Höpiset yllä omiasi. Taas kerran väitteesi:
Väitteeni on myös esitetty tietyssä kontekstissa, kuten kaikki väitteet. Konteksti oli se, että totesin persujen jättävän mamupuheistaan tarkotuksella pois kaikki positiiviset aspektit, joita tutkimuksenkin valossa varsin kiistattomasti on. Yksi näistä on maahanmuuttajien parempi ikärakenne, joka tuo säästöjä, kuten linkkaamissani tutkimuksissa ykskantaan todetaan.
Kaiken maahanmuuton nettovaikutus on sitten toinen juttu ja riippuu itsestäänselvästi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja sitä kautta työllisyysasteesta. Tämäkin muuten mainitaan viittaamissani artikkeleissa.
Sinulla ei ole vastausta kysymykseeni, joka koskee Suomen tilannetta ennusteiden valossa 15-20 vuoden päästä. Muuten lyhyesti:
Minkä ihmeen takia minulla pitäisi olla vastauksia sinun mielesi mukaan kehystämiin kysymyksiin, joilla on joko vähän tai ei lainkaan relevanssia alkuperäisen väitteeni kannalta?
Väitteeni koski maahanmuuttajien ikärakennetta. En ottanut kantaa pohjoisafrikkalaisten kielten puhujiin, vuoden 2040 väestöennusteeseen tai pk-seudun palvelusektoriin (muuta kuin sinun jankkaamisesi johdosta).
1. Kielten osalta otan sen piikkiini, että et tosiaan ymmärrä esimerkiksi tilastokeskuksen käyttämän jakauman "Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän kielet" tarkoittavat Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän valtioita ja niistä Suomeen tulevia kansoja. Olisin voinut sinua varten toki luetella valtiot, joista maahanmuutto jatkossa suuntautuu. Luulen, että nyt osaat ne kuitenkin etsiä itsekin ja huomaat, että Irak, Somalia, Syyria, Afganistan ja moni muu löytyy sieltä. Tällä on merkitystä väestön ikäjakauman osalta ja kerroinkin, että esim syyrialaisista nyt on 0-14 vuotiaita noin 40 prosenttia. Jatkossa Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän kieliä puhuvien perheitä yhdistetään ja sukulaisia tulee, jolloin kustannukset Suomen osalta ovat isot alkuvuosina.
Olet siis löytänyt korrelaation em. kieliryhmien, työllisyyden ja väestöennusteen väliltä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että näillä kolmella asialla olisi syy-seuraus-suhdetta; farsin puhuja voi tulevaisuudessa työllistyä tai olla työllistymättä, vaikka puhuukin kotikielenään farsia eikä suomea.
Kun otit esille kieliryhmät, niin jätit kuitenkin mainitsematta, että Ruotsissa on
tällä hetkellä saman verran niitä Pohjois-Afrikan kielten puhujia kuin Helsingin seudun ennusteissa. Ruotsissa on tällä hetkellä työllisyysaste liki 80%. Yksistään tämän luulisi pudottavan suomut silmiltä sen suhteen, että nykyisen kaltainen maahanmuutto ei automaattisesti johda valtion tasolla työllisyysasteen laskuun, joskaan ei välttämättä nousuunkaan.
Kuten tutkimuksista käy ilmi, maahanmuuton nettovaikutusta on erittäin vaikea arvioida. Sen sijaan Vartiaisen työryhmän paperi tai mikään muukaan tutkimus ei totea kohtalokkaasti, että maahanmuutto johtaisi johonkin tiettyyn työllisyysasteeseen; päinvastoin, siinä painotetaan talouden toimivuuden ja politiikan merkitystä.
2. Koulutettujen poismuutto on aivan oleellinen osa. Tilastoista tiedämme, varsinkin koulutettuja naisia muuttaa Suomesta.
Tämä ei liity millään tavalla mihinkään, mihin olen ottanut kantaa.
3. Somalien osalta tiedämme jonkin verran. Jos katsotaan yli sukupolvien, ne somaleista jotka ovat parhaiten ikäluokistaan koulutettuja, lähtevät usein pois Suomesta. Lähteenä kirja Suomen somalit, Into, tekijöinä Yusuf M. Mubarakin, Eva Nilssonin & Niklas Saxénin.
...ja tämä saattaa olla joko positiivinen tai negatiivinen asia. Läpikäymissäni tutkimuksissa todetaan, että poismuutosta voidaan saada myös säästöjä, kun työikäiset muuttavat pois ennen eläkettä ja kasvavaa palveluntarvetta. Mutta sinällään jälleen sivupolku keskustelussa.
4. On mahdollista, että sama koskee muitakin koulutettuja Pohjois-Afrikasta ja Lähi-Idästä tulleita. Tällöin Suomi maksaa 1. sukupolven tuet ja eläkkeet, mutta seuraava sukupolvi lähtee valmistuttuaan merkittävässä määrin Suomesta siltä osin, kun on hyvä ammatti. Täysin ymmärrettävää, sillä Suomen palkkataso ei houkuttele verotuksen jälkeen jäämäänkään, ja tämä koskee myös kantasuomalaisia.
Tämäkin on jokseenkin spekulatiivinen väite, joka joko toteutuu tai sitten ei toteudu. Eikä em. kehitys ole mikään vääjäämätön luonnonilmiö, vaan asia, johon voidaan vaikuttaa.
Itse en näe, että Suomea arvotettaisiin ainoastaan korkean verotuksen näkökulmasta. Täällä on myös paljon muita valttikortteja, kuten turvallisuus, puhdas luonto ja anteliaat sosiaalietuudet.
Tämä osaltani tästä keskustelusta, koska kaikki perustelut ja argumentit on jo lyöty pöydälle.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
openilmasto-opas.fi
juhanavartiainen.fi