Peruskoulu muutoksen tarpeessa?

[sampio]

Vaan mielenkiintoista olisi varmasti opettaa sitä alemman osaamistason jengiä. No, ehkä ne yrittäisivät oikeasti, kun ei tarvitsisi hävetä taitojaan muiden silmissä. Mietityttää vain jossain amisviiksien joukossa ne jotkut matemaattisesti lahjattomat mutta muuten ahkerat, kuinkahan motivaatio säilyisi?

Ehkä ensi vuonna saan vihiä asiasta, jos koulumme suunnitelmat toteutuvat.

 

[El Lude]

Olenko minä kyyninen ja sydämetön vastuunsiirtäjä? Tota noin. Tiedät sen erkkaopena, että kaikkia oppilaita ei valitettavasti voi pelastaa. Siihen ei koulun ja opettajan keinot riitä. Yhteiskunnan isompia epäkohtia kun ei koulu pysty ratkaisemaan. Aika ja resurssit eivät vaan tahdo aina riittää. Valtaosa meistä pahoista aineenopettajista (?) yrittää parhaansa.

Olen vaan urani aikana usein huomannut, että opettajat heittävät syyn epäonnistumisesta helposti oppilaille. - clip- Itse kaipaan opettajilta lisää sydäntä ja halua onnistua, eikä aina tekosyitä.

Erityisopettajat ovat valmiita tekemään töitä niiden "vaikeiden" nuorien kanssa ja tästä syystä voi olla vaikeaa ymmärtää esim. El Luden tyyppistä ajattelua.

Hei! Mistä sinä muuten tiedät millainen minä olen työssäni? Päättelitkö tämän taas nimimerkistäni?

Sanottakoon nyt tässä seuraava asia. Olen työskennellyt yli kymmen vuotta ala-yläkoulu- ja lukiotasolla opettajana. Valtaosan opettajaurastani olen ollut ns. yläkoulun ope. Kymmeneen vuoteen ei minun opettamistani oppiainiesta ole kukaan siirtynyt laaja-alaiseen erityisopetukseen tai erityisluokalle. Muistarikoosteita ym. tukitoimia olen oppilaille tarjonnut. Olen opettanut kaikkia oppilaita tasosta riippumatta parhaan kykyni ja ymmärrykseni mukaan. En todellakaan heitele niitä kultajyväsi ilmoille oppilaiden noukittavaksi. Haastavin opetusrymä oli sellainen, missä oli 4 mamua, joista yksikään ei puhunut suomea. Ei ollut tulkkia. Piti opettaa suomeksi ja englannikisi. Tässä 23 oppilaan ryhmässä olisi lisäksi useampi dysf. ja dysl. oppilas. Kahdeksalla oppilaalla oli mukautettu/henkilökohainen OPS/oppimissuunitelma. Yhden oppillaan kanssa oli kolme vuotta "vähän hankalampaa". Kyseessä oli todella vaikea esy-tapaus. Muuten on mennyt (omasta mielestäni) ihan suhteellisen hyvin oppilaiden kanssa.

Ps. tuosta kolmesta makeutetusta oppiaineesta sen verran, että omalla valvontaluokalla oli oppilas, jolla oli kaikki aineet mukautettu. Rehtorin päätös/resurssipula/oppilaan vastustus olivat kuulemma syynä tähän...

Kai se on nyt, niin että valtaosa meistä yrittää saada oppilaat motivoituneeksi ja oppimaan...

EDit: claymanin kanssa samoilla linjoilla.

 

[clayman]

Näinpä. Ja nimenomaan aineittan eroteltuna, mahdollisesti jopa kursseittain. Esimerkiksi mulle olisi sopinut vallan hyvin, että matematiikan osalta kaikki yhtälöitä käsittelevät kurssit olisin ollut "superfiksujen" ryhmässä, ja kaikki geometriaa käsittelevät kurssit sitten siinä "vajaaälyisten" ryhmässä.

Itseasiassa uskon jopa, että tasoryhmät vähentäisivät häiriköintiä. Häiriön ihan pohjimmainen syy kun usein on, että aihe on joko liian vaikea, jolloin heitetään hanskat tiskiin ja aletaan tökkiä kaveria kynällä päähän, tai vaihtoehtoisesti aihe on liian helppo, jolloin "ylimääräistä" aikaa jää liikaa, ja rupeaa tympäisemään, mitä sitten torjutaan heittelemällä paperilennokkeja.

