Peruskoulu muutoksen tarpeessa?

  • 28 800
  • 187

Eino_Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Peruskoulun ongelmista puhutaan MTV3:n tekemässä haastattelututkimuksessa.

Opettajat ovat lähes voimattomia itsekkäiden ja häiritsevien oppilaiden kanssa. Kännykät piippailevat tunneilla ja opettajille haistatellaan jos tulevat huomauttamaan asiasta. Jälki-istunto ei tehoa rangaistuksena juuri mitenkään.
Piittaamattomuus yhteisistä säännöistä on arkipäivää ja kiusaaminen on raaistunut.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Peruskoulun ongelmista puhutaan MTV3:n tekemässä haastattelututkimuksessa.

Opettajat ovat lähes voimattomia itsekkäiden ja häiritsevien oppilaiden kanssa. Kännykät piippailevat tunneilla ja opettajille haistatellaan jos tulevat huomauttamaan asiasta. Jälki-istunto ei tehoa rangaistuksena juuri mitenkään.
Piittaamattomuus yhteisistä säännöistä on arkipäivää ja kiusaaminen on raaistunut.

Tänään katsoin uusintana kyseistä ohjelmaa sivusilmällä ja aloin hieman ihmetellä, miksi opettajat eivät käytä nykyistä enemmän mahdollisuuttaan ottaa oppilaiden kotiin yhteyttä. Ja mielummin aikaisessa vaiheessa kuin jo silloin, kun kaikki auktoriteetti ja työrauha on mennyt. Tarkoitukseni ei ole varsinaisesti arvostella opettajia ja olen erinomaisen tietoinen siitä työtaakasta, joka heidänkin harteillaan lepää. Opettajat tekevät arvokasta työtä, johon nykyisin näyttää valitettavan usein sisältyvän myös vanhemmille kuuluva kasvatusvastuu. Uskon kuitenkin, että (suuri?) osa vanhemmista on autuaan tietämättömiä siitä, miten heidän lapsensa tunneillä käyttäytyvät. Osalle nuorista opettajia vastaan kapinointi on ihan varmasti ikävaiheeseen kuuluvaa, joltain osin jopa ihan tarpeellistakin kyseenalaistamista, keinot vain ovat usein huonot ja väärät. Ja yhtä varmasti on myös niitä oppilaita ja vanhempia, jotka paskat nakkaavat, mitä joku piipittävä ämmä heille yrittää selostaa. Mutta kyllä kannattaisi ainakin kokeille, vaikka alussa työtaakka voisi lisääntyäkin.

Kun itse muistelen kouluaikojani, muistan, että kusipää-maikkoja oli vaikka kuinka paljon. Osa heistä oli kusipäitä siksi, että vuorovaikutus heidän kanssaan ei toiminut ollenkaan, osa taas siksi, etteivät he antaneet kakaroiden kyykyttää itseään. Toisten kanssa kemiat vaan eivät koskaan kohdanneet. Muistan myös sen, että kun opettajalla oli tietty maine, siitä ei hevillä eroon päästy. Se toimi myös niinpäin, että kun jonkun opettajan tunneilla ei kesken tunnin paskaa jauhettu ilman seuraamuksia, kynnys rajojen kokeilemiseen oli kohtuullisen suuri. Mä nyt en mikään varsinainen häirikkö ole koskaan ollut, mutta kyllä sitä on lintsattu, opettajille valehdeltu ja tunneillä lörpötelty ihan riittävästi, jotta voin suurin piirtein kuvitella, mitä teinin päässä liikkuu. Eikä kouluajoista nyt niin pitkä aika kuitenkaan vielä ole.

Mä vihasin jo nuorena sitä, jos opettajat olivat piipittäviä, kirjojen taakse ja pelkkään kirjaviisauteen kykeneviä akkoja, joilla ei ollut minkäänlaista uskottavuutta luokan edessä. Kyllä nuorten kanssa vaan pitää se auktoriteettikin ansaita, nykyään varmasti vieläkin enemmän kuin omina kouluaikoinani. Ja jos opettaja heti lukuvuoden alussa ottaa luulot pois, keskustelee ja myös kuuntelee oppilaitaan, oman kokemukseni mukaan myös oppitunneilla opetus sujuu jouhevammin. Vai miksiköhän on niin, että suurin osa muistelee lopulta lämmöllä niitä opettajiaan, jotka olivat tiukkoja, antoivat kotitehtäviä, haastoivat oppilaitaan käyttämään omia aivojaan muutenkin kuin vain "laske laskut sivuilta, 1,2,3 ja 4" ja eivät jokaiseen vittusaatanaan jääneet makaamaan? Parhaita opettajiani ovat kaiketi olleet miespuoliset tiukat, mutta huumorintajuiset äijät. He laittoivat kunditkin ojennukseen, eikä heille auottu päätä. On mulla ollut huikeita naisopettajiakin, joihin liittyvät samat määreet kuin miesopettajiin. Yhteistä heille kaikille oli se, että heissä kaikissa oli karismaa. Valitettavasti suurin osa, ainakin omista opettajistani, oli juuri näitä piipittäviä akkoja, joihin vain harva nuori kykeni samaistumaan ollenkaan. Vaikka olisi ollut kuinka kiinnostava aine kyseessä, kyllä se opettajan persoona vaan söi sitä mielenkiintoa pois. Jälkikäteen voi tietenkin mennä itseensä ja todeta, että vikaa oli myös tässä päässä ja käytös ja asenne lapsellisia, mutta niinhän sen tavallaan kuuluikin olla. Ne ovat lapsia, vaikka kuinka muuta kuvittelevat. Ei heidän tarvitsekaan kyetä ihan samanlaiseen ajatteluun kuin aikuisten.

