, menneisyydessä roikkumista josta ei edes keskipitkällä tähtäimellä seuraa mitään hyvää.
Sana populisti on kyllä kärsinyt inflaation. Siitä on tullut pilkkasana, vaikka sillä on ihan oikea merkityskin olemassa.
Soinin persut oli populistipuolue. Se on Soinin itsensäkin suulla todettu. Soinin persuille oli tyypillistä olla ihan kaikkea vastaan, jos vain tuulet vaikuttivat suotuisilta kannatuksen kannalta.
Halla-ahon ja Purran linja taas on hyvin yksinkertainen ja selkeä. On oikeastaan neljä kärkiteemaa.
1. Maahanmuutto. Tässä puhutaan yleisemmin Tanskasta, Japanista tai Australiasta ns malliyhteiskuntana Suomelle.
Ei se ole mahdotonta toteuttaa, ei se ole populismia. Se vain ei ole todennäköistä, koska muilta puolueilta ei tukea tule.
2. Vihreän siirtymän jarruttaminen. Persujen mielestä Suomen ei tule olla etulinjassa ilmastopolitiikassa. Ei viherveroja teollisuudelle eikä polttoaine ja lämmityskustannusten nousua veronmaksajille. Ehkä polttoaineveroa hieman laskettaisiin ja tukimuodot esim sähköauton hankintaan peruttaisiin. Käytännön tasolla isossa kuvassa päästöt vähenisivät markkinoiden kautta itsestään, mutta hitaammin kuin aktiivisilla poliittisilla toimilla.Ehkä joku tehdas säästyisi lakkautukselta tai joku uusi investoisi tänne. Tai sitten ei.
3. Persut eivät aja liittovaltiokehitystä, mutta eivät myöskään EU eroa. Käytännön tasolla Suomi varmaan liittoutuisi enemmän esim nuukan nelikon kanssa ja irtautuisi Saksan ja Ranskan kyljestä, jos olisi persuista kiinni. Käyttäisi kriittisempiä äänenpainoja.
4. Persujen mukaan tästä kombosta säästyisi rahaa ja ne rahat sitten käytettäisiin yhdessä kehitysapuleikkauksista syntyvien säästöjen kanssa mieluummin omaan kansaan tai velkaannuttaisiin hieman vähemmän.
Tässähän se on tiivistettynä persujen iso linja. Se on varmasti monelle epämieluinen ja siitä syntyy esimerkiksi ongelmia työvoiman saatavuuden suhteen. Sitten meillä on töitä, joille ei joko löydy tekijöitä tai sitten niiden töiden palkat nousevat niin paljon, että EU alueelta on tänne tunkua tekemään niitä. Aina unohtuu se, että Kokoomus haluaa tänne nimenomaan EU:n ulkopuolelta halpatyövoimaa. Vedotaan työvoimapulaan. Me ollaan nyt kuitenkin tässä aika isossa unionissa mukana, jossa työvoiman liikkuvuus on vapaata. Kyllä niitä tekijöitä on, jos sillä palkalla elää.
Onko tämä sitten populismia tai konkretian puutetta? Monessa muussa asiassa persujen linja ei poikkea juuri muista puolueista. Siksi niistä ei pidetä meteliä, kun ei ole mitään isoa näkemyseroa. Toki persutkin rahalle kaikkea mieluisia kohteita keksisivät, mutta eivät ehkä niin paljon käyttäisi siihen velkarahaa kuin vasemmisto. Toisaalta varmaan eivät olisi yhtä uudistushakuisia tai haluaisi taittaa velkaantumista yhtä nopeasti kuin Kokoomus.
Mutta onko tämä sitten populismia? Minusta nämä persujen kärkiteemat on ihan mahdollista toteuttaa, tiettyihin asioihin voi vaan olla vaikea saada kavereita mukaan. Lopputuloksena hallituksessa olisi sitten joku kompromissi, jossa on pieniä voittoja ja pieniä tappioita. Maahanmuuttopolitiikassa varmaan ne isoimmat voitot tulisi.
Mieluummin kuin syyttää populismista on parempi sanoa, että paskaa politiikkaa ajavat.