Tuota esittämääsi esimerkkiähän on käytetty Yhdysvalloissa. Siellä on esim. honors maths, honors biology jne. Jos oppilas saa biologiasta jatkuvasti ysejä ja kymppejä, niin hän voi hakea honors biology ryhmään.

Ongelmana tuossa järjestelmässä on sitten se, että oppilaat leimautuvat helposti ("hikke" jne) ja jos vastaavasti kasataan näitä "ei-niin-fiksujen" ryhmiä, niin vanhemmat hyvin nopeasti valittavat asiasta. Jo nyt taistellaan vanhempien kanssa siitä, kuuluuko petteri pienryhmään vai ei. Kuinka monta taistelua sitten syntyisi, jos siirryttäisiin tasoryhmiin?

Valinnaisaineet ovat sinänsä ihan hyvä idea, mutta niihin tarvitaan resursseja. Tarvittaisiin lisää opettajia ja luulen, että monessa koulussa loppuisivat tilat kesken.

Mitä aineenopettajiin tulee, niin omasta työyhteisöstäni löytyy erittäin päteviä ja hyviä opettajia. Silti siellä on niitä jannuja, joita oppiminen/opiskelu ei vaan kiinnosta. Suurin syy siihen löytyy koulun ulkopuolelta. Monilla on ongelmia kotona ja opiskelu ei vaan jaksa kiinnostaa kun elämä ei ole kunnossa. Vaikka kuinka juttelisi ja välittäisi, niin asialle ei vaan voi mitään. Siihen ei aineenopettajan aika yksinkertaisesti riitä. On siis aivan turha sanoa että opettaja on huono, jos kaikki oppilaat eivät opi/opiskele. Opettajilla on tietty kasvatusvelvollisuus, mutta kyllä siinä voimavarat loppuvat nopeasti, jos oppilaan kotona on asiat sekaisin tai siellä ei välitetä mitä nuori tekee.

 

[TosiFani]

...Hei! Mistä sinä muuten tiedät millainen minä olen työssäni? Päättelitkö tämän taas nimimerkistäni?...

Kommentoin ainoastaan sinun kirjoitustasi, jossa useammassa kohdassa lähtökohtasi oli opettaja, ei oppilas, kun tyrmäsit kimifanin ehdotukset peruskoulujärjestelmän kehittämiseksi. Tiedän kyllä, että resurssipula on koulun suurin ongelma tällä hetkellä, mutta tässä keskustelussahan visioidaan, miten peruskoulua voisi kehittää.

 

[TosiFani]

...Ongelmana tuossa järjestelmässä on sitten se, että oppilaat leimautuvat helposti ("hikke" jne) ja jos vastaavasti kasataan näitä "ei-niin-fiksujen" ryhmiä, niin vanhemmat hyvin nopeasti valittavat asiasta. Jo nyt taistellaan vanhempien kanssa siitä, kuuluuko petteri pienryhmään vai ei. Kuinka monta taistelua sitten syntyisi, jos siirryttäisiin tasoryhmiin?...

Tämähän on suomalaisen yhteiskunnan ongelma, ei saa leimata/ loukata ketään. Itse olen kääntänyt tämän toisin päin eli en halua olla rakentamassa oppilaalle vääriä odotuksia vaan vahvaa ja realistista minäkuvaa. Joskus tämä tarkoittaa pettymyksiä, mutta nuoret pääsevät niistä yli ja elämä on huomattavasti helpompaa kun voi olla oma itsensä.

 

[Wiltord]

Näinpä. Ja nimenomaan aineittan eroteltuna, mahdollisesti jopa kursseittain. Esimerkiksi mulle olisi sopinut vallan hyvin, että matematiikan osalta kaikki yhtälöitä käsittelevät kurssit olisin ollut "superfiksujen" ryhmässä, ja kaikki geometriaa käsittelevät kurssit sitten siinä "vajaaälyisten" ryhmässä.

