Näkökulmia on monia; minusta Halla-aho tai persut eivät "vie" mamukeskustelua tällä hetkellä. Samaa "ne vie meitin työpaikat"-diskurssia sieltä pukkaa pienillä nyanssieroilla ja Halla-ahon tapauksessa vähän vahvemmalla argumentaatiotaidolla.
Montako ekonomistia tunnet, jotka kannattaisivat persujen kategorista ei-linjaa maahanmuuton suhteen? Entä kuinka monta talouden asiantuntijaa tiedät, jotka pitäisivät EU- tai euro-eroa kannattavana ratkaisuna? Siinä on kaksi isointa asiaa, joissa kokoomus ja ps eroavat.
Totta kai "maalaisjärki" eli persujen retoriikka uppoaa tiettyyn osaan kansasta. Näin tapahtuu kaikissa länsimaissa riippumatta siitä, mitä poliitikot tekevät.
Ihan yhtä lailla voit mennä uskovaisten keskuuteen droppailemaan asia-argumentteja ja odottamaan, että "veisit keskustelua". Niin ei vain tapahdu, vaan osapuolet pitäytyvät omissa alkuperäisissä uskomuksissaan.
Muilla puolueilla kuin persuilla ei ole mamupolitiikassa merkittäviä intressejä. Kaikki tietävät osapuolten linjaukset ja ainoa puolue, jota asia suuresti kiinnosta, on ps. Eikä heidän kiinnostuksensa laske, vaikka sdp tai kokoomus alkaisivat yhtäkkiä koventamaan puheitaan.
Sitten jos jotain yllättävää tapahtuu esim. Turkin-reitin tai Välimeren suhteen, saattaa asia nousta uudestaan tapetille ja vaati muiltakin puolueilta linjauksia. Sitä ennen puolueita kiinnostaa kuitenkin ensisijaisesti merkittävämmät asiat, kuten finanssipolitiikka ja työllisyys.
Kyllä vihervasemmistoa kiinnostaa mamu-teemat. Maahanmuuttajataustaiset sitäpaitsi nostavat koko ajan prosentuaalista osuuttaan väestöstä ja näin ollen ovat äänestäjinäkin koko ajan kiinnostavampi joukko miellyttää.
Mun mielestä maahanmuutto on keskustelun aiheena sellainen, että siinä on vaikea osoittaa kuka on faktistisesti oikeassa tai väärässä. Tässä on nimenomaan usein kysymys asioiden arvotuksesta. Asiat ovat vastakkain, niin kuin persut sanovat.
Perussuomalainen maailmankuva näkee, että maahanmuuttajat tekevät prosentuaalisesti enemmän rikoksia kuin kantaväestö. Erityisesti seksuaalirikoksia. Tämähän on fakta.
Työllisyysprosentit ovat erityisesti Afrikan mantereelta pakolaisina tai turvapaikanhakijoina tulleilla kantaväestöä selvästi heikommat. Myös seuraavassa polvessa, mikä on erityisen huolestuttavaa.Näin he rasittavat julkista taloutta. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan poistamisen pelätään polkevan palkkatasoa tai estävän sen nouseminen. Toisaalta uskotaan, että osa tästä porukasta pyrkii vain siksi aikaa töihin, kunnes saa maahan oleskeluluvan. Tai tuotua perheensä Suomeen(tähänhän on myös tuloraja, jotta saa tuoda perheensä).
Vastakkainen näkökulma näkee, että lieveilmiöistään huolimatta Suomi tarvitsee nykyistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa, koska tällä väestörakenteella hyvinvointiyhteiskunnn rahoituspohja ei muuten kestä. He näkevät, että Suomen tulee kantaa nykyistä isompi vastuu hädänalaisten auttamisessa, siitäkin huolimatta että järjestelmän väärinkäyttäjiä aina löytyy. Osa varmaan näkee, että on rikkaus kun maassa on erilaisista kulttuureista tulleita ihmisiä.
Kyllä minä pystyn ymmärtämään hyvin molempia näkökulmia. Ja pystyn sanomaan, että Halla-aho osaa edustaa taitavasti perussuomalaista maailmankuvaa . Yhtä lailla pystyn sanomaan, että Li Anderson on erinomainen tuomaan asian toista puolta esille.
Kumpi on näkökulmassaan oikeassa on ennen muuta arvokysymys.
Kuittaavatko hyödyt haitat työperäisen maahanmuuton kohdalla?
Pitääkö hyväksyä, että hädänalaisten lisäksi mukana tulee merkittävä määrä järjestelmää hyväksikäyttäviä?
Jne