Jokaisessa ryhmässä on aina liiderinsä. Ja usein heidän esimerkkinsä vaikuttaa myös koko heidän "posseensa". Ja aika usein näillä liidereillä on myös muunlaisia ongelmia, jotka sitten heijastuvat käytökseen. Miksi opettajat eivät nykyistä enemmän koeta saada näitä vahvoja persoonia heti alussa puolelleen? Missä on pelisilmä? Ymmärrän myös nuorten puolen, missä elämässä kenties on tullut nähtyä yhtä ja toista paskamaista ja sitten joku elovena-uskis-viherpiipertejä tulee sanomaan, että sivulla 23 kerrotaan sitä ja tätä. Ja luultavasti tämän opettajan elämänkokemus rajoittuu juuri siihen, mitä yliopistossa on opetettu ja kavereiden kanssa jossain opiskelijabileissä vähän punaviinin siemailun ohessa lehdistä luettu. Tällainen yhtälö ei vain toimi. Ja enemmistö opettajista on kai juuri naisia ja opettaja-aines on valikoitunut juuri em. kaltaiseksi siksi, että ronskimpia akkoja ei kiinnosta ottaa paskaa niskaansa keskenkasvuisilta nulikoilta tai sitten ne, joilla olisi mentaalipuolella nuorille enemmän annettavaa, eivät opettajakoulutukseen pääse.

Voin hyvin kuvitella, että omat vilkkaat lapseni tulevat vielä tulevaisuudessa kokeilemaan rajojaan myös koulussa ja kenties häiritsevän oppituntejakin. Ei siihen auta, vaikka opettaja huutaisi kurkkutorvi suorana "Olkaa hiljaa!". Vilkkaat lapset nyt vain ovat sellaisia. Mutta juuri nyt teen hartiavoimin työtä sen eteen, että tulevaisuudessa mulla olisi sen verran auktoriteettia heidän silmissään, että kun opettajalta tulee soitto, että häiriöksi ollaan oltu, se loppuu siihen. Mutta koska en ole siellä oppitunneilla läsnä, en voi tietää, mitä siellä todellisuudessa tapahtuu. Siksi haluankin, että opettajat mahdollisista häiriökäyttäytymisistä minua informoisivat. Ja on toki mahdollista, että omat lapseni ymmärtävät myös teini-iän kaaosvuosina olla hiljaa luokassa. Mutta jos ovat yhtään äitiinsä tulleet, eivät ymmärrä. En mä tuolloin halunnut muille olla haitaksi tai häiritä suoranaisesti heidän opiskelujaan. En vain osannut ajatella asiaa heidän kantiltaan. Enkä mäkään mikään raggari siis ollut, vilkas ja puhelias vain. Jos mutsi olisi saanut soiton tai uhka soitosta olisi ollut ilmassa, että mä siellä häiriköin, olisin aivan varmasti pitänyt turpani enemmän kiinni.

Että enemmän koulun ja kodin konkreettista yhteistyötä soisin ja vieläpä hyvissä ajoin. Pelkkä luokanvalvojan tapaaminen ehkä kerran lukukaudessa ei riitä. Toki näistä yhteydenpidoista aiheutuu opettajille lisätyötä, mutta jossain kohtaa kannattaa priorisoida, olisiko näillä toimenpiteillä mahdollisesti työrauhaa ja työssäjaksamista edistävä vaikutus.
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
BOL:ilta osin ihan hyvää pohdintaa. Tilanne on nyt vain tällä hetkellä sellainen, että läheskään kaikkien vanhempien kanssa tuo yhteydenpito ei toimi. Osa vanhemmista ei viitsi tulla palaverehin. Ei vaikka olisi oppilashuoltoryhmän kokous. Sitten on vielä näitä vanhempia, jotka kysenalaistavat opettajien näkemyksen. Ehdoton totuus on oman mussukan totuus. Opettaja/opettajat painostavat, ahdistelevat ja pitävät löyhässä hirressä oppilasparkaa. Kaikki oppilaiden toilailut tuleekin kirjata kahden aikuisen (opettajan) toimesta. Osa vanhemmista kiistää loppuun asti. Jos kotona ei nähdä omassa lapsessa mitään vikaa, niin kovin on koulun vaikea näihin ns. häiriköiden toimiin puuttua. Osa vanhemmista ei siis osaa/jaksa/välitä siitä, mitä koulussa tapahtuu. Ne vanhemmat, joita pitäisi nähdä esmes vanhempainilloissa eivät vaivaudu paikalle.

Tuosta kodin ja koulun yhteistyöstä vielä sen verran, että on sitä kerran jos eräänkin soiteltu koteihin ja istuttu tuntisotalla oppilaspalavereissa. Osaan tapauksista auttaa, osaan ei.

Todettakoon myös se, että koululla ei ole kovinkaan kummoisia kurinpidollisia keinoja. Muikkari, jälkkäri, varoitus ja ulos. Hyvin moni oppilas/oppilaiden vanhempi kyllä tietää omat oikeutensa, mutta niiden velvollisuuksien suhteen on välillä vaikeampaa... Ihanvittusama-asenne on lisääntynyt viime vuosina.

Lisäksi kysyn, että millä ajalla tuo lisääntyvä yhteydenpito tulisi sitten hoitaa? Palkkaa siitä ns. ylityöstä meille ei makseta. Työajan päätyttyä tai ennen sen alkamista siis palaveriin lomps lomps. Ai niin, "pitkät kesälomat hei" argumentilla lisäresurssit on helppo vesittää.

Vakavasti: kaikkia tapauksia emme voi hoitaa nykyisillä keinovalikoimilla emmekä myöskään voi kaikiltaosin puuttua yhteiskunnan isompiin epäkohtiin.

T: tarvittassa semivittumainen pelisilmän omaava (?) miesope yläkoulun puolelta.
 
Viimeksi muokattu:

Sphinx

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
En mä tuolloin halunnut muille olla haitaksi tai häiritä suoranaisesti heidän opiskelujaan. En vain osannut ajatella asiaa heidän kantiltaan. Enkä mäkään mikään raggari siis ollut, vilkas ja puhelias vain.

No tuskin kenenkään opintomenestys peruskoulussa siitä paljoa kärsii jos muutama vilkas ja puhelias tapaus sattuu samaan opetusryhmään mikäli edes vähääkään siihen opiskeluun löytyy kiinnostusta. Ei se vaatimustaso siellä peruskoulussa niin huima ole.