Aina olen tätä argumenttia ihmetellyt. Miksi Suomessa vaikuttavat yritykset eivät voisi kehittää vihreää ja vähäpäästöistä tekniikkaa? Avittaako polttoaineverot, lämmitysverot,hiilinielujen lisäys, lihaverot ja kasvisruoan lisääminen jotenkin tätä teknologian syntymistä yrityksissä?
No esimerkiksi rikkidirektiivi johti suomalaisen bisneksen merkittävään kasvuun rikkipesureissa.
Samoin tiukat päästörajat teollisuudelle tulevat olemaan merkittävä kilpailuetu, ei jos vaan kun, päästökauppa ja esim. hiilitullit otetaan globaaliin käyttöön.
Pakko ja raha ovat yleensä tehokkaimpia panosten ohjaajia.
Viimeksi muokattu:
Niin, markkinataloudessa päästöt tullaan hyvin lähitulevaisuudessa hinnoittelemaan merkittävästi aikaisempaa vahvemmin ja mitä paremmin suomalainen teollisuus on etupeltoon tähän valmis, sitä kilpailukykyisempänä teollisuus keskipitkällä tähtäimellä pysyy.
Yritykset osaavat ne päätökset tehdä ihan itse missä kohtaa mikäkin on järkevää. Fiksumpia ihmisiä kansainvälisten yritysten johtopaikoilla istuu kun meidän politiikan päättäjät. Markkinat hoitaa.
Niin ja yrityksen luottavat siihen, että politiikassa on jatkuvuutta ja ennustettavuutta, koska investoinnit tehdään vuosiksi. Jos seuraavien vaalien jälkeinen hallitus trumppailee ja lähtee rajusti purkamaan jo tehtyjä päätöksiä, niin en usko että EK:ssa tai muuallakaan yrityksissä taputetaan käsiä. Poikkeuksena tähän toki ne muutamat jäljellä olevat turveyrittäjät, joille öljykin on uusiutuvaa kunhan jaksaa odottaa.
Eipä ole paljon trumpailtavaa, kun toistaiseksi ilmastopäätökset ovat jääneet julistustasolle.
EK:ssa tuskin kauhean vihaisia ollaan, jos seuraava hallitus kumoaisi hallituskauden alussa tehdyn veronkorotuksen polttoaineisiin. Tai työsuhdesähköpyörän verovapaus lopetettaisiin. Oliko meillä jotain muuta? Joku epämääräinen perälautahimmeli kansallisesta päästökaupasta, jota ei tulla tarvitsemaan, koska kuluttajat ostavat sähköautoja ennakoitua rivakammin.
Saisivat pysyä siellä mahdollisimman pitkään. Eiku äänestämään.
Eikö Hakkarainen vietä paljon aikaansa Hondurasissa, mikä Suomen kannalta on mitä mainioin asia.
Hesari kertoo pääkaupunkiseudun perussuomalaisten toiminnasta. Esim Kirkkonummella (eli Purran valtuustopaikassa) on yksi alkukesästä valituista valtuutetuista jo eronnut puolueesta ja perustanut parin varavaltuutetun kanssa uuden ryhmän. Muutenkin "tasokasta" menoa tässä puolueessa taas tarjolla:
"Perussuomalaisten huonoista väleistä Kirkkonummella on ollut viitteitä jo ennen vaaleja, mutta valtuustoseminaarissa lokakuun alussa ristiriitoja oli ratkottu nyrkkitappelussa".
"Perussuomalaisten huonoista väleistä Kirkkonummella on ollut viitteitä jo ennen vaaleja, mutta valtuustoseminaarissa lokakuun alussa ristiriitoja oli ratkottu nyrkkitappelussa".
Mutta ei hätää, saman jutun mukaan "asiat oli sovittu ja kättä lyöty päälle" ja jaosto käsitellyt asian sisäisesti. Sattuuhan sitä, kun tärkeistä asioista väännetään kavereiden kesken.
Samassa artikkelissa listattiin myös Anon kelkkaan loikanneita perussuomalaisia.
4
444
On ihan totta, että media kohtelee persuja eri kriteereillä. Melkoiset silkkihansikkaat on käytössä siihen nähden, minkälaisesta toiminnasta liian usein on kyse.
Lähestymistapamme taitaa olla erilainen. En laske jupinaa, jota seuraa jokaisessa puolueessa karrikoiden jokaisesta päätöksestä johtoa vastaan. Demarit kampittaa Marinia, Kepu kipuilee urakalla, Kokoomuksessa painitaan linjoista ja puheenjohtajuudesta, Vihreissä vaaditaan puoluetta oikeistolaiseen markkinatalouteen jne jne.
