Sulla meni aiemmin sekaisin Suomen ja muiden kuin persujen intressit maahanmuuttopolitiikassa. Väitit, että muilla puolueilla ei ole siihen intressejä. Vastasin siihen tuoden esille sen, että nimenomaan maahanmuuttopolitiikassa on laajat intressit koko Suomella, koska kyse ei vain turvapaikoista. Taisit olla samaa mieltä kanssani, kun jätit keskustelun siihen.
Puhuin poliittisesti merkittävistä intresseistä. Tällä hetkellä Suomeen tulee n. 2000-4000 tphakijaa, joten muiden kuin persujen mielestä aihe ei ole kovin akuutti. Persut tunkevat jokaiseen budjettipoliittiseen keskusteluunkin nämä 2000-4000 turvapaikanhakijaa, mihin viittasin edellisellä viestilläni.
Tuohon yllä olevaan, avaatko miten ennustettu kehitys tuo Suomelle huomattavia säästöjä. Helsingin, Espoon ja Vantaan virallisissa ennusteissa todetaan 15-20 vuoden päästä näiden kaupunkien olevan noin 25-30 prosenttisesti ulkomaalaistaustaisia, ja heidän pääkielinään Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän kielet.
Haluatko keskustella Helsingin kuntataloudesta? Voin siihenkin ottaa kantaan, mutta se poikkeaa aiheena nimimerkille
@Analyzer kohdistamastani vastauksesta , jolla käsittelin mamukeskustelua valtakunnanpolitiikassa.
Mutta jos nyt haluat vaikka Helsingin tilanteesta keskustella, niin näkemykseni on, että Suomesta löytyy noin 300 kuntaa, joilla menee huonommin. Helsingin kuntaveroprosentti on tällä hetkellä 18, mikä on Suomen alhaisimpia. Viritteillä tai valmiina on lukuisia isoja infraprojekteja (pisara-rata, raidejokeri, kruunusillat, länsimetro, tunnin junat, alikulkutunneli), ja tästäkin huolimatta valtuuston suurin ryhmä on haaveillut veroprosentin laskemisesta edelleen . Tällaisia hankkeita ei suunnitella kunnissa, jotka ovat persaukisia tai joilla ei ole positiivista tulevaisuuden näkymää.
Viittaamasi luku on ensinnäkin ennuste, ei toteutunut määrä. Toiseksi, sillä on aika vähän informaatioarvoa, ellei eritellä, mikä em. kielten puhumisessa tai mamu
taustaisuudessa uhkaa kuntataloutta tai Helsingin vetovoimaa. Toistaiseksi on niin, että niiden mamujen ohella pk-seudulle virtaa sekä osaavaa työvoimaa, työpaikkoja, investointeja että savolaisia onnenonkijoita. Varmaan muutama hippi ja työnvieroksujakin. Kaupunginhallituksen kokoonpanoa katseltaessa helsinkiläiset eivät kovin sankoin joukoin pelkää pohjoisafrikkalaisten kielien puhumisen yleistymistä, vaikka se varmasti haasteita teettääkin esim. koulusektorille. Em. kielien suhteellinen osuus muuten kasvaa jo ihan sillä, että suomenkieliset eivät tee lapsia vaan kuolevat vanhuuteen.
Millainen huomattava säästö tästä tulee ja miten se ilmenee lukuina? Entä miten ennustettu tilanne vaikuttaa koko yhteiskuntaan kouluopetuksesta ja segregaatiosta alkaen?
En näe Helsinkiä kovin poikkeuksellisena suurena tai keskisuurena eurooppalaisena kaupunkialueena. Helsinkiin tulee varmasti tulevaisuudessakin virtaamaan paljon maahanmuuttoa, vaikka Halla-aho nousisi pääministeriksi ja lähettäisi yhdessä Tavion kanssa armeijan vahtimaan Ruotsin- ja Venäjän-vastaisia rajoja.
Segregaatiota tulee myös luultavasti tapahtumaan väkiluvun kasvaessa ja työelämän tuottavuuden erojen korostuessa. Siitäkin huolimatta ihmiset tulevat jatkossakin haluamaan Helsinkiin, vaikka jossain Teuvalla tai Kotkan Hovisaaressa olisi vähemmän mamuja ja 4 pinnaa korkeampi kunnallisveroprosentti.