Toisekseen tuskin sitä piipittävää elovena-uskis-viherpiipertäjä-opea kiinnostaa yhtään enempää se kiinnostaako juuri sinun tulevaa pikkuteiniprinsessaasi mitä siellä sivulla 23 lukee kuin tulevaa pikkuteiniprinsessaasi kiinnostaa sitä sivua lukea. Se on ihan jokaisen oma valinta nappaako seurata opetusta vai ei. Kaipa sitä jokaisella opella on ihan riittävästi niitä oppilaita, joita se vieruskaverille juttelu kiinnostaa enemmän, ettei niiden vanhemmille viitsi alkaa asiasta vapaa-ajallaan soittelemaan, vaikka ne sitten 20 vuoden kuluttua toivovatkin, että heidän omien lastensa huonosta käytöksestä heitä informoitaisiin. Kun sitten on vielä ne raggaritkin olemassa, mutta ne ovat varmaan juuri niitä tyyppejä joiden vanhempiin on turha yrittääkään yhteyttä ottaa.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Tänään katsoin uusintana kyseistä ohjelmaa sivusilmällä ja aloin hieman ihmetellä, miksi opettajat eivät käytä nykyistä enemmän mahdollisuuttaan ottaa oppilaiden kotiin yhteyttä.

Luultavasti tämän takia.

Voin hyvin kuvitella, että omat vilkkaat lapseni tulevat vielä tulevaisuudessa kokeilemaan rajojaan myös koulussa ja kenties häiritsevän oppituntejakin. Ei siihen auta, vaikka opettaja huutaisi kurkkutorvi suorana "Olkaa hiljaa!". Vilkkaat lapset nyt vain ovat sellaisia.

Miksi ottaa yhteyttä häiriköivän lapsen vanhempiin, jos vastauksena on että "Vilkkaat lapset nyt vain ovat sellaisia.".

Omana kouluaikana ei tullut törmättyä yhteenkään kusipääopettajaan, mutta muutamaan kusipäiseen koulukaveriin. Tasokurssien poistaminen oli jo aikanaan vikatikki ja erilaisten oppilaiden "integroiminen" samaan luokkaan osoittaa miten pihalla päätäjät ovat arkimaailmasta.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Toisekseen tuskin sitä piipittävää elovena-uskis-viherpiipertäjä-opea kiinnostaa yhtään enempää se kiinnostaako juuri sinun tulevaa pikkuteiniprinsessaasi mitä siellä sivulla 23 lukee kuin tulevaa pikkuteiniprinsessaasi kiinnostaa sitä sivua lukea. Se on ihan jokaisen oma valinta nappaako seurata opetusta vai ei. Kaipa sitä jokaisella opella on ihan riittävästi niitä oppilaita, joita se vieruskaverille juttelu kiinnostaa enemmän, ettei niiden vanhemmille viitsi alkaa asiasta vapaa-ajallaan soittelemaan, vaikka ne sitten 20 vuoden kuluttua toivovatkin, että heidän omien lastensa huonosta käytöksestä heitä informoitaisiin. Kun sitten on vielä ne raggaritkin olemassa, mutta ne ovat varmaan juuri niitä tyyppejä joiden vanhempiin on turha yrittääkään yhteyttä ottaa.

Mun lapsistani tuskin tulee mitään pikkuteiniprinsessoja. Ainakin kaikki toiminta tällä hetkelläkin tähtää siihen, että ei sitten tarvitsisi teini-iässä meikäläisenkään itkeä, että kuinka tässä nyt näin kävi. Kaikkea eivät vanhemmatkaan tietenkään voi kontrolloida, mutta siihen tässä nyt pyritään kasvatuksella vaikuttamaan, että elämässä olisi teini-iässä muutakin kuin "mä, mun frendit ja kundit" ja peruskäyttäytymissäännöt olisivat hanskassa.

Tavallaan olet oikeassa siinä, että se on ihan jokaisen oma valinta seuraako opetusta, vaiko eikö seuraa. Toisaalta mun mielestäni opettajien tehtävä on puuttua luokassa tapahtuviin epäkohtiin ja järjestyshäiriöihin, vaikka sitten kovemmalla kädellä. Tai ainakin pyrkiä siihen. Ja koululaiset ovat lapsia, ei heille "voi" antaa vapautta valita, seuraako opetusta vai ei. Se on velvollisuus ja oman käsitykseni mukaan velvollisuudet on hoidettava. Ja ensisijaisesti se on omien vanhempien tehtävä opettaa lapsilleen perusarvot. Mutta jos se jää jostain syystä tekemättä, mun mielestäni opettajan pitää siihen puuttua. Ja lähestyn tätä nyt siltä kannalta, että opettajillakin pitäisi olla oikeus saada tehdä työnsä rauhassa ja keskittyä olennaiseen. Ja se oli myös edellisen kirjoitukseni yksi lähtökohdista. Se, että kirjoitin myös omista ajatuksistani nuoruudessani, oli lähinnä vain siksi, että voin kuvitella, mitä monen nuoren päässä liikkuu.

Ja Holocaustille erityiskiitos "asianosaisen" näkökannan esiintuomisesta. Se on varmaankin juuri noin, miten sen kerrot olevan. Mulle on erittäin vieras ajatus, että asettuisin ensimmäiseksi oman lapseni puolelle, jos jostain instanssista otettaisiin meihin yhteyttä. Toisaalta, mulle on myös vieras ajatus, ettei omat lapseni kykenisi toimimaan väärin, mutta naapurin lapset kyllä voivat. Tai että joku aikuinen esim. juuri koulusta alkaisi "vainoamaan" lapsiani ja soittelemaan turhasta perään. Ainakaan ensimmäisellä kerralla. Niin naivi minäkään en ole, etteikö jonkun silmätikuksi voisi jäädäkin, mutta kyllä nekin yleensä aina jostain syystä johtuvat.

Arvostan kovasti kaikkia lasten ja nuorten parissa työtään tekeviä ihmisiä. Ei ole helppo rasti ja "töitä" ei voi liikaa ottaa kotiinkaan. Ts. jokaisen lapsen asiaa ei voi alkaa ajaa kiihkeästi, koska omakin elämä on elettävänä. Ihan tässä omassakin lähipiirissä on tapauksia, joista voin jo nyt sanoa, että kun tenavat koulutiensä alkavat, siellä on kusessa sekä lapset että heidän opettajansa. Kun 6-vuotias ei tykkää äidin hiusmallista ja äitikään ei siitä siksi tykkää ja aikoo muuttaa sitä heti, kun se on mahdollista, niin onhan se selvää, ettei lapsen elämästä tule helppoa. Eikä tule muuten niidenkään, jotka sitä joutuvat sivusta katsomaan. Tsemppiä ja jaksamista!
 

kamik

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tanssitaidetta pakolliseksi oppiaineeksi? Ei kai sentään!! Tanssi sisältyy jo nyt liikuntaan, enkä näe sille tarvetta omana aineenaan.

Kun oppiaineiden tuntitarvetta kyseltiin opettajilta, niin tuskin kukaan yllättyy siitä, että lähes kaikki aineenopettajat haluavat lisätunteja omaan aineeseensa. Poikkeuksia toki on, joita voi katsella esim. tästä YLEN uutisesta parin viikon takaa. JOS kaikki opettajien tuntitoiveet toteutettaisiin, niin oppilaiden koulupäivän pituus muuttuisi kuudesta tunnista kahdeksaan tuntiin. Taito- ja taideaineisiin on tulossa lisää tunteja, jota pidän hyvänä asiana. Toivottavasti niitä ei sitten vähennetä taas jossakin vaiheessa. Yllättävää on, että tervestiedon opetuksessa nähdään vähentämisen varaa, uskonnon opetuksen kohdalla se taas ei yllätä.

Tasokurssit takaisin vaan, kaikista ei edes tarvitse tulla maistereita ja perusduunareitakin tarvitaan aina.
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Kimifanille muutamia kommentteja virolaisvenäläisin viivoin:

- Peruskoulun tulisi kestää siis kahdeksan vuotta. Olisiko ns. yläkouluaika 7-8 luokka? Jos näin olisi, niin romuttaisit ns. aineenopettajajärjestelmän - lopullisesti. Luokanopettajat opettaisivat siis niitä perustaitoja. Aika moni lekoloko tulisi tästä onnelliseksi. Tuhansia aineenopettajia jäisi työttömäksi. Voi voi aineenopettajajärjestemän kannalta - siis.

- 14/15-vuotias tekisi valinnan amiksen/lukion/oppisopimuskoulutuksen. Veikkaisin, että keskeyttäneiden/pudokkaiden määrä kasvaisi.

- Lokkien pesiminen valinnaisaineeksi. Meinaatko, että luokanopettaja/aineenopettakoulutusjärjelmään tulisi lisätä taas uusi opetettava aine. Kuinkahan monta sataa uutta valinnaisainetta tulisi peruskouluun, jos annettaisiin täysi vapaus valinnaisaineiden suhteen. Kuinka tehdä lukujärjestys? Muista myös se seikka, että osa opettajista on yhteisiä alakoulun, yläkoulun ja lukion kanssa. Kuka tekee valtakunnalliset OPSit ja arvoinnin kriteerit näihin esittämiisi uusiin oppiaineisiin? Kuinka nämä uudet valinnaisaineet tulisi huomioida toisen asteen haun yhteydessä (pääsykokeet, painotukset, etc etc)? Tämähän ei vaadi lisää resursseja - eihän?

- Tasoryhmät takaisin. Ei ikinä. Ajattelehan tilannetta, jossa 23 ruotsinkieleen negatiivisesti suhtautuvaa nuorta miestä/naista on samassa tilassa. Opettajan mielenterveys paranisi - vai? Kukahan haluaisi vapaaehtoisesti opettaa noita oppilaita? Oppilaiden leimaantuminen. Minkäikäisenä oppilaat tasoryhmiin? Miltä tasolta lukioon? Voiko tasoryhmää vaihtaa? Jos voi, niin mitkä olisivat riittävän hyvät syyt? Kuka/ketkä tekee (vät) päätöksen asiassa?

- Todettakoon myös se seikka, että eivät vain ja ainoastaa ne ns. heikot oppilaat häiriköi. Koulupäivät Suomessa ovat Euroopan lyhyimmästä päästä. Vai vielä oppitunteja vähemmäksi/peruskoulua lyhyemmäksi. Nyt ja lähitulevaisuudessa emme tule pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa muulla kuin korkeatasoisella koulutuksella.

- Koululla/opettajilla on tällä hetkellä hyvin vähän keinoja puuttua noihin mainitsemiisi häirikköoppilaisiin. Jos on esim. liian sairas sairaalakouluun, on riittävän terve normaaliin peruskouluun?

- Kouluruoasta vielä sen verran, että annattujen resurssien mukaan kouluruokaa tehdään. Taustalla on siis politikkojen hyväntahtoisuus tai sen puute...

- Ehdottamasi asiat olisivat monta askelta taaksepäin. Apukoulut takaisin! Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ei ole. Eivätkä he mitään tukea tarvitse. On vain normaaleja, pahvipäitä ja kuunaamoja...

- Ehkä kannattaisi lukea koko ketju lävitse...

Tämä tästä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...- Tasoryhmät takaisin. Ei ikinä. Ajattelehan tilannetta, jossa 23 ruotsinkieleen negatiivisesti suhtautuvaa nuorta miestä/naista on samassa tilassa. Opettajan mielenterveys paranisi - vai? Kukahan haluaisi vapaaehtoisesti opettaa noita oppilaita? Oppilaiden leimaantuminen. Minkäikäisenä oppilaat tasoryhmiin? Miltä tasolta lukioon? Voiko tasoryhmää vaihtaa? Jos voi, niin mitkä olisivat riittävän hyvät syyt? Kuka/ketkä tekee (vät) päätöksen asiassa?...

Lainasin vain tämän pätkän, vaikka moneen asiaan olisi pitänyt vastata, mutta tässä näkyy yksi peruskoulun suurimpia ongelmia, opettaja keskeisyys.

Peruskoulun opetuksen tulisi lähteä lapsen ja nuoren tarpeita, ei opettajien. OPS:t määrittelevät tavoiteoppisen raamit, joita voidaan muokata HOIJK/HOPS:lla, mutta kyllä lähtökohtana tulisi olla lapsen hyvinvointi eikä opettajan mielenterveys. Jos ruotsin opettajan mielenterveys järkkyy negatiivisiin oppilaisiin, opettaja on täysin väärässä ammatissa.

Resurssipula on valitettavasti johtanut tilanteen umpikujaan eli pidetään tiukasti kiinni OPS:ta eli jokaisen täytyy opiskella tietty kokonaisuus, ettei aineopettajien työpaikat vaarannu. Tässä tilanteessa kärsii oppilas, joka pahimmassa tapauksessa jää ilman päättötodistusta ja syrjäytyy työelämästä.
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Mitkähän mahtavat olla ne kaikkien lasten ja nuorten tarpeet koulussa? Jos itse olisin yläkoulun oppilas, niin en näksi mitään tarvetta opiskella isoa osaa oppiaineita. Olisiko se sitten pitkällä tähtäimellä viisasta, niin mene ja tiedä.

Peruskoulun opetuksen tulisi lähteä lapsen ja nuoren tarpeita, ei opettajien. OPS:t määrittelevät tavoiteoppisen raamit, joita voidaan muokata HOIJK/HOPS:lla, mutta kyllä lähtökohtana tulisi olla lapsen hyvinvointi eikä opettajan mielenterveys. Jos ruotsin opettajan mielenterveys järkkyy negatiivisiin oppilaisiin, opettaja on täysin väärässä ammatissa.

En nyt ihan kirjaimellisesti tuota tarkoittanut mainitsemassani esimerkissä. Onhan se ihan eri asia opettaa 23 oppilasta kolme vuotta, jotka vihaavat ko. oppiainetta yli kaiken. Siinä sivussa opettajaa myös. Liian iso/homogeeninen tuo opetusryhmä ei saisi olla. On ihan eri tilanne työskennellä sellaisen ryhmän kanssa, jossa edes osaa oppilaista kinnostaa hiukan enemmän kuin "eivoisvittuvähempääkiinnostaa". Kolme vuotta on pitkä aika kivirekeä ylämäkeen kiskoa.

Noista OPSeista vielä se verran, että opettajat voivat käyttää omaa järkeä noissa tavoitteissa. Kuten tiedät, niin OPSeihin on kirjattu niin paljon asioita, että ei ole mitenkään mahdollista saavuttaa kaikkien kanssa niitä tavoitteita. Olisikohan niitä tavoitteita syytä karsia ja resursseja lisätä? Aika ei muuten riitä mitenkään. Se, mikä pakottaa kaikille paukuttamaan kaikkea on nuo lukioistakin tutut rankingit. Yllättäen Kokkolan poikakoulu ei ole pärjännyt noissa jo peruskouluihinkin ulotetuissa rankingeissa (mitattu mm. ruotsin osaamista koko ikäluokassa). Rankingit ovat muutenkin perseestä.

En myöskään allekirjoita väitettäsi siitä, että oppilas jäisi helposti ilman päättötodistusta. On sitä yksi jos toinenkin opettaja katsonut/joutunut katsomaan läpi sormien monta tapausta. Ihan pieneillä näytöillä nelosta ei saa. Miltä muuten kuulostaa ehdot kaikissa oppiaineissa tai että yleisopetuksessa on oppilas, joka on mukautettu kaikissa oppiaineissa? En nyt ihan näksi täysin itsekkäänä toimintana aineenopettamista. Näin täällä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mitkähän mahtavat olla ne kaikkien lasten ja nuorten tarpeet koulussa? Jos itse olisin yläkoulun oppilas, niin en näksi mitään tarvetta opiskella isoa osaa oppiaineita. Olisiko se sitten pitkällä tähtäimellä viisasta, niin mene ja tiedä.



En nyt ihan kirjaimellisesti tuota tarkoittanut mainitsemassani esimerkissä. Onhan se ihan eri asia opettaa 23 oppilasta kolme vuotta, jotka vihaavat ko. oppiainetta yli kaiken. Siinä sivussa opettajaa myös...

...Miltä muuten kuulostaa ehdot kaikissa oppiaineissa tai että yleisopetuksessa on oppilas, joka on mukautettu kaikissa oppiaineissa? En nyt ihan näksi täysin itsekkäänä toimintana aineenopettamista. Näin täällä.

Opettajat ovat toivottavasti alansa ammattilaisia ja saamansa tiedon pohjalta pystyvät kertomaan kenelle on hyötyä lukea käänteistä sanajärjestystä ja kenen kannattaa lueskella Kalle Ankkaa. Itseäni on aina hämännyt se, että ammattilaiset kirjoittavat kuten sinä kirjoitat eli lapset/ nuoret eivät halua opiskella, mikäli ei ole pakko. Mielestäni tässä tilanteessa opettaja on epäonnistunut työssään, olen nähnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana näitä oppilaita jonkin verran.

Jos oppilaat vihaavat opettajaa, hän on huono työssään. Esimerkiksi ruotsiakin voi opettaa monella tavalla, mutta jos vetää samat kielioppimonisteet kaikille ryhmille, ei ole ihme, että joku vittuuntuu.

Yleisopetuksessa ei käsittääkseni voi olla kaikissa ainessa mukautettua oppilasta, hän kuuluu eristyisluokalle/ -kouluun. Ainakin Ulvilassa tämä raja on kolme ainetta.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Jos oppilaat vihaavat opettajaa, hän on huono työssään. Esimerkiksi ruotsiakin voi opettaa monella tavalla, mutta jos vetää samat kielioppimonisteet kaikille ryhmille, ei ole ihme, että joku vittuuntuu.
Ensinnäkin tuonne jonnekin aiempaan viestiin, opettajan mielenterveys lienee sidoksissa myös oppilaan hyvinvointiin ja sitten tähän lainaamaani, kai nyt ymmärrät, että oppilaan vihat voi saada hyvin monille eri tavoilla niskaansa. Ja sen mukavan ja rennon opettajan maineen myös.

Vierastan todella paljon noin mustavalkoista ajattelua. Nuorten vuoksi siellä ollaan, mutta ei heidän ehdoillaan. En tiedä sitten, peilaako ajattelumaailmasi niin voimakkaasti erityisopettajuutta, koska olen huomannut vastaavantyylisiä kommentteja myös meidän koulussamme erityisopettajilta aineenopettajille. Hiukan kapeakatseista, koska oppilaiden suhtautuminen eri aineisiin on jo lähtökohtaisesti hyvin erilaista.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ensinnäkin tuonne jonnekin aiempaan viestiin, opettajan mielenterveys lienee sidoksissa myös oppilaan hyvinvointiin ja sitten tähän lainaamaani, kai nyt ymmärrät, että oppilaan vihat voi saada hyvin monille eri tavoilla niskaansa. Ja sen mukavan ja rennon opettajan maineen myös.

Vierastan todella paljon noin mustavalkoista ajattelua. Nuorten vuoksi siellä ollaan, mutta ei heidän ehdoillaan. En tiedä sitten, peilaako ajattelumaailmasi niin voimakkaasti erityisopettajuutta, koska olen huomannut vastaavantyylisiä kommentteja myös meidän koulussamme erityisopettajilta aineenopettajille. Hiukan kapeakatseista, koska oppilaiden suhtautuminen eri aineisiin on jo lähtökohtaisesti hyvin erilaista.

Olen vaan urani aikana usein huomannut, että opettajat heittävät syyn epäonnistumisesta helposti oppilaille. "Heittelen tiedon kultajyväsiä, halukkaat poimivat." Tämä on eräs aineopettajan toteamus eli vastuu siirretään täysin oppilaille. Itse kaipaan opettajilta lisää sydäntä ja halua onnistua, eikä aina tekosyitä. Jos pörssiyhtiön työntekijä toimii näin, potkut odottavat.

Erityisopettajat ovat valmiita tekemään töitä niiden "vaikeiden" nuorien kanssa ja tästä syystä voi olla vaikeaa ymmärtää esim. El Luden tyyppistä ajattelua.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Olen vaan urani aikana usein huomannut, että opettajat heittävät syyn epäonnistumisesta helposti oppilaille. "Heittelen tiedon kultajyväsiä, halukkaat poimivat." Tämä on eräs aineopettajan toteamus eli vastuu siirretään täysin oppilaille. Itse kaipaan opettajilta lisää sydäntä ja halua onnistua, eikä aina tekosyitä.

Jaa muka opettajan vika, kun oppilasta ei kiinnosta koulunkäynti pätkän vertaa? Bullshit. Yhtä lailla oppilailla on velvollisuus yrittää oppia ja käyttäytyä asiallisesti koulussa kuin opettajilla velvollisuus hoitaa työnsä mahdollisimman hyvin.

Minkä takia opettajan pitäisi kunnioittaa, ymmärtää ja
panna itsensä täysillä peliin, kun taas toinen, "vaikea oppilas", saa toimia tilanteessa aivan omilla säännöillään ja omien mieltymystensä mukaan?
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Itse kaipaan opettajilta lisää sydäntä ja halua onnistua, eikä aina tekosyitä.
Ihan hyvä toive. Mitä se sydän sitten on ja mihin kaikkeen opettajan pitäisi venyä, on kokonaan toinen kysymys. En tiedä, kuinka kyynisistä tapauksista sinä juttelet, mutta itse voin helposti ymmärtää joitain kollegoitani, kun he ovat kurkkuaan myöden täynnä tiettyjä tylsämielisiä tapauksia. Tässä on voimakas ainesidonnaisuus omien havaintojeni pohjalta, kyse ei voi olla vain persoonien klikkaamisesta, koska niin räikeitä tietyt tapaukset ovat. No, otantani on kovin suppea, mutta väitänpähän näin vaikka vain lämpimikseni.

En missään tapauksessa aliarvioi erityisopettajien duunia, päinvastoin, mutta tässä tulee pieni näkökantaero kysymykseen. Samantyylistä asiaa nimittäin jauhettiin meilläkin eräässä istunnossa. Erään erityisopettajan oli hyvin vaikea ymmärtää joitakin toimintatapoja perusopetuksen parissa. Useiden puheenvuorojen jälkeen hän tuli ainakin nimellisesti siihen johtopäätökseen, että koska hänellä on tietty, varsin pieni ryhmä oppilaita jatkuvasti omassa vaikutuspiirissään, muotoutuu hänelle aivan erillainen suhde ja vaikutusvalta oppilaisiin. Aluksi hänen oli vaikea ymmärtää sitä, miksi yli 20 oppilaan vaihtuvia ryhmiä opettavan opettajan ei ole niin helppo paneutua asioihin samanlaisella intensiteetillä kuin hänen, mutta kuten sanoin, asia selveni hänelle keskustelun aikana ainakin pintapuolisesti. Ja onhan se niin, että ei esim. se kaksi tuntia ruotsia viikossa välttämättä takaa kovin sydämellistä ja sujuvaa suhdetta oppilaisiin.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Jaa muka opettajan vika, kun oppilasta ei kiinnosta koulunkäynti pätkän vertaa? Bullshit. Yhtä lailla oppilailla on velvollisuus yrittää oppia ja käyttäytyä asiallisesti koulussa kuin opettajilla velvollisuus hoitaa työnsä mahdollisimman hyvin.

Minkä takia opettajan pitäisi kunnioittaa, ymmärtää ja
panna itsensä täysillä peliin, kun taas toinen, "vaikea oppilas", saa toimia tilanteessa aivan omilla säännöillään ja omien mieltymystensä mukaan?

Karrikoiden sanottuna järjestelmä epäonnistuu kun oppilasta ei kiinnosta.

Keskustelu lähti liikkeelle kimifanin viestistä, jossa hän kyseenalaistaa peruskoulun rakenteita hyvinkin kovalla kädellä. Itse en ole välttämättä samaa mieltä kimifanin väitteistä, mutta itsekin näen peruskoulun liian jäykkänä järjestelmänä. Nyt suunnitellaan äänestysikärajan laskemista 16-vuoteen, mutta samalla täällä ei haluta antaa yläkoululaisille lisää valinnan vapautta.

Koululaitoksen päättäjät korostavat jatkuvasti Suomen menestystä Pisa-testeissä ja täälläkin on korostettu koulutuksen tason merkitystä Suomen menestyksen kannalta. Tämä koulutuksen taso ei nouse sillä, että oppilaita roikutetaan oppilaita väkisin mukana. Tästä kärsii lahjakkaat ja heikot, keskinkertaiset pärjää. Eli kuten suomalaisessa jääkiekossakin, peruskoulu tuottaa hyviä kolmos-nelosketjun duunareita.

Suomi on täynnä erilaisia pajakoulu yms. kokeiluja, joissa vaikeat oppilaat ovat motivoituneet, mutta nämä jäävät jatkuvasti kokeiluiksi. Miksi yläkoulua ei voida muokata siten, että lahjakkaat oppilaat saisivat oman tasoista opetusta ja koulumotivaation puutteesta kärsivät oppilaat oman tasoista? Miksi tämä toimii kokeiluissa hyvin, mutta sitä ei siirretä arkipäivään?
 

kamik

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Erityisopettajat ovat valmiita tekemään töitä niiden "vaikeiden" nuorien kanssa ja tästä syystä voi olla vaikeaa ymmärtää esim. El Luden tyyppistä ajattelua.

Henkilökohtaisesti olen myös valmis työskentelemään vaikeiden tapausten kanssa, mutta kaikki se aika, joka menee esim. käyttäytymisen opettelemiseen, on pois varsinaisen asian opetuksesta ja muilta oppilailta. Erityisjäbät, jotka omassa aineessani ovat integroituna normiryhmään ilman avustajaa, hakevat typerällä toiminnallaan huomiota sekä oppilailta että opettajalta ja yrittävät aika ajoin jopa tietoista konfliktia. Aineenopettaja ei voi keskittyä erityisoppilaisiin niin paljon kuin pitäisi. Aikaa siihen ei yksinkertaisesti ole, vaikka se karulta kuulostaakin. Tiedät varmasti sen, kuinka erilaisia samat (erityis)oppilaat voivat olla eri ryhmissä ja oppiaineissa? Vai oletko koskaan toiminut aineenopettajana?

Olen opettanut sekä erityisryhmää että ns. normiryhmiä ja havaintojeni mukaan lapsen käytös on joskus hyvinkin erilaista ryhmästä riippuen. Paljon riippuu opettajan persoonasta ja tavasta reagoida se, miten hyvin nämä häiriköt saa aisoihin. Muutaman kerran olen ottanut yhteen näiden "mukakovisten" kanssa ja ihan mukavia ihmisiä sieltä kuoren alta on löytynyt, kunhan pahimman uhon saa riisuttua.

Miten TF hoitaisi OPS:n mukaisen opetuksen ryhmässä, jossa on esim. 22 normioppilasta ja kolme erityisoppilasta ilman yhtäkään avustajaa? Miten varmistat sen, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja oppimisympäristö on turvallinen kaikille? Entäs työrauha? Minun ajatusmaailmaani ei sovi se, että näiden muutamien häiriköiden ehdolla pitäisi mennä ja unohtaa muut. Mieluummin erilliset ryhmät, mutta sekään ei kaikille sovi. Resurssit ja luokittelu jne.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Miten TF hoitaisi OPS:n mukaisen opetuksen ryhmässä, jossa on esim. 22 normioppilasta ja kolme erityisoppilasta ilman yhtäkään avustajaa? Miten varmistat sen, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja oppimisympäristö on turvallinen kaikille? Entäs työrauha? Minun ajatusmaailmaani ei sovi se, että näiden muutamien häiriköiden ehdolla pitäisi mennä ja unohtaa muut. Mieluummin erilliset ryhmät, mutta sekään ei kaikille sovi. Resurssit ja luokittelu jne.

Itselläni on ollut pahimmillaan yhdysluokka, luokat 6 - 9, oppilaita kymmenen, joista kuudella HOJKS. Yksi näistä oppilaista meni myöhemmin lukioon, mutta tämä ei ole se pointti.

Kuten jo sanoin, kimifanin kritiikki yläkoulun järjestelmää kohtaan aloitti tämän keskustelun. Itse muuttaisin järjestelmää eli yläkoulun pitäisi olla joustavampi, jolloin yllä kuvattua tilannetta ei syntyisi. Lahjakkaille laadukasta opetusta ja vähemmän lahjakkaille "leikkiä ja laulua".
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
-Enemmän rahaa kouluruoan laadun parantamiseen. Ei enää tarvitsisi ostaa kaupasta -usein pirun epäterveellistä- ruokaa. Näin opiskeluun jaksaa keskittyä myös iltapäivällä, ja ehkäpä nykynuorten järkyttävä lihoaminenkin vähenisi, kuka tietää...
Tätä minun on todella vaikea ymmärtää. Kouluruoka ei ole useinkaan herkullista, mutta aivan varmasti se on syötävää peruspolttoainetta ja normaalisatsilla kenenkään ei tarvitse olla nälissään iltapäivällä. Jos on, se on vain oma häpeä. Onneksi meillä on melko tehokas valvonta koulualueelta poistumisen kanssa, joten jokainen nirsoilija kärsii omissa nahoissaan syömättömyytensä, eikä voi paikkailla sitä pullalla ja mäkkärillä kesken päivän.

Omituinen argumentti kaikkiaan. Mistä se raha siihen ylipäätään revittäsiin ja kuinka paljon pitäisi satsata, että kaikki söisivät?
 

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Lostedt, Ben-Amor
Omituinen argumentti kaikkiaan. Mistä se raha siihen ylipäätään revittäsiin ja kuinka paljon pitäisi satsata, että kaikki söisivät?

Muistaakseni joskus vuonna kivi ja miekka omalla yläasteellani oli eväskokeilu, jossa oppilas pystyi ostamaan omalla valuutalla eväitä koulun ruokalasta. En tiedä mitä tuolle kokeilulle tapahtui, mutta oman muistikuvani mukaan tuo oli oppilaiden keskuudessa kohtuullisen suosittu juttu.

Mielestäni tämä olisi hyvä ratkaisu tuohon Kimifanin kommenttiin. Terveellistä evästä (salaatteja, leipiä, yli jääneitä aterioita, jne.) vain myyntiin, niin ei tarvitsisi vittumarkon käydä Siwassa hakemassa roiskeläppiä.
 

#71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK, Pittsburgh Penguins
Tätä minun on todella vaikea ymmärtää. Kouluruoka ei ole useinkaan herkullista, mutta aivan varmasti se on syötävää peruspolttoainetta ja normaalisatsilla kenenkään ei tarvitse olla nälissään iltapäivällä. Jos on, se on vain oma häpeä. Onneksi meillä on melko tehokas valvonta koulualueelta poistumisen kanssa, joten jokainen nirsoilija kärsii omissa nahoissaan syömättömyytensä, eikä voi paikkailla sitä pullalla ja mäkkärillä kesken päivän.

No huh, ainakin itse olen kotona tottunut siihen, että peruna ei lähde karkuun kun sitä tökkää haarukalla. Tai salaatti on tuoretta, eikä näytä siltä että se on seissyt viikkokausia pöydällä. Ehkä sitten olen nirso, mutta olen himassa tottunut syömään tuoretta ja laadukasta kotiruokaa, enkä vain pystynyt syömään kouluruokaa. Ja samaa mieltä taisivat olla lähes kaikki muutkin, kaupassa kun näki ruokiksella koululaisten lisäksi monesti opettajiakin.

Ja tuosta keskustelua herättäneestä ylemmästä postista... En todellakaan väitä että tuo systeemi toimisi, kunhan vain heitin mielestäni parannusta vaativat asiat, ja yritin keksiä tilalle jotain vähän fiksumpaa (jos jostain valittaa, niin mielestäni pitäisi myös olla parannusehdotuksia ko. asian suhteen) . Mitään pätevyyttähän minulla ei näissä asioissa ole, mutta keskustelupalstahan tämä on.

edit. Ylempänä sekolust heitti ihan hyvän ratkaisun tuohon kouluruoka -asiaan. Mielellään maksaisin kouluruoasta, jos se olisi nykyistä parempaa.
 

#71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK, Pittsburgh Penguins
- Lokkien pesiminen valinnaisaineeksi. Meinaatko, että luokanopettaja/aineenopettakoulutusjärjelmään tulisi lisätä taas uusi opetettava aine. Kuinkahan monta sataa uutta valinnaisainetta tulisi peruskouluun, jos annettaisiin täysi vapaus valinnaisaineiden suhteen. Kuinka tehdä lukujärjestys?

No siis, koko tuo läppähän oli vain pilke silmäkulmassa tehty viittaus juurikin tuohon 3. vuosiluokan biologiaan, josta viestissäni mainitsin. Eikä valinnaisisa tarvitsisi olla hirveästi nykyistä enempää. Biologia, matematiikka, fysiikka, kemia, käsityöt, kotitalous, tietotekniikka, musiikki, kuvaamataito... Näillä pääsee jo pitkälle, ja kaikkia näitä on periaatteessa jo nyt tarjolla. Käytännössä ryhmäkoot harvoin ainakaan omalla yläasteellani riittivät syventävän matikan ryhmään, vaikka sinne aina halusinkin...
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
No huh, ainakin itse olen kotona tottunut siihen, että peruna ei lähde karkuun kun sitä tökkää haarukalla. Tai salaatti on tuoretta, eikä näytä siltä että se on seissyt viikkokausia pöydällä. Ehkä sitten olen nirso, mutta olen himassa tottunut syömään tuoretta ja laadukasta kotiruokaa, enkä vain pystynyt syömään kouluruokaa. Ja samaa mieltä taisivat olla lähes kaikki muutkin, kaupassa kun näki ruokiksella koululaisten lisäksi monesti opettajiakin.
Jos opettajat ovat olleet tuollaiselle toiminnalle esimerkkinä, niin ei kai voi vaatia sitten oppilailtakaan kummoisempaa käytöstä. Todella erikoista. Kertoo mielestäni jotain koulun yleisestä linjasta. Ei opettajien toki ole pakko syödä koulussa, mutta tuollainen esimerkki taas on surkuhupaisaa.

Kuten sanoin, ei kouluruoka ole meilläkään mitään herkkua, mutta kyllä sitä pystyy syömään, jos haluaa. Jos ei pysty, niin sitten nälkiintyminen on oma valinta. Voisi tietysti ajatella, että ruokailun voisi ulkoistaa ja tehdä maksulliseksi, mutta silloin se jäisi monelta sellaiselta oppilaalta kokonaan saamatta, jotka sen jopa tarvitsisivat ja nykyään mielellään syövätkin. Perjantain kouluruoka saattaa olla monelle viikonlopun ainoa lämmin ateria.

Välipalaa on meilläkin tarjolla, mutta suosio ei yllättäen ole kovin kummoinen. Hintalaatu -suhdetta en osaa arvioida, johtuisiko sitten siitä vai mistä.
 

TQoFE

Jäsen
Suosikkijoukkue
En gång IFK, alltid IFK, FREE SCHOLL!
Miksi yläkoulua ei voida muokata siten, että lahjakkaat oppilaat saisivat oman tasoista opetusta ja koulumotivaation puutteesta kärsivät oppilaat oman tasoista? Miksi tämä toimii kokeiluissa hyvin, mutta sitä ei siirretä arkipäivään?

Näinpä. Ja nimenomaan aineittan eroteltuna, mahdollisesti jopa kursseittain. Esimerkiksi mulle olisi sopinut vallan hyvin, että matematiikan osalta kaikki yhtälöitä käsittelevät kurssit olisin ollut "superfiksujen" ryhmässä, ja kaikki geometriaa käsittelevät kurssit sitten siinä "vajaaälyisten" ryhmässä.

Itseasiassa uskon jopa, että tasoryhmät vähentäisivät häiriköintiä. Häiriön ihan pohjimmainen syy kun usein on, että aihe on joko liian vaikea, jolloin heitetään hanskat tiskiin ja aletaan tökkiä kaveria kynällä päähän, tai vaihtoehtoisesti aihe on liian helppo, jolloin "ylimääräistä" aikaa jää liikaa, ja rupeaa tympäisemään, mitä sitten torjutaan heittelemällä paperilennokkeja.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös