Itselläni on varsin positiivinen näkemys maahanmuutosta ja myös humanitaarisesta maahanmuutosta. Tämä toki on tiedossasi, joten siilipuolustuksesi ja heitto, että haluan jurnuttaa hum. maahanmuutosta, on puhdas huti. Varsikaan, kun esittämäni luvut käsittelivät maahanmuuttoa kokonaisuudessaan.
Käytin ilmaisua "jos halutaan jurnuttaa" enkä viitannut erityisesti sinuun - tosin tekstiesi perusteella olet aika vahvasti sitoutunut nimenomaan humanitääriseen maahanmuuttoon.
Toisin sanoen, mikäli halutaan keskustella ainoastaan hum. maahanmuutosta,
maahanmuuton kokonaisuuteen liittyvät kommenttini eivät tietystikään päde täysimääräisesti.
Mitä tulee pääkaupunkiseudun ennusteisiin, ne ovat virallisia siinä mielessä, että ne ovat kuntien tilastokeskuksen laskemia. Kun maahanmuuttajista iso osa asuu nyt ja jatkossa vielä enemmän täällä, laskelmat kannattaa huomioida. Ja niin ne täällä huomioidaankin mm. asuntorakentamisessa ja liikennnesuunnittelussa. Jos lähdet kapinaan ennusteita vastaan, sinun pitäisi jotenkin osoittaa, että ne ovat vääriä.
En ole missään kohtaa "kapinoinut ennusteita vastaan", vaan problematisoin yksioikoisen väitteesi, jossa annoit ymmärtää vieraskielisyyden olevan isokin uhka tulevaisuudessa.
Vaikka pidän sitä suurena haasteena esim. koulutussektorille erityisesti pk-seudulla, en yhdy tilannekuvaan, jossa maahanmuutto (ilmeisesti tässä humanitäärinen) uhkaisi Helsingin tulevaisuutta. Ykkösuhka taitaa olla Helsingissä(kin) väestön vanheneminen ja sen mukanaan tuoma palvelumenojen kasvu.
Päädytään siis siihen, että et pystynyt esittämään mitään väitteesi tueksi.
Tähän sellainen Jonne Virtasen kokoinen huokaus ja läpsy otsalle.
Aloitin keskustelun käsittelemällä persujen yksipuolista maahanmuuton käsittelyä, jonka olet teksteissäsi implikoinut olevan jotain keskustelun dominointia (väljä ilmaisu, en jaksa tarkistaa tarkkaa sanamuotoa). En rajannut keskustelua humanitääriseen maahanmuuttoon, minkä taas perustelin sillä, että persut vastustavat myös työperäistä maahanmuuttoa suunnilleen samoilla argumenteilla.
Maahanmuutolla on mielestäni sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia (tässä ollaan varmaan samaa mieltä?). Persut puhuvat ainoastaan haitoista, kun taas muut puolueet näkevät huolestuttavampana sen, että Suomi harmaantuu ja muodostuu epäkiinnostavaksi muuttokohteeksi. Tämän halusin tuoda esille.
Konteksti analyysilleni muodostuu tilanteesta, jossa Suomeen tulee n. 2000-4000 turvapaikanhakijaa. Tämän lisäksi tulee runsaasti työperäistä maahanmuuttoa, joka on persujen mielestä (ilmeisesti) haitallista ja muiden mielestä ihan jees. Keskustelun konteksti muuttuu, mikäli rajat alkavat vuotaa esim. Turkin toimien takia. Toistaiseksi persut kuitenkin uittavat suunnilleen keskusteluun kuin keskusteluun mamuteemaa.
Nuo kohdat 1 ja 2 ovat huttua. Ruotsin osalta tiedetään sikäläisen valtiovarainministeriön teettämän selvityksen pohjalta, että muista kuin länsimaista tulevien turvapaikanhakijoiden ja heidän sukulaistensa integoituminen kestää yhä kauemmin, ja heidän elinikäiset kustannukset nousevat. Ruotsissa arvioitiin, että keskimääräinen kustannus kaikkineen on vajaat 3 000 000 kruunua elinikänä eli jotain 280 000 euroa. Tässä on mukana lyhyen, keskipitkän ja pitkän ajanjakson kustannukset tarhoista kouluun ja töihin ja sitten eläkkeisiin.
Kuten varmaan tiedätkin, nettovaikutusta yhteiskunnalle on monissa maahanmuuttajaryhmissä vaikea arvioida. Tälle on syynsä; miten operationalisoidaan muuttujaksi esim. maahanmuuttajien ylisukupolvinen vaikutus väestörakenteeseen? Entä kuinka arvioidaan maahanmuuttajien nettovaikutusta talouteen ja siten kantaväestön työllisyyteen, palveluihin ja hyvinvointiin? Asiat menevät tässä kohtaa sen verran monimutkaiseksi, että kattavia selvityksiä aiheesta ei juuri ole. Persujen ajatuspajojen papereilla voi pyyhkiä hanuria.
Ilman Ahvenanmaata Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat suurimmat ulkomaalaistaustaisten keskittymät ja sellaiset 2/3 tai vähän alle ulkomaalaista asuu Uudellamaalla. Kun näissä kunnissa ennustetaan Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän kielten olevan ulkomaalaistaustaisten kielten kärjessä ohi englannin, viron, ruotsin ja venäjän eli kielten, jotka ovat pitkälti työperäisiä, taloudellisessa mielessä säästöä tuskin tulee.
Vastaan tuohon aiempaan kysymykseesi kohta.
Tässä käsittelet persumaisesti yksittäistä ominaisuutta eli henkilön kielellistä taustaa. Mitä faktuaalista merkitystä sillä on? Ymmärrän korrelaation ja ajatusketjun, mutta pidän aika yksioikoisena tuollaista päättelyä, jossa maahanmuuttajataistaisuus tai äidinkieli/kotikieli/vanhempien kieli johtaisi kausaalisuhteeseen työttömyyden tai negatiivisen nettovaikutuksen kanssa.
Kuten todettua, Helsingin kuntatalous on hyvällä tolalla ja veroprosentti matala. Näin ollen kunnalla on tulevaisuudessakin runsaasti pelivaraa, mikäli palveluihin joudutaan käyttämään lisärahaa. Suomessa on toistasataa kuntaa, joilla tällaista luksusta ei ole.