Itseasiassa uskon jopa, että tasoryhmät vähentäisivät häiriköintiä. Häiriön ihan pohjimmainen syy kun usein on, että aihe on joko liian vaikea, jolloin heitetään hanskat tiskiin ja aletaan tökkiä kaveria kynällä päähän, tai vaihtoehtoisesti aihe on liian helppo, jolloin "ylimääräistä" aikaa jää liikaa, ja rupeaa tympäisemään, mitä sitten torjutaan heittelemällä paperilennokkeja.

Todella hankala asia ja eniten vanhempien takia.

Nyt suurin osa vanhemmista ei meinaa hyväksyä sitä, että heidän lapsensa laitettaisiin pienryhmään, puhumattakaan luokan kertaamisesta. Tietysti yläkouluun mentäessä vanhemmat ovat hieman voineet kasvaa näissä asioissa ja useampi ehkä pystyisi jo hyväksymään tasoerottelun. Mutta kyllä sinne ainakin se neljännes jäisi, joka torpedoisi tämän koko jutun.

Ja toisaalta onhan asiassa tietysti sekin, että tottakai tällaiset jaot leimaisivat porukkaa. Pinkojen poppoo ja vajaa-älyisten poppoo. Mutta myöhemmässä vaiheessa opinnoissa tähän joutuu törmäämään joka tapauksessa, toisaalta silloin on jo henkisesti sen verran kasvanut, ettei se itseä hetkauta.

Tämä on mielenkiintoinen ajatus joka tapauksessa. Kuitenkin suunta on nyt päinvastainen, eli vaikeimmatkin oppilaat pyritään integroimaan samaan luokkaan. Ymmärrän tämänkin asian hyvät puolet, mutta omienkin luokkien joukossa on ollut sellaisia oppilaita, jotka vievät lähes kaiken energian ja huomion, eikä se ole hyväksi kenellekään. En siis syytä asiasta näitä oppilaita, heillä on ollut yleensä käsittämättömän kova lapsuus, joka jättää syviä arpia ja näkyy koulussa käyttäytymisessä, turvattomuuden tunnetta yleensä. Mutta se vain, että ehkä heidän pitäisi saada olla luokassa, jossa on vähemmän oppilaita ja opettajalla heille enemmän aikaa. Eikä tämä aika ole samalla 25 muulta oppilaalta pois. Idealismia ehkä, kun varat eivät taida riittää kuin massaluokkiin.

 

[Wiltord]

No huh, ainakin itse olen kotona tottunut siihen, että peruna ei lähde karkuun kun sitä tökkää haarukalla. Tai salaatti on tuoretta, eikä näytä siltä että se on seissyt viikkokausia pöydällä. Ehkä sitten olen nirso, mutta olen himassa tottunut syömään tuoretta ja laadukasta kotiruokaa, enkä vain pystynyt syömään kouluruokaa. Ja samaa mieltä taisivat olla lähes kaikki muutkin, kaupassa kun näki ruokiksella koululaisten lisäksi monesti opettajiakin.

Uskomattoman typerää toimintaa opettajilta. Siinäpä sitten hyvää esimerkkiä. Kouluruuat on kaikki ihan syötäviä olleet kaikissa kouluissa missä olen ollut. Asenne kouluruokaan on kielteinen. Ei ne yleensä mitään herkkuja ole, mutta aivan syötävää perussettiä. Ilmeisesti nuoret ja lapset syövät nykyaikana melko yksipuolisesti, kun vähänkään poikkeava ruoka ei mene millään alas.

 

[clayman]

Tämähän on suomalaisen yhteiskunnan ongelma, ei saa leimata/ loukata ketään. Itse olen kääntänyt tämän toisin päin eli en halua olla rakentamassa oppilaalle vääriä odotuksia vaan vahvaa ja realistista minäkuvaa. Joskus tämä tarkoittaa pettymyksiä, mutta nuoret pääsevät niistä yli ja elämä on huomattavasti helpompaa kun voi olla oma itsensä.

Noinhan se menee eli tuo ongelma liittyy laajempaan, yhteiskunnalliseen ongelmaan.