Eduskunnan äänestystulokset ovat mielestäni mittari siitä, hyväksytäänkö puolueen linja vai ei kansanedustajien keskuudessa. PS:ssa kukaan ei noussut ja äänestänyt 2015 hallituksen politiikkaa vastaan, vaikka siihen oli tilaisuus.
Osavastuu ei poistu.
karotenoidi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Tappara, Canucks, PYRY
Mutta mitä marttyyriksi heittäytymällä olisi nuivat saavuttaneet? Mun arvaus: Soini olisi pistänyt hallitusta vastaan kapinoivat ulos eduskuntaryhmästä ja puolueesta. Puhdistuksen jälkeen hallitus olisi jatkanut entisestä menoaan. Reipastahan se olisi ollut, mutta lopputulos yhtä vaikuttava kuin kapteeni Kaarnan rynnäkön. Uusi puolue olisi pitänyt rakentaa tyhjästä. Ilman puoluetukia, kiitos Lex Soinin! Olisiko jääty nollaan paikkaan vaaleissa? En usko, mutta hallasuomalaiset olisi nyt pienpuolue eduskunnassa.
Jatketaan spekuloimista. Vaikka koko perussuomalainen puolue olisi uhannut irrota hallituksesta, jollei raja mene kiinni, silti sama vaikutus! Sitten olisi toki kaatunut hallitus, mutta entäs sitten. Kepu ja kokoomus olisi ottaneet pari muuta kaveria tilalle. Perussuomalaisilla oli eduskunnassa vajaa 40 paikkaa. Merkelillä olisi silti ollut reilu 160. Muilla eduskuntapuolueilla oli täysi konsensus siitä, että ollaan yhteiseurooppalaisessa solidaarisuusrintamassa viimeiseen asti. Ei ollut muskelia muuttaa tilannetta mitenkään. Silti puolueen olisi pitänyt lähteä oppositioon viimeistään vuonna 2016, kun oli käynyt selväksi, ettei hallituskumppanit olleet sitoutuneet edistämään hallitusohjelman niitä kirjauksia, joiden vuoksi perussuomalaiset hallituksessa olivat. Ei mikään puolue voi olla hallituksessa niin pahasti aisankannattajana ilman, että alkaa rytistä.
Mutta palataan reaalimaailman syksyyn 2015. Tuntuihan ne varmasti pitkiltä kahdelta vuodelta. Mutta politiikka on kestävyysmatka, ja siinä mielessä puolikas vaalikausi on silmänräpäys. Ensimmäisen tilaisuuden tullen puoluejohto vaihdettiin vuonna 2017. Uusi puoluejohto tarjoutui jatkamaan hallituksessa ja sitoutui vuonna 2015 laadittuun hallitusohjelmaan. Vaan Orpo ja Sipilä olivat saaneet paremman tarjouksen, jossa muutamaa ministerinsalkkua vastaan samankokoinen ryhmä oli valmis suostumaan ihan mihin tahansa loppuvaalikauden ajan. Sitä tarjousta vastaan ei saattanut kilpailla, joten oppositioon kävi tie. Nyt oli kuitenkin käytössä suuren puolueen puoluetuet, kiitos Lex Soinin! Ja valmis kenttäorganisaatio, josta leijonanosa oli uuden puoluejohdon takana - lähinnä yksittäisiä ihmisiä sieltä täältä oli seurannut Soinia kadotukseen. Se oli hyvin pelattu. Ja olen varma että pohjimmiltaan juuri siksi se niin paljon teitä ärsyttääkin.
PS. Cobol puhuu viime kerrasta viisastuneena kieli keskellä suuta siitä, ettei kukaan kansanedustajista noussut vastarintaan, mutta joku merkittävä perussuomalainen nousi. Silloinen (myös nykyinen) kolmas varapuheenjohtaja nousi kapinakenraaliksi syksyllä 2015. Ja laitettiin oitis ulos puolueesta, ihan malliksi.
Jatketaan spekuloimista. Vaikka koko perussuomalainen puolue olisi uhannut irrota hallituksesta, jollei raja mene kiinni, silti sama vaikutus! Sitten olisi toki kaatunut hallitus, mutta entäs sitten. Kepu ja kokoomus olisi ottaneet pari muuta kaveria tilalle. Perussuomalaisilla oli eduskunnassa vajaa 40 paikkaa. Merkelillä olisi silti ollut reilu 160. Muilla eduskuntapuolueilla oli täysi konsensus siitä, että ollaan yhteiseurooppalaisessa solidaarisuusrintamassa viimeiseen asti. Ei ollut muskelia muuttaa tilannetta mitenkään. Silti puolueen olisi pitänyt lähteä oppositioon viimeistään vuonna 2016, kun oli käynyt selväksi, ettei hallituskumppanit olleet sitoutuneet edistämään hallitusohjelman niitä kirjauksia, joiden vuoksi perussuomalaiset hallituksessa olivat. Ei mikään puolue voi olla hallituksessa niin pahasti aisankannattajana ilman, että alkaa rytistä.
Mutta palataan reaalimaailman syksyyn 2015. Tuntuihan ne varmasti pitkiltä kahdelta vuodelta. Mutta politiikka on kestävyysmatka, ja siinä mielessä puolikas vaalikausi on silmänräpäys. Ensimmäisen tilaisuuden tullen puoluejohto vaihdettiin vuonna 2017. Uusi puoluejohto tarjoutui jatkamaan hallituksessa ja sitoutui vuonna 2015 laadittuun hallitusohjelmaan. Vaan Orpo ja Sipilä olivat saaneet paremman tarjouksen, jossa muutamaa ministerinsalkkua vastaan samankokoinen ryhmä oli valmis suostumaan ihan mihin tahansa loppuvaalikauden ajan. Sitä tarjousta vastaan ei saattanut kilpailla, joten oppositioon kävi tie. Nyt oli kuitenkin käytössä suuren puolueen puoluetuet, kiitos Lex Soinin! Ja valmis kenttäorganisaatio, josta leijonanosa oli uuden puoluejohdon takana - lähinnä yksittäisiä ihmisiä sieltä täältä oli seurannut Soinia kadotukseen. Se oli hyvin pelattu. Ja olen varma että pohjimmiltaan juuri siksi se niin paljon teitä ärsyttääkin.
PS. Cobol puhuu viime kerrasta viisastuneena kieli keskellä suuta siitä, ettei kukaan kansanedustajista noussut vastarintaan, mutta joku merkittävä perussuomalainen nousi. Silloinen (myös nykyinen) kolmas varapuheenjohtaja nousi kapinakenraaliksi syksyllä 2015. Ja laitettiin oitis ulos puolueesta, ihan malliksi.
Laitan tähän ketjuun, koska sopivampaa ei löydy tähän hätään mutta:
:watermark(https://img.ilcdn.fi/HZ8PnepNn-9Q8hjLTTc_X0Q2jv8=/1200x0/https://assets.ilcdn.fi/a3fb864dc14980c32c9e599c1718b2688eed4e93d9c9749cb37966b174508962.png,0,-0,0)/img-s3.ilcdn.fi/4de4aee4c6c03c40bba071ced50c4bef6bf834497efbaea84cd83a65c4a70f74.jpg)
Analyysi: Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea
Vieraskieliset lapset puhuvat laajoilla alueilla Youtube-suomea, eikä peruskoulu pysty opettamaan heille suomen kieltä. Ilman välittömiä toimia peruskoulun menestystarina romuttuu, politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa.www.iltalehti.fi
Ja tätähän ei voinut kukaan nähdä
Tuolla asiaa on käsitelty.
Analyysi: Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea
Vieraskieliset lapset puhuvat laajoilla alueilla Youtube-suomea, eikä peruskoulu pysty opettamaan heille suomen kieltä. Ilman välittömiä toimia peruskoulun menestystarina romuttuu, politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa.
En yleensä koske pitkällä tikullakaan jatkiksen maahanumuuttoaiheisiin ketjuihin, mutta tämän Lauri Nurmen erinomaisen kirjoituksen haluan linkata tähän ketjuun. Uutisessa käsitellään suomen kielen osaamisen puutteita kouluissa Suomessa ennen kaikkea ns. vieraskielisten keskuudessa sekä sen seuraamuksia.
Hyvä kun tuokin tuli selväksi. Olin vähän epäillyt muunsukupuoliseksi.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy