Peruskoulu muutoksen tarpeessa?

[cottonmouth]

uskonnon opetus ei ole lukiossa tunnustuksellista vaan perehdyttämistä uskontoon ilmiönä.

Itse näkisin tuon ko. aineen ainakin jossain määrin tunnustuksellisena (lue: mistä katsantokannasta asioita tarkastellaan) niin pitkään kuin ev. lut.-etuliite ja nykyiset opetussisällöt kulkevat mukana.

Ongelmahan ei sinällään mielestäni ole suoraan noiden pakollisten uskonnon kurssien määrä tai uskonnon jonkinlainen tuputtaminen. Lukion kaltaisessa yleissivistävässä koulussa voisi olla enemmänkin tälläisiä ns. pehmeitä humanistisia aineita (ja niiden kursseja) siinä missä muitakin. Vaikeuksia tulee vasta, kun havahtuu siihen tosi seikkaan, että pienenevien ikäluokkien Suomessa tuo tarkoittaa suoraa karsintaa mm. muiden aineiden valinnaisista kursseista ja ryhmistä. Eli ongelma ei ole uskonnon opetus itsessään, vaan sen ylikorostunut asema nykyisessä LOPS:ssa verrattuna nykymaailman vaatimuksiin.

 

[Fordél]

Itse näkisin tuon ko. aineen ainakin jossain määrin tunnustuksellisena (lue: mistä katsantokannasta asioita tarkastellaan) niin pitkään kuin ev. lut.-etuliite ja nykyiset opetussisällöt kulkevat mukana.

Millä tavalla se on edelleen tunnustuksellista?

 

[Sphinx]

Millä tavalla se on edelleen tunnustuksellista?

Luulisin cottonmouthin tarkoittaneen sitä, että siinä on se ev.lut.-etuliite? Tai siis niin hän ainakin asian tuossa esittää jos luet hänen viestinsä eikä kai ole syytä olettaa hänen tarkoittavan jotain muuta mitä kirjoittaa? Ja olen asiasta samaa mieltä, että uskonnonopetusta pitäisi kehittää siihen suuntaan, että oppiaine olisi kaikille sama uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta. Ala-asteelta uskonnon voisi heivata kokonaan ja lukiossa mahdollisesti osa asioista voitaisiin siirtää historianopetuksen piiriin.

 

[Fordél]

Luulisin cottonmouthin tarkoittaneen sitä, että siinä on se ev.lut.-etuliite? Tai siis niin hän ainakin asian tuossa esittää jos luet hänen viestinsä eikä kai ole syytä olettaa hänen tarkoittavan jotain muuta mitä kirjoittaa?

Luin kyllä hänen viestinsä, mutta en ymmärrä miten tuo etuliite tekee opetuksesta tunnustuksellista. Eikö ole ihan luonnollista, että jos kurssi käsittelee ev. lut uskontoa niin siinä on kyseinen etuliite? Muille uskonnoille voisi antaa sitten oman nimensä johon voi vaikka liittää kaikki uskontojen nimet yhteen putkeen.

 

[Sphinx]

Luin kyllä hänen viestinsä, mutta en ymmärrä miten tuo etuliite tekee opetuksesta tunnustuksellista. Eikö ole ihan luonnollista, että jos kurssi käsittelee ev. lut uskontoa niin siinä on kyseinen etuliite? Muille uskonnoille voisi antaa sitten oman nimensä johon voi vaikka liittää kaikki uskontojen nimet yhteen putkeen.

Niin no käsitelläänhän ev.lut. uskonnon kursseilla muitakin uskontoja kuin pelkästään ev.lut. uskontoa, mutta eikö sinusta sitten siinä ole mitään sävyeroa, että meillä on erikseen ev.lut. uskonnonopetus ja ortodoksinen uskonnonopetus sekä elämänkatsomustieto jne? Siksi juuri poistaisinkin siitä sen ev.lut.-etuliitteen, ettei uskonnonopetuksessa tarvittaisi sellaista kristillistä lähestymistapaa tai näkökulmaa. Eli voisi olla Uskonto-niminen oppiaine, jossa yhtenä kurssina voisi olla vaikkapa Kristinusko. Opetuksessa kristinuskolla voisi edelleen olla suurempi rooli kuin vaikkapa buddhalaisuudella, keskitytäänhän historiankin opetuksessa tarkemmin Suomen kuin vaikkapa Burman historiaan. Hyvä jako voisi olla esimerkiksi, että yläasteella käsiteltäisiin hieman uskontojen syntyhistoriaa, eri uskontojen keskeisimpiä ajatuksia, missä päin maailmaa mitkäkin uskonnot ovat vallalla yms yleisluontoista ja lukiossa enemmän uskontoja yhteiskunnallisina ilmiöinä, etiikkaa jne.

 

[Fordél]

Niin no käsitelläänhän ev.lut. uskonnon kursseilla muitakin uskontoja kuin pelkästään ev.lut. uskontoa, mutta eikö sinusta sitten siinä ole mitään sävyeroa, että meillä on erikseen ev.lut. uskonnonopetus ja ortodoksinen uskonnonopetus sekä elämänkatsomustieto jne? Siksi juuri poistaisinkin siitä sen ev.lut.-etuliitteen, ettei uskonnonopetuksessa tarvittaisi sellaista kristillistä lähestymistapaa tai näkökulmaa.

Niin oma ajatukseni oli, että lukiossa olisi uskontoa 2-3 kurssia, josta yksi käsittelisi kristinuskoa ja 1-2 kurssia taas muita uskontoja. Korostunut asema tosiaan sen takia, että Suomessa ko. uskonnolla on korostunut merkitys.

Itse en ollut tietoinen siitä, että lukiossa olisi ev. lut. niminen kurssi, jossa käsiteltäisiin muitakin uskontoja. Tällöin nimi ei tietystikään ole looginen. Jos taas kurssilla käsitellään vain ev. lutia, on se mielestäni täysin looginen nimi. Nimi ei siis tee kurssia tunnustukselliseksi vaan sen sisältö ja opetustapa.

 

[cottonmouth]

Millä tavalla se on edelleen tunnustuksellista?

Siinä mielessä se on edelleen tunnustuksellista, että, kuten jo kirjoitinkin, asiat esitetään ja niitä tarkastellaan ev. lut.-näkökulmasta. Kaikki opetus lähtee kristillisestä katsantokannasta, kuten voit lukio OPS:sta tarkastaa, myös vaikkapa etiikan kurssilla, jossa vähintään tarkasteluskaala voisi olla laajempi.

Silti, kuten olen maininnutkin, tuo ei sinällään ole se ongelma, vaan se, että tämä kolmen pakollisen kurssin tuuttaaminen koko lukioikäluokalle syö aivan valtavasti lukioiden resursseja ollen suoraan pois jostain muualta. Itse en ole ollenkaan varma onko tämä oikea tie, kun miettii useassa maassa nousussa olevaa luonnontiedeopetuksen buumia. Ongelmahan ratkeaisivat lukio-opetuksen resurssien sekä yleisen valinnaisuuden kasvattamista, mutta vastaan tulee valitettavasti raha.

 

[Fordél]

Siinä mielessä se on edelleen tunnustuksellista, että, kuten jo kirjoitinkin, asiat esitetään ja niitä tarkastellaan ev. lut.-näkökulmasta. Kaikki opetus lähtee kristillisestä katsantokannasta, kuten voit lukio OPS:sta tarkastaa, myös vaikkapa etiikan kurssilla, jossa vähintään tarkasteluskaala voisi olla laajempi.

Okei, en ajatellut asiaa näin laajasti enkä ole tietoinen, että etiikan kurssillakin näkökanta on vain ev. lut. Onhan se ymmärrettävää, että se on yksi keskeisimmistä, koska on kulttuuriamme lähinnä, mutta toki muillekin pitäisi antaa tilaa. Itse vain liitin tunnustuksellisuuden uskonnon opetukseen, jossa en itse muista nähneeni mitään tunnustuksellisuutta mitä tulee opetuksen sisältöön. Opetustapa sitä oli, mutta johtui täysin opettajasta, joka oli tässä kohdin valitettavasti epätasa-arvoinen muihin uskontoihin nähden.

 

[TosiFani]

Siinä mielessä se on edelleen tunnustuksellista, että, kuten jo kirjoitinkin, asiat esitetään ja niitä tarkastellaan ev. lut.-näkökulmasta...

Eikö tunnustuksellisuus ja näkökulma ole eriasia? Mielestäni tunnustuksellisuus on sitä, että opettaja opettaa uskontoa totuutena, näkökulma taas vaihtelee oppilaan oman uskonnon mukaan (ev.lut, ort., tai muu uskonto). Opetussuunnitelman mukaan opetus ei ole tunnustuksellista, mutta opettava opettaja voi siitä tällaista tehdä.

 

[girlzilla]

Eikö tunnustuksellisuus ja näkökulma ole eriasia? Mielestäni tunnustuksellisuus on sitä, että opettaja opettaa uskontoa totuutena, näkökulma taas vaihtelee oppilaan oman uskonnon mukaan (ev.lut, ort., tai muu uskonto). Opetussuunnitelman mukaan opetus ei ole tunnustuksellista, mutta opettava opettaja voi siitä tällaista tehdä.

Juuri näin. Tunnustuksellisuus-sanan käyttö on siinä mielessä harhaanjohtavaa, että meillä on ollut aiemmin oikeasti tunnustuksellista uskonnonopetusta. Nykyään lähdemme tutkimaan kaikkia uskontoja, mutta totta on että painopiste on edelleen kristinuskolla. Opettajan näkökulmasta tämä on välillä haastavaa, kun oppilaiden mielestä mielenkiintoisinta olisi "kaikki ne buddhalaisuusjutut".

Se, paljonko opettaja vaikuttaa opetukseen on validi keskustelunaihe, mutta toisaalta pätee aineeseen kuin aineeseen.

Etiikan kurssilla käsitellään kyllä myös buddhalaista etiikkaa, islamin etiikkaa, hindulaisuutta, Japanin uskontoja ym.

 

[Fordél]

Samoilla linjoilla TosiFanin ja girlzillan kanssa. Juuri tota ajoin takaa tunnustuksellisuudella. Hyvä korjaus myös girlzillalta koskien etiikkaa jos tosiaan asia on näin. Kuulostikin vähän kummalta, että näkökanta olisi vain ev. lut.

 

[Joghey]

Kurssien määrä saattaa ehkä ulkopuolisen silmiin vaikuttaa muihin perinteisiin "tiedeaineisiin" verrattuna korkealta, mutta puhtaasti omasta mielestäni kolme on ihan passeli määrä. Jopa minäkin suhteellisen maallisena ja kristillisestä opista vieraantuneena jermuna otin syventävän 4.kurssin tarjottimelle. Aiheena maailmanuskonnot ja tuskin kukaan voi kieltää, etteikö niistä asioista tietäminen ole nykyaikana ihan hyödyllistä?

Minusta kolme kurssia on liian paljon. Monilla lukiolaisilla (mukaanlukien minä) ei ole mitään hajua, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Fysiikkaa ja pitkä matematiikkaa ei raaski jättää pois, koska opiskelijalla on osittain kiinnostusta matemaattisiin aineisiin, mutta hän ei ole kuitenkaan varma jos viitsii panostaa pääasiassa juuri kyseisiin aineisiin. Kun mukana on vielä pakollisina kursseina mm. uskontoa ja historiaa yhteensä 7 kurssia, kasvaa tämmöisen opiskelijan kurssimäärä turhan korkeksi muihin verrattuna. Omalla kohdallani kursseja oli pahimmillaan tulossa 95 kappaletta, mutta lopulta aloin löytämään niitä aineita joita ei kannata enempää opiskella ja kurssien lukumääräksi päättötodistukseen taisi tulla 87.

Pienellä tiivistämisellä uskonnon pakollisten kurssien määräksi voisi saada kaksi kurssia. Kurssit toimisivat silti huomattavasti paremmin kuin fysiikan ensimmäinen kurssi, jossa yritetään raapaista pintaa vähän joka osa-alueelta, jolloin kurssi tuntui minusta ainakin varsin sekavalta.

 

[cottonmouth]

Täällä ollaan kovasti tartuttu tuohon tunnustuksellinen-sanaan. Joo, tiedän sen olevan hieman provosoiva (, vaikka se ei sinällään pointti tässä lukiokeskustelun avauksessa ollut) ja ymmärrän TosiFanin ja girlzillan tuoman eron ns. "oikeaan" tunnustuksellisuuteen, mutta edelleen hieman "puolustan" sitä merkitystä mitä itse tuolle sanalle näen. Niin pitkään kuin uskonnon opetus on lähtökohtaisesti evankelis-luterilaista/ortodoksista/muut uskonnot (= lukiojaotus), on se aina jossain määrin arvolatautunutta ja asioita tarkastellaan omasta perspektiivistä ja omaa uskonto korostaen.

Tuosta mainitusta etiikan pakollisesta kurssista sen verran, että hyvin pintapuolista tuo muiden uskontojen katsantokantojen käsittely ymmärtääkseni on ja esim. opetussuunnitelma totetaa keskeiseksi sisällöksi ainoastaan:

kristillinen etiikka ja etiikan teoriat

Toki Uskontojen maailmat (UE4) on valinnaisena kurssina, jossa halukkaat pääsevät tutustumaan aiheeseen laajemmin.

Kuitenkaan tämä ei ollut alkujaankaan pointtini ja hieman Rubus saxatilis:n varsiin ollaan sotkeuduttu. Toki itsestänikin olisi hienoa, sivistävää ja jopa usein hyvin kiinnostavaa opiskella enemmänkin kristillistä uskontoa sen eri muodoissa. Sellaiseen todelliseen julistamiseen en ole ainakaan lukiossa törmännyt (sen sijaan aika koviin ennakkoluuloihin esim. islamista ja hindulaisuudesta kyllä) uskonnon opettajien puolelta. Kaikki tieto on kuitenkin lopulta kehittävää ja saattaa joskus olla hyödyksi.

Monikaan ei vain tule ajatelleeksi sitä, että jokaisella lukiolla on oppilasmäärästään (ja mm. sisäänottokeskiarvosta) riippuva kurssiresurssi, josta sitten opetus jaetaan eri aineiden kesken. Pakolliset kurssit on toki ensisijaisesti hoidettava ja sitten valtakunnalliset syventävät. Nyt uskonnon kolme pakollista kurssia syövät tästä potista suhteettoman suuren määrän, koska ne on tarjottava kaikille. Eli koko ikäluokka opiskelee nyt kurssin vaikkapa kirkkohistoriaa (kiinnostavaa ja antaa pohjaa ajattelulle, mutta selkeästi kuuluisi olla valinnainen kurssi), joka osaltaan syö esimerkiksi syventävien tai koulukohtaisten soveltavien kakkua. Lisäksi kirjoittamamäärän raju tippuminen kertoo, että kiinnostuskin ainetta kohtaan on lähes romahtanut.

Itse lähtisin ehkä niinkin rajulle linjalle, että tiputtaisin pakollisten uskonnon kurssien määrän yhteen ja siirtäisin kaksi vapautunutta mieluiten uusille valinnaisille kursseille (jako lukion päätettävissä) tai sitten niin, että yhdistelmästä KE/FY/BI/GE olisi suoritettava kaksi ylimääräistä kurssia (normaalin 1+1+2+2 lisäksi).

 

[Fordél]

Täällä ollaan kovasti tartuttu tuohon tunnustuksellinen-sanaan. Joo, tiedän sen olevan hieman provosoiva (, vaikka se ei sinällään pointti tässä lukiokeskustelun avauksessa ollut) ja ymmärrän TosiFanin ja girlzillan tuoman eron ns. "oikeaan" tunnustuksellisuuteen, mutta edelleen hieman "puolustan" sitä merkitystä mitä itse tuolle sanalle näen. Niin pitkään kuin uskonnon opetus on lähtökohtaisesti evankelis-luterilaista/ortodoksista/muut uskonnot (= lukiojaotus), on se aina jossain määrin arvolatautunutta ja asioita tarkastellaan omasta perspektiivistä ja omaa uskonto korostaen.

No kun jankataan niin jankataan sitten oikein kunnolla. Millä tavalla uskonnon opetus on evankelisluterilaista? Onko siis ongelma se jos on kurssi jossa käsitellään vain ev. lutia vai mikä tässä nyt oikein mättää?

Itse en näe uskonnonopetuksessa arvolatausta vaan näen arvovalinnan. Suomalainen kulttuuri, historia ja yhteiskunta on rakentunut ja rakentuu jatkossakin ev. lut. uskonnon varaan, joten on täysin perusteltua antaa sille erityisasema. Tämä ei tarkoita tunnustuksellista opetusta vaan vain sen korostunutta asemaa opetussuunnitelmassa. Muita uskontoja opetetaan myös yhtä tunnustuksettomasti, mutta niille varataan vaikka vain se yksi kurssi. Ihan samalla tavalla on vaikka kielissä, jossa painotetaan suomen kieltä tai historiaa, jossa on omat kurssit Suomen historialle. Arvovalintoja, jotka lopulta tehdään poliittisin pääätöksin.

 

[cottonmouth]

Millä tavalla uskonnon opetus on evankelisluterilaista?

Normaalien tapakristittyjen lasten opiskeleman aineen nimi on evankelis-luterilainen uskonto, ei "uskonto", vaikka se puhekielessä sellaiseksi helposti taipuukin. Eli kyllä siis on melkolailla sitä itseään ja lähtökohdat ovat juurikin tässä ev.lut. perinteessä. Täältä voit tarkastaa kurssien sisällöt halutessasi. (Opetushallitus: Lukion opetussuunnitelma)

Tämä ei tarkoita tunnustuksellista opetusta vaan vain sen korostunutta asemaa opetussuunnitelmassa.

Minulla ei sinällään ole ongelmaa, jos joku tätä haluaa opiskella, mutta pakollisten kurssien määrä on liian suuri ja muutoinkin tätä halukkaiden opetusta voisi ulkoistaa enenemässä määrin kirkolle. Toki tämän voisi toteuttaa myös yleissivistävissä lukioissa, mutta ei muiden aineiden kustannuksella, kuten nyt tapahtuu.

vai mikä tässä nyt oikein mättää?

Pakollisia "uskonnon" kursseja on liikaa. Siinähän se. Perustelut noissa aiemmissa viesteissä.

Arvovalintoja, jotka lopulta tehdään poliittisin pääätöksin.

Totta. Silti monissa maissa, joissa uskonto on huomattavasti merkittävämmässä asemassa kuin Suomessa, painotus lukioikäisten opetuksessa on siirretty juuri kohti luonnontieteitä. Uskonnon opetus tapahtuu sitten koulun ulkopuolella niille, jotka sitä haluavat. Suomi nojaa kärjistetysti nykyisellä käytännöllään jopa enemmän USA:n Keskilännen "valitse evoluutio/luomisoppi-opetus"-suuntaan kuin vaikkapa Intian ja Etelä-Korean MA/FY/KE/BI-painotukseen (nuo maat nyt vain esimerkkinä, kun niihin olen tutustunut, mutta suunta on sama muuallakin). Useissa näissä maissa on Suomeen nähden ns. "ihan oikeita" ongelmia ja ratkaisuksi on nähty (luonnon)tieteet, ei uskonto.

 

[girlzilla]

Uskonnon opetus tapahtuu sitten koulun ulkopuolella niille, jotka sitä haluavat. Suomi nojaa kärjistetysti nykyisellä käytännöllään jopa enemmän USA:n Keskilännen "valitse evoluutio/luomisoppi-opetus"-suuntaan kuin vaikkapa Intian ja Etelä-Korean MA/FY/KE/BI-painotukseen.

Tässä olet sikäli vääräsä että jenkeissähän ei ole minkäänlaista uskonnonopetusta kouluissa. Ja Euroopassa suurimmassa osassa maita on. Ranska luopui uskonnonopetuksesta jonka seurauksena uskonolliset ääriliikkeet ovat kasvaneet ja yleistyneet. Kattava ja yleissivistävä uskonnonopetus estää tutkimusten mukaan ääriliikkeiden suosiota, jonka ainakin itse näen äärimmäisen positiivisena asiana.

 

[cottonmouth]

Tässä olet sikäli vääräsä että jenkeissähän ei ole minkäänlaista uskonnonopetusta kouluissa.

Ehkä muotoilin asian epäselvästi, mutta en siis tarkottanut, että tuota luomisoppia(/evoluutiota) uskonnon tunneilla tietyissä osavaltioissa opetettaisiin. Ja sehän se siinä ehkä karmeinta onkin... .. .

Kattava ja yleissivistävä uskonnonopetus estää tutkimusten mukaan ääriliikkeiden suosiota, jonka ainakin itse näen äärimmäisen positiivisena asiana.

Varmasti totta tuokin. Se on sitten eri asia päteekö tämä analogia suoraan esimerkiksi Suomeen. Kyse on tässäkin ketjussa ollut lähinnä ev.lut. opetuksesta ja kovin vakavia ääri-ilmiöitä en siihen osaa yhdistää. Jeesus-TV7 nyt on mitä on, mutta silti suhteellisen harmiton..

Uskon, että tässä viittasit Ranskan kohdalla nimenomaisesti islamiin? Suomessakin on jo nykyisinkin kova puute islamin uskonnon opettajista perus- ja lukio-opetukseen. Usein nämä ovat kokemukseni mukaan jotain epämääräisellä "paikallinen imaami" taustalla tulevia jannuja vailla pätevyyttä. Eli en välttämättä osaa nähdä eroa tapahtuuko tämä "opetus" opetusviraston toimesta vai jossain "koraanikoulussa".

Tämäkin on silti hyvin marginaalinen tekijä edelleen Suomessa.

 

[Fordél]

Normaalien tapakristittyjen lasten opiskeleman aineen nimi on evankelis-luterilainen uskonto, ei "uskonto", vaikka se puhekielessä sellaiseksi helposti taipuukin. Eli kyllä siis on melkolailla sitä itseään ja lähtökohdat ovat juurikin tässä ev.lut. perinteessä. Täältä voit tarkastaa kurssien sisällöt halutessasi. (Opetushallitus: Lukion opetussuunnitelma)

Kuten opetussuunnitelmassa todetaan "Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun."

Jokainen saa siis omaan uskontoonsa tai elämänkatsomukseensa sopivaa opetusta. On kuitenkin täysin ymmärrettävää, että kun valtaosa suomalaisista on edelleen ev. lut. seurakunnan jäseniä, on sillä korostunut merkitys myös opetussuunnitelmassa. Yksi kurssi on "uhrattu" ev. lut. uskonnolle ja se on mielestäni ihan suotavaa (perustelut olen jo täällä todennut). Myös se, että kurssin nimi kertoo siitä mitä kurssilla opetetaan, on perusteltua.

Toinen kurssi näyttää käsittelevän kirkkoa, kulttuuria ja yhteiskuntaa. Ihan hyvä, että on kurssi, jossa tulee esille koko kristillinen kirkko. Näin nuoret ymmärtävät eri kristillisten kirkkokuntien erot. Kolmannella kurssilla "Uskontojen maailmat" käydään taas läpi muita uskontoja. Erittäin tärkeä kurssi, mutta koska kolme kurssia on munkin mielestä liikaa uskontoa, yhdistäisin tämän ja tuon kakkoskurssin. Kaksi kurssia on ihan riittävä määrä uskontoa ja siirtäisin yhden vapautuvan kurssin johonkin muuhun reaaliaineeseen tai vaikka äidinkieleen.

Minulla ei sinällään ole ongelmaa, jos joku tätä haluaa opiskella, mutta pakollisten kurssien määrä on liian suuri ja muutoinkin tätä halukkaiden opetusta voisi ulkoistaa enenemässä määrin kirkolle. Toki tämän voisi toteuttaa myös yleissivistävissä lukioissa, mutta ei muiden aineiden kustannuksella, kuten nyt tapahtuu.

Olen siis samaa mieltä, että kursseja on liikaa, mutta mielestäni uskonnoilla on niin keskeinen asema maailmassamme, että niitä on ehdottomasti opetettava kouluissamme. Jotta yhteisymmärrys ja suvaitsevaisuus lisääntyisi, täytyy ihmisillä olla tietoa muistakin vakaumuksista. Tämä tehtävä sopii erinomaisesti julkiselle taholle. Lisäksi kirkon myötä vaarantuisi vakaumuksettomuus opetuksessa, joten en näe mitään järkeä siirtää opetusta kirkolle. Jos joku haluaa vielä tarjottujen kurssien lisäksi opiskella jotain uskontoa, siihen tarjotaan kyllä mahdollisuus.

 

[Sphinx]

Itse en ollut tietoinen siitä, että lukiossa olisi ev. lut. niminen kurssi, jossa käsiteltäisiin muitakin uskontoja. Tällöin nimi ei tietystikään ole looginen. Jos taas kurssilla käsitellään vain ev. lutia, on se mielestäni täysin looginen nimi. Nimi ei siis tee kurssia tunnustukselliseksi vaan sen sisältö ja opetustapa.

Niin siis eihän siellä tuon nimistä kurssia olekaan. Siellä on sen niminen oppiaine kuin evankelis-luterilainen uskonto ja tämän oppiaineen puitteissa käsitellään muitakin uskontoja, ainakin jollain valinnaisella kurssilla. Oma mielipiteeni siis on, että pitäisi olla kaikille sama oppiaine, jonka nimi olisi uskonto sen sijaan, että osa opiskelee evankelis-luterilaista uskontoa, osa ortodoksista uskontoa, osa elämänkatsomustietoa ja hmm, muslimeilla ei taida olla lukiossa omia uskonnon kurssejaan. Ehkä tunnustuksellisuus ei ole paras sana, vaan esim juurikin evankelisluterilainen näkökulma kuvaa paremmin sitä mitä se uskonnon opetus todellisuudessa on, mutta homma olisi paljon selkeämpi jos oppiaine olisi kaikille sama ja silloin ehkä myös riski opetuksen tunnustuksellisuudesta käytännön tasolla olisi hivenen pienempi.

 

[Fordél]

Niin siis eihän siellä tuon nimistä kurssia olekaan. Siellä on sen niminen oppiaine kuin evankelis-luterilainen uskonto ja tämän oppiaineen puitteissa käsitellään muitakin uskontoja, ainakin jollain valinnaisella kurssilla.

Joo totta, katsoin väärin ja hyvä kun korjasit.

Edelleen, lähtökohta on, että jokainen perhdytetään omaan uskontoonsa ja mielestäni se on täysin oikein. Vaikka muita uskontoja opetetaan tämän oppiaineen puitteissa, ei se mielestäni liikaa heijastu opetukseen. Ainakin itse muistan, että muita uskontoja katsottiin ihan niiden omista näkökulmista ja kävipä muutamasta vierailijakin kertomassa omasta uskostaan. En

 

[MrMacmanaman]

Uskontoa ei pitäisi olla pakollisina kursseina ollenkaan ja muutenkin pakollisten kurssien määrää pitäisi vähentää. Olivathan nuo pakolliset kurssit yhtä pakkopullaa ainakin minulle, mutta en varmaan ilman niitä olisi saanut 75 kurssia kasaan. Valinnaisuutta pitää korostaa, jotta opiskelija saa kaiken irti ja pääsee opiskelemaan juuri niitä aiheita mitä haluaa. Ja tietenkin se perinteinen eli ruotsi vittuun. Jopa B kielenä ruotsissa on 5 kurssia ja arvatkaa vaan, kun vihaa kieltä yli kaiken. Kaksi kaveriani saattavat jopa failata lukio ruotsin takia, koska heillä on vain 1 kurssi hyväksytysti suoritettu, vaikka ovat käyneet kurssit kahdesti läpi. Nyt yrittävät lisätehtävillä saada hyväksyttyä. Kielien opiskelussa pitäisi myös laittaa puhetaidon kursseja pakollisiksi, koska sehän on se pääasia kielen osaamisessa.

 

[Infamous]

Valinnaisuutta pitää korostaa, jotta opiskelija saa kaiken irti ja pääsee opiskelemaan juuri niitä aiheita mitä haluaa.

Tässä on vain yksi perustavanlaatuinen ongelma. Nimittäin tuossa nuoressa iässä sitä tuppaa valitsemaan kurssit sillä periaatteella että mikä mukavimmalta tuntuu, ei sillä että mistä olisi hyötyä tulevaisuudessa. Minun aikana valittiin tietenkin kaikki mahdolliset liikunnan kurssit ja loput valinnaiset joihinkin ATK-kursseihin ja mihkälie höpöhöpö-hommiin. Ei noin aikaisessa vaiheessa kuitenkaan voi kaikkien olettaa tietävän mitä haluaa tulevaisuudessa opiskella. Itsehän olen tämän vuoden aikana valmistumassa yliopistosta enkä vieläkään tiedä mitä "isona" haluan tehdä.

 

[Fordél]

Edellä oli puhetta liikunnan kursseista, mutta mitä olette mieltä liikunnan opetuksen määrästä? Pitäisikö lisätä, pitää nykyisellään vai kenties jopa vähentää?

Itseä kiehtoo ajatus, jossa hyödynnettäisiin enemmän seurayhteistyötä koulun liikunnan opetuksessa. Seuroilla on paljon osaavia valmentajia ja urheilijoita, jotka "lepäävät" osan ajasta käyttämättömänä. He voisivat motivoida nuoria liikkumaan liikuntatunneilla ja tuoda oman osaamisensa koulun avuksi. Toisaalta seurat saisivat tuotua omaa toimintaa koululaisille tutuiksi ja urheilijat saisivat hyvää työkokemusta.

 

[ernestipotsi]

Tässä on vain yksi perustavanlaatuinen ongelma. Nimittäin tuossa nuoressa iässä sitä tuppaa valitsemaan kurssit sillä periaatteella että mikä mukavimmalta tuntuu, ei sillä että mistä olisi hyötyä tulevaisuudessa.

Pitää osittain paikkansa. Mutta silti olisin valmis lisäämään valinnaisuutta. Lukion opetuksen tasoakin voisi hieman nostaa ja kursseja vaikeuttaa valinnaisten kurssien osalta. Jokaista reaaliainetta riittäisi pakollisena vain yksi kurssi. Mun lukioajoista homma on ilmeisesti hieman muuttunut sillä meillä ei psykologiaa tai terveystietoa pakollisena ollut. Jälkimmäisestä tosin yhden kurssin kävin ja se oli ns "ilmainen kurssisuoritus"

Valinnaisuutta voisi lisätä myös peruskoulun puolelle. Esim niin että oppilaiden täytyisi valita viimeistään yläasteella vähintään kaksi vierasta kieltä (englanti, ruotsi, saksa jne mitä koulu pystyy tarjoamaan). Toinen asia mikä minua jäi peruskoulusta ärsyttämään, on matematiikan opetus. Matematiikka pitäisi jo peruskoulussa jakaa lyhyeen ja pitkään oppimäärään.


Ala-asteopetus on jotain järkyttävää. Osan yläasteen opetussuunnitelmasta voisi hyvin siirtää alemmille koululuokille, sillä ensimmäisillä 4-5:llä luokilla ei tehdä käytännössä muuta kuin piirrellä, askarrella ja lauleta yhteislauluja (tämä siis silloin kun itse olin ala-asteella joskus 90-luvulla)

 

[MrMacmanaman]

Minun aikana valittiin tietenkin kaikki mahdolliset liikunnan kurssit ja loput valinnaiset joihinkin ATK-kursseihin ja mihkälie höpöhöpö-hommiin.

Tällaista oli suunnilleen omakin toiminta. Mielestäni ATK:n peruskurssi kannattaisi laittaa pakolliseksi. Paljon enemmän hyötyä kuin esim. uskonnosta. Lähes kaikista reaaleista pitäisi vähentää kursseja vaikka niin, että jokaista olisi yksi pakollinen. Peruskoulun opetusta kannattaisi todellakin tiivistää niin, että lukion aineiden 1. kurssit olisivat jo 9. luokalla.

Miten muissa yliopistokaupungeissa toimii lukioiden ja yliopiston välinen yhteistyö? Täällä vaasassa ainakin on/oli yliopistokursseja tarjolla lukiolaisille. Lisäksi yliopisto kustansi meidät studia messuille.