Ja kyllähän sen voi kääntää noin, kuten sanot. Kaikki huoltajat eivät vaan hyväksy minkäänlaisia toimia, joiden myötä oppilas joutuu "erilaiseen" tilanteeseen muihin nähden. Oppilas saattaa hyväksyä kohtalonsa, mutta huoltajat eivät aina. Tässähän se ongelma sitten onkin. Huoltajat sanelevat aika pitkälti mitä kouluissa tapahtuu, jos siis puhutaan tasoryhmistä.

 

[TosiFani]

... Huoltajat sanelevat aika pitkälti mitä kouluissa tapahtuu, jos siis puhutaan tasoryhmistä.

Itse en allekirjoita tätä, kyse on opettajan kyvystä määritellä oppilaan oikea taso ja perustella se. Tämähän on täysin samaa työtä kuin oppilaan arviointi yleensäkin. Tällöin perusteet pitää olla kunnossa ja pitää pystyä osoittamaan kirjallisesti (kokeet, tuntiosaaminen, läksyt) oppilaan taso huoltajille. Itse vierastan tämän tyylistä ajattelua, missä opettaja luovuttaa ja piiloutuu hankalien huoltajien taakse.

 

[Toejoen Veikko]

Itselläni on ollut pahimmillaan yhdysluokka, luokat 6 - 9, oppilaita kymmenen, joista kuudella HOJKS. Yksi näistä oppilaista meni myöhemmin lukioon, mutta tämä ei ole se pointti.

Missä vaiheessa oppilaalle laaditaan kyseinen suunnitelma, jos laaditaan?

 

[TosiFani]

Missä vaiheessa oppilaalle laaditaan kyseinen suunnitelma, jos laaditaan?

HOJKS= Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, tehdään hallinnollisen erityisopetuspäätöksen jälkeen.

 

[Jussih]

Mitä aineenopettajiin tulee, niin omasta työyhteisöstäni löytyy erittäin päteviä ja hyviä opettajia. Silti siellä on niitä jannuja, joita oppiminen/opiskelu ei vaan kiinnosta. Suurin syy siihen löytyy koulun ulkopuolelta. Monilla on ongelmia kotona ja opiskelu ei vaan jaksa kiinnostaa kun elämä ei ole kunnossa.

Tässä päästään peruskoulun ongelman ytimeen. Ongelma todellakin on se, että siellä on jannuja, joiden kaaliin ei motivoituneinkaan tai pätevinkään opettaja saa ajettua yhtään mitään. Sen sijaan en allekirjoita sitä, että syy on aina kotiolosuhteissa (muuten kuin genetiikan osalta). Toki, syy voi olla kotiolosuhteissa, mutta ei suinkaan aina. Se on vain tuo helppo selitys, jolla tasa-arvofetisistisessä yhteiskunnassa heitetään sivuun se ikävä fakta, että joillakin vain on vähemmän älyä kuin toisilla.

Vanhassa hyvässä oppikoulujärjestelmässä diagnosoitiin jo varhaisessa vaiheessa keiden pähkinät eivät riitä teoreettisiin opintoihin ja siirrettiin heidät ajoissa heidän kannaltaan oikeisiin ja motivoiviin oppimisympäristöihin(ammattikouluihin). Nyt näiden rikupettereiden annetaan estää lahjakkaampien lasten oppimista ja alentaa opetuksen tasoa kun se joudutaan muokkaamaan heidän mukaansa. Tämä on yhteiskunnallisesti järkyttävää tuhlausta ja sitä paitsi melkoista kiusan tekoa myös ko. lapsia kohtaan. Kuvitelkaa itse miltä tuntuu jos on lusikalla annettua ja päivästä toiseen, vuodesta toiseen, vaaditaan kauhalla.

 

[Toejoen Veikko]

tehdään hallinnollisen erityisopetuspäätöksen jälkeen.

Onko tyypillistä, että päätös tehdään ennen kuin lapsi aloittaa koulunkäynnin vai opintien jo alettua?

 

[TosiFani]

Onko tyypillistä, että päätös tehdään ennen kuin lapsi aloittaa koulunkäynnin vai opintien jo alettua?

Joku viisaampi osaa varmasti etsiä googlesta tilaston, josta tämä löytyy. Oma näppituntumani on, että suurinosa erityisluokkapäätöksistä tehdään ennen koulun alkua tai parin ensimmäisen kouluvuoden aikana.

 

[clayman]

Tässä päästään peruskoulun ongelman ytimeen. Ongelma todellakin on se, että siellä on jannuja, joiden kaaliin ei motivoituneinkaan tai pätevinkään opettaja saa ajettua yhtään mitään. Sen sijaan en allekirjoita sitä, että syy on aina kotiolosuhteissa (muuten kuin genetiikan osalta). Toki, syy voi olla kotiolosuhteissa, mutta ei suinkaan aina.

Itse en sanonutkaan että kotiolosuhteet olisivat aina syy. Ne ovat valitettavan usein syy, mutta eivät todellakaan aina. Lähinnä painotin sitä, että ne syyt löytyvät usein koulun ulkopuolelta. Kotiolosuhteet olivat vain esimerkki.

Ja se on totta, ettei kotiolosuhteiden (tai kiusaamisen jne) pitäisi olla mikään yleinen tekosyy, kuten se nykyään ajoittain on. Siirretään se vastuu muualle, eikä uskalleta sanoa ääneen että ehkä se nuori ihminen ei olekaan yhtä kyvykäs oppimaan kuin "normi" oppilaat. Tosin eipä se hirveästi auta vaikka koulussa todetaan että oppilas tulisi siirtää erityisryhmään tai hänen pitäisi saada erityis- tai pienryhmäopetusta. Jos huoltajat eivät sitä hyväksy/halua, niin mitään ei tapahdu.

 

[Jussih]

Et sanonutkaan, my mistake. Olen muuten ihan samaa mieltä tuosta resurssien puutteen ja vanhempien nihkeän asenteen muodostamasta ongelmasta. Kyse on tietenkin pelisäännöistä, jotka ovat väärät. Vanhemmilla ei pitäisi olla pienryhmään siirtämisessä yms. toimenpiteissä mitään sananvaltaa vaan päätös pitäisi tehdä koulussa ja sillä hyvä. Väärinkäytösten (epätodennäköistä, mutta teoriassa mahdollista) varalta päätökset voisi sitten riitauttaa hallinto-/käräjäoikeudessa.

 

[El Lude]

Onko tyypillistä, että päätös tehdään ennen kuin lapsi aloittaa koulunkäynnin vai opintien jo alettua?

Mitään valtakunnallista tilastotietoa ei ole, joten mutuillaan oman kunnan kohdalta. Osa oppilaista testataan ennen koulu-uran alkua, jos vanhemmat antavat siihen luvan. Kolmannella luokalla kielten alkaessa mukautetaan myös oppilaita. Seuraava iso mukauttamisrypäs tulee, kun oppilas siirtyy ns. yläkoulun puolelle. Kielet ja matematiikka ovat ne oppiaineet, joita mukautetaan eniten. Edellyttäen taas, jos vanhemmat/huoltajat/holhoojat antavat luvan (sivistysjohtaja tekee lopullisen päätöksen). Itse olen kirjoitellut HOJKseja ja HOPSeja oppilaille vielä 9-luokan alkupuolella. Tavoitteena on siis, että oppilas saa suoritettua oppivelvollisuutensa - tavalla tai toisella. Toki nuo HOJKs-päätökset voidaan purkaa, mutta hyvin harvoin niin käy.

Jussihlle: ne ovat pienluokkia eivät pienryhmiä.

 

[El Lude]

Se, mitä en lainannut aiemmasta viestistäsi allekirjoitan.

Itse vierastan tämän tyylistä ajattelua, missä opettaja luovuttaa ja piiloutuu hankalien huoltajien taakse.

Vanhemmilla ja vanhemmilla/huoltajilla/holhoojilla on eroa. Osa vanhemmista (+lapsi, jonka asiaa käsitellään) eivät tule OHR:n palavereihin. Osa vanhemmista vastustaa viimeiseen asti ja kieltää lapsen testaamisen. Osa kantelee lääninoikeudelle ja tekee tutkintapyyntöjä poliisille sekä tekstaa että soittelee lapsensa asioista jouluaattona ja juhannuksena.... Tälläinen käytös on lieveästi sanoen uuvuttavaa - ainakin opettajan näkövinkkelistä.

 

[Jussih]

Jussihlle: ne ovat pienluokkia eivät pienryhmiä.

Totta, olen itsekin harrastanut peruskoulun opettajana oloa pari vuotta, joten terminologia on tuttu sattui vain black out. Pienryhmiinhän halutaan, pienluokkia halutaan välttää.

 

[clayman]

Itse en allekirjoita tätä, kyse on opettajan kyvystä määritellä oppilaan oikea taso ja perustella se. Tämähän on täysin samaa työtä kuin oppilaan arviointi yleensäkin. Tällöin perusteet pitää olla kunnossa ja pitää pystyä osoittamaan kirjallisesti (kokeet, tuntiosaaminen, läksyt) oppilaan taso huoltajille. Itse vierastan tämän tyylistä ajattelua, missä opettaja luovuttaa ja piiloutuu hankalien huoltajien taakse.

Tähän unohdin vastata aiemmin...

Tokihan se noin on että se on samaa työtä kuin oppilaan arviointi. Mutta, tuleehan perusteiden olla muissakin tapauksissa (oppilaan testaaminen, pienluokkaan siirto) kunnossa. Vaikka pystynkin osoittamaan että oppilas X kuuluisi "heikkotasoisten" ryhmään/luokkaan, niin ei huoltaja(t) silti välttämättä hyväksy asiaa.

Moni opettajahan toivoisi tasoryhmiä, tosin moni taas kauhistelee sitä, minkälaista olisi opettaa niitä "heikompia" ryhmiä. Itse olisin valmis ottamaan nuo tasoryhmät käyttöön. Mikäs siinä. En vaan usko että kaikki huoltajat hyväksyisivät niitä.

 

[cottonmouth]

Uskomattoman typerää toimintaa opettajilta. Siinäpä sitten hyvää esimerkkiä. Kouluruuat on kaikki ihan syötäviä olleet kaikissa kouluissa missä olen ollut.

Ruoka on ihan syötävää ja ajoittain ihan hyvääkin laitosruoaksi eli en ymmärrä sinällään nillitystä aiheesta. Toistaalta opettajat joutuvat tuosta omasta pussistaan maksamaan sen, kunnasta riippuen, 3-6 euroa jokapäivä eli vaikka tuo halpaa on, niin ei ilmaista. Lisäksi käytännöt vaihtelevat kouluittain valtavasti. Osassa opettajat vain kävelevät ruokalaan ja merkitsevät listaan raksin päivän kohdalle jolloin on syönyt ja se muutama euro vähennetään suoraan palkasta. Toisaalta voit joutua ostamaan "ruokalippuja" jostain kaupungin/kunnan toimistosta, jotka käyvät sitten maksuvälineenä kouluruokalassa. Käteisellä et voi maksaa ja toimisto voi olla ties missä. Karrikoidusti tuo mennee niin, että alakoulussa suurin osa opettajista syö kouluruokaa, yläkoulussa melko moni ja lukiossa harva.

Lisäksi tuosta sekolust:n mainitsemasta välipalamyynnistä, niin ainakin pk-seudulla tuo taitaa olla toiminnassa käytännössä joka koulussa. Siis esim. eväsleipiä, jogurttia, hedelmiä tms. eli ei sitä pahinta sokeripaskaa.

 

[cottonmouth]

Se, että tämä:

Opettajan ammattinimike suojattava

Kuusi kansanedustajaa on tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa esitetään opettajan ammattinimikkeen suojaamista. Maan hallituksen toivotaan ryhtyvän toimiin, että opettajan ammattinimike suojataan vain niiden opettajien käyttöön, joilla on opettajan kelpoisuus. Samalla luotaisiin esimerkiksi Opetushallituksen yhteyteen rekisteri, josta lasten vanhemmat ja työnantajat voivat tarvittaessa tarkistaa opettajan kelpoisuuden.

Aloitteen tekijät perustelevat esitystään muun muassa sillä, että alueelliset vaihtelut pätevien ja koulutettujen opettajien saamisessa ovat kohtuullisen suuria.

Niin ikään kansainvälisillä foorumeilla on viime aikoina nostettu esiin opettajan ammatin legitimointi. Käytännössä näin on jo tehty esimerkiksi Kanadassa ja Skotlannissa. Ruotsissa siirrytään vuonna 2012 käytäntöön, jossa pätevät opettajat rekisteröidään ja vain pätevillä opettajilla on oikeus kirjoittaa arviointi oppilaasta.

toimenpidealoite vaikuttaa erittäin hyvältä. Jokainen alalla toimiva tietää kouluja, joissa hyssytellään vuosikausia epäpäteviä, tai vailla lähes minkäänlaista pätevyyttä olevia, henkilöitä vain koska ovat, no "hyviä tyypejä". Se ei ole koulun, oppilaiden eikä näiden ihmistenkään etu pitkässä tai vähän lyhyemmässäkään juoksussa. Sijaiset, olivat sitten viran- tai lyhyemmän ajan, ovat toki asia erikseen. Itsekin tein paljon sijaisuuksia opiskeluaikoina ja kehotan kaikkia muitakin siihen. Helpot rahat pois. Tämän aloitteen läpivieminen olisi yksi askel tiellä, joka palauttaisi opettajille ammattiryhmänä sitä arvostusta ja asemaa, joka sillä on historiallisesti ollut.

Se joka ei osaa, se.. ..

 

[kamik]

Vuorokoulujako?

Rehtoreilta jyrkkä EI vuorokouluille

Jyväskylässä on laitettu harkintaan vuorokoulu, jossa olisi aamu- ja iltavuorot. Syynä tietenkin raha ja säästöt. Kaupunki kasvaa, mutta lisääntyvälle oppilasjoukolle ei haluttaisi rakentaa lisää tiloja. Ei tuo nyt kuulosta yhtään viisaalta ajatukselta. Kuka niitä alakoululaisia vahtii, jos/kun molemmat vanhemmat ovat päivätyössa ja muksuilla iltavuoro? Koulun tehtäväksi sekin aamupäivän vahtminen laitettaisiin, ja säästöt jäisivät saavuttamatta.

Uudet (ja vanhatkin) koulurakennukset pitäisi suunnitella ja rakentaa paremmin muunneltaviksi, jotta niitä voisi vuokrata iltakäyttöön yksityisille ja yrityksille. Siis muitakin tiloja kuin liikuntasaleja. Esim. musiikkiluokkaan löytyisi varmasti halukkaita soittajia ja tn-tiloihin nikkareita. Ymmärrän opena itsekin sen, etteivät opettajat mielellään haluaisi iltakäyttäjiä tiloihinsa hämmentämään. Itse en kannata vuorokoulusysteemiä, vaikka tilanpuute vaivaa meidänkin kuntaa ja koululaitosta.

 

[cottonmouth]

HS: Oppilaat paljastivat valeopettajan Helsingissä

Oho, olipa yllätys, että tällaisia valeopettajia on. Toki tästä kaverista tekee astetta härskimmän se, että esiintyi väärillä papereilla pätevänä. Silti, kuten tuossa yhtä ylempänä mainitsin, niin mitään outoa tuossa ei sinällään ole, että henkilö toimii vuosikausia "salaa" epäpätevänä, vaikka päteviäkin hakijoita vakanssille aivan varmasti olisi. Tiedän itsekin tuolta työssäkäyntikunnasta useita. Esimerkiksi rehtori kyllä usein tietää asiasta, mutta hiljaisesti hyväksyy tämän "mukavan tyypin" ja rehtorin vaihtuessa asia sitten unohtuu täysin.

 

[Ioota Rhoo]

Oho, olipa yllätys, että tällaisia valeopettajia on.

Näitä on varmasti ollut ennenkin, mutta ne eivät ole aikaisemmin olleet uutisoinnin arvoisia.

Minuakin "opetti" aikoinaan lukiossa "valeopettaja". Muistan, että oppilaat ihmettelivät hieman, kun joka toinen tunti katsottiin elokuvaa, mutta rehtori ja opettaja kolleegat reagoivat, vasta kun opettaja jätti kokonaan tulematta. Silloin alettiin tutkia taustoja ja huomattiin, ettei tyyppi ollut koskaan käynyt lähelläkään yliopistoa.