Jos alunperin Kreikka olisi tuomittu yhteisten pelisääntöjen rikkomisesta ja jaettu sanktiot (Drakmaan mars, velkasaneeraus ym..) olisi se ollut muillekin persemaille signaali, ettei tämä peli vetele. Ja kyllä, se olisi varmasti aiheuttanut ongelmia väliaikaisesti, jopa täällä Suomessa. Ehkä olisi korot noussut joo, jonkun asteista lamaakin.
EKP:n koronnostot voivat tuoda 1500 euron lisäkulut asuntovelalliselle - HS.fi - Talous
Ja tämä siis tilanteessa, jossa sitä tukea on annettu. Miltä näyttäisi, jos ei olisi annettu?
Kyllä minä muistan tarkalleen sen Vanhasen lähes irvokkaan tv-lausunnon, että tämä on vain hyvää bisnestä ja pääministeri vain naureskeli koko "ongelmalle". Jyrki puhui vaan ongelman pysättämisestä Kreikkaan. Kyllä se Saulin syvähaastattelu YLE:llä antoi aihetta suureen huoleen. Sale tiesi tasan tarkkaan, ettei ongelma jää Kreikkaan, vaikka kuinka padottaisiin, mutta ylimielinen hallitus viittasi kintaalla Palloliiton muumiolle. Siksi olen itse nyt kuittaillut näistä Kreikka-lainan aikaisista ylimielisistä pullisteluista, mitä kokkarit täälläkin viljelivät.
Normaali politiikan piirre: kun kansa pitää rauhoittaa, pidetään asiat yksinkertaisina eikä liioitella kauhukuvia. Ihan varmasti Katainen on tiennyt, että kriisi voi levitä muihinkin euromaihin, mutta jos sen ääneen tunnustaisi, olisi vaikeampi saada edes Kreikka-lainaa läpi ilman totaalista myrskyä. OK, kansaa on siis sumutettu, mutta kovin kestävällä pohjalla ei ole esitetty mitään vaihtoehtoista pelastusmallia johon koko EU saataisiin sitoutumaan. Ei noita päätöksiä Suomen vahingoksi ole tehty...
Ylimielisyydestä olet oikeassa, mutta se on johtunut osittain siitä kritiikistä, jota etenkin persujen leiristä on tullut. Räksytystä ilman varsinaisia ratkaisuehdotuksia. Yritä siinä nyt sitten puhua kansalle rauhallisesti, että näin on järkevää tehdä. Nöyristelyksi menevä nöyryys ei toimi vihaisen ja hämmentyneen kansan edessä.
Tästä päästäänkin sitten Soinin sanoihin, jonka hän sanoi blogissaan Iltalehdessä:
"Tulevaisuuden Eurooppa on itsenäisten kansakuntien Eurooppa, joka muodostaa yhteisen talous- ja vapaakauppa-alueen. Se on minunkin Eurooppani."
Tuohan on ollut se varmasti se alkuperäinenkin malli, mutta jostain syystä ollaan lipsuttu kohti liittovaltiomallia, jotka eivät ole Euroopassa ennenkään toimineet, kuin hetken.
Minunkin mielestäni liittovaltiokehitykseen pitää suhtautua hyvin varovasti ja harkitusti. Tuo Soinin sanoma kuulostaa kauniilta ihanteelta, mutta tässäkin täytyy muistaa realismi. EU:ssa on säädetty paskoja lakeja, mutta myös sellaisia, jotka helpottavat kansainvälistä kaupankäyntiä. Ylikansalliset standardit antavat takuun ulkomaisten tuotteiden laadusta. Talouteen kuulumattomana asiana pitää mainita myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen saavutukset. Suomessa on Korkeinta oikeutta myöten annettu aivan käsittämättömiä tuomioita, mutta EIT:hen viemisen jälkeen päätöksiä on saatu korjattua lähemmäs yleistä oikeustajua. Myös tämä Soinin lempikäsite, valtioiden suvereniteetti, ei ihan kaikissa asioissa ole hyväksi valtioille itselleen. Unkarissa saatiin DDR-henkinen medialaki kaadettua EU:n painostuksella ja sitä kautta turvattua sananvapautta ja poliittisten puolueiden oikeuksia vallanhimoista valtapuoluetta vastaan. Se oli arvokas saavutus, sillä valtiot, joilla on vähänkään diktatuurisia ja tyrannian aikeita, tapaavat olla vahingoksi myös naapureilleen. Mehän sen Venäjän naapurina tiedämme.
Mitä tulee tämänhetkiseen euromaiden pelastusoperaatioon, niin omalla tavallaan se näyttää EU:n vahvuuksia eikä vain heikkouksia. Koko talouskriisi lähti Yhdysvalloista, jota tietenkään kukaan ulkopuolinen ei pysty pelastamaan eikä saisi pelastaa vaikka haluaisi. Sen sijaan eurooppalainen unioni voi pelastaa pienempiä eurooppalaisia valtioita ja estää niiden talouskriisien leviämistä naapurimaihin tartuntataudin lailla. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakautusmekanismit ja sääntely ovat ihan lapsenkengissään, mutta EU:n olemassaolo antaa toivoa sellaisten kehittämiseen. Ilman unionia olisi vaikeaa.
Euron alkutaipaleella on tehty karmeita virheitä, kun on annettu tiettyjen maiden elää härskisti velaksi ja vääristää talouslukemansa ilman kunnollista valvontaa. Nyt se kupla on pahimmilta osin puhkaistu ja alkaa tiukemman kurin aika. Korjaus vie vuosia, mutta parhaassa tapauksessa Eurooppa on lopulta entistä paremmin turvattu vastaavanlaisilta kriiseiltä. Kirkasotsaista, ehkäpä. Mutta mikä olisi parempi tie?