Peruskoulu muutoksen tarpeessa?

  • 28 715
  • 187

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Aika asenteellista tekstiä? Vahvasti olen kyllä sitä mieltä, että lahjakkaalle oppilaalle pitäisi olla olemassa joku aidosti parempi vaihtoehto tunneilla tylsistyneenä (silloin kun häiriköt eivät luoneet "jännitystä") hengailulle. Itselleni ei ainakaan ikinä valjennut, mikä käytännön funktio niillä lisätehtävillä oli (lukuunottamatta eräitä, joista kerron viestin toiseksi viimeisessä kappaleessa).
Aseenteellista hiukan joo, mutta pääasiassa tahallisen provosoivaa. Ei minulla todellakaan mitään lahjakkaita nuoria vastaan ole, päinvastoin. Kuten edellisessä viestissäni kirjoitin, on todella hienoa seurata jonkin mastermindin touhuja ja kuinka helpolta kaikki näyttää. Silti enemmän mieltäni lämmittää keskinkertaisuuksien kova duuni, koska yleensä ne jannut tyytyvät siihen, että saavat kuutosen tai seiskan. Joskus kuitenkin joku pinnistelee lahjojensa äärirajoilla ja yrittää sekä tunnilla että kokeessa, ja se kaikessa harvinaisuudessaan on minusta hienoa.

Lisätehtävistä sen verran, että kyllä ne ainakin koulussani käytössä olevassa kirjassa poikkeavat selkeästi perustehtävistä vaativuudeltaan. Sanotaan karkeasti, että 7-8 -porukka ehtii hiukan aiheesta riippuen yleensä perustehtävien loppupäähän oppitunnin aikana, 9 -jengi lisätehtäviin ja selkeät lahjakkuudet silloin tällöin lisätehtävien loppuun. Taitaa tämän kuluneen kuukauden aikana olla kaksi-kolme kertaa loppunut duunit parilta jannulta ennen tunnin päättymistä. Matematiikasta siis jutustelen, taisi olla jo selvä asia. Se on totta, että varsinainen opetusosuus on yleensä pakkopullaa hyville oppilaille, mutta silloin olen antanut vapauden aloittaa hommat muita aiemmin. Kirjan lukeminen on aika yleinen tapa pitää nörtit tyytyväisenä, itsekin sen suon oppilailleni.
 
Viimeksi muokattu:

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Jos on oppilasmateriaalissa eroa niin ei järin hyvin taida olla aina opettajienkaan puolella asiat.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1728988
Juu, näin on ollut jo kauan. Tämä vaihtelee tosin paikkakunnittain melko lailla. Uskoisin että etelässä tilanne on huonompi. Täällä P-Karjalassa virkoihin riittää kyllä maistereita - siksi minäkin tässä gradua kirjoittelen kun kandin papereilla ei saa kuin pätkäsijaisuuksia. Muualta päin Suomea saisi lukuvuosi kerrallaan -tyylisiä duuneja, vaan en halua muuttaa.
 

Rautapohkeet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Muutama vuosi sitten tuli peruskoulussa oltua oppilaana ja täytyy sanoa, että ei se mitään muutoksia kaipaa. Hommat toimii hyvin. Miksi hyvää pitäisi muuttaa?
 

Tykki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Oppilaiden jako kolmeen - lahjakkaat, tavalliset ja haasteelliset - on mielestäni aivan riittämätön katsantokanta. Tämä siksi, että toiset ovat lahjakkaita matematiikassa, toiset kuviksessa ja yhdet liikunnassa. Nämä samat oppilaat voivat olla 'tavallisia' muissa aineissa, tai jopa 'haasteellisia'. Täydellisen lahjakkaita oppilaita on melko harvassa. Samoin haasteellisissa häiriköissä voi olla lapsia, jotka ovat älykkäitä ja menestyisivät koulussa jos he pystyisivät kanavoimaan energiansa eri tavalla.

Aika pitkälle nykymuotoisessakin peruskoulussa päästäisiin, jos kunnilla olisi varaa pienentää luokkakokoja radikaalisti. Jos luokassa on 25 - 30 yksilöä, on aivan varmaa että opetus ei voi olla tehokasta. Hitaimmille ei ehdi antamaan tarvittavaa henkilökohtaista apua ja nopeimmille jää täysin toimetonta aikaa jonka he voivat täyttää aivan toissijaisiin juttuihin. Keskinkertaisillekaan ei pystytä antamaan sellaista opetusta josta he saisivat parhaimman hyödyn.

Jos luokassa olisi vaikka 10 lasta, tilanne olisi todennäköisesti ihan eri. Oppilaat pystyttäisiin paremmin jakamaan ryhmiin joissa voitaisiin soveltaa erilaisia opetusmenetelmiä. Samalla haasteellisiakin tapauksia pystyttäisiin sulauttamaan oppilasryhmiin ihan eri tehokkuudella.

Pienempien luokkien toivominen on silti ihan utopiaa. Näköpiirissä ei ole yhtään sellaista tekijää, jonka voisi millään tavalla kuvitella vievän kohti luokkakokojen supistuksia. Kunnilla pitäisi olla enemmän rahaa ja tahtoa tällaiseen, sitten pitäisi olla enemmän asiansa osaavia opettajia ja luokkahuoneita jne.

Koska tilanne kuitenkin on tämä mikä on, uskon että oppilaan kannalta parhaimpaan lopputulokseen päästään kodin avustuksella. Toisin sanoen, vanhempien pitäisi olla sen verran kiinnostuneita lastensa koulunkäynnistä, että keskustelisivat päivän läksyjen aiheista jälkikasvunsa kanssa ja pyrkisivät auttamaan ongelmatilanteissa. Ja tämähän on tottakai helpommin sanottu kuin tehty. Töiden jälkeen ei jaksa tai aiheet ovat itsellekin niin outoja ettei vaan osaa jne. Syitä lapsen koulutyön tukemisen välttämiseen kyllä löytyy.

Ei ole helppoa tämän päivän koululaisella.
 

jpet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ducks
Minultakin pari sanaa...

Ryhmäkoot tulisi määritellä lailla. Ehdoton maksimi tulisi olla 20 oppilasta, mutta joidenkin aineiden kohdalla se voisi olla säädetty 15 oppilaaseen. Mikäli luokassa olisi mukautettuja (erityisoppilaita), niin maksimiryhmäkoko ei saisi olla enempää kuin 15 oppilasta.

Viikkotyöaikaa tulisi nostaa ainakin viidellä tunnilla. Minimi voisi olla 35 tuntia. Näillä viidellä lisätunnilla oppilaat voisivat esim. opiskella noita Virkkusen kaipaamia taito- ja taideaineita.

Epäpätevien opettajien käyttöön tulisi puuttua rajummin. Ehdottomana minimivaatimuksena vaadittakoon opettajan pedagogisia opintoja edes jossain aineessa (eli esim. työtön bilsan maikka voisi saada pestin lukuvuodeksi esim. luokanopettajaksi tai vaikka yläasteelle liikunnan opeksi).
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Jos on oppilasmateriaalissa eroa niin ei järin hyvin taida olla aina opettajienkaan puolella asiat.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1728988
Jees, epäpätevänä täälläkin hiihdellään. Pakko silti sen verran puolustautua, että väittäisin oman asenteeni olevan kiitettävällä ja ihan puhtaasti tiedollisen osaamiseni hyvällä tasolla. Tuskin kenenkään elämä minun matikan tuntieni vuoksi menee pilalle. Pedagogisella puolella on puutteita, se on selvää. Tosin hiukan sitä kai kykenee korvaamaan pelisilmällä ja oppimalla muilta opettajilta sekä oppilailta. Seli seli. Pätevöityminen toki on kiikarissa.
 

~KarKaus~

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers ja Kiekko-Espoo
Ryhmäkoot tulisi määritellä lailla. Ehdoton maksimi tulisi olla 20 oppilasta, mutta joidenkin aineiden kohdalla se voisi olla säädetty 15 oppilaaseen.

Tämän allekirjoitan kyllä aivan täysin. Liian suuressa ryhmässä ei vaan kaikille saada jaettua aikaa ja huomioita ja niiden oikeasti lahjakkaiden oppiminen kärsii. Ei näillä kolmenkymmenen oppilaan ryhmillä saada kyllä mitään aikaiseksi, etenkään kun siellä luokassa on ne viisi ihmistä joilla on jonkinlainen aivovaurio tai pakollinen idioottisuuden-tarve. Huudellaan koko tunti paskaa, ei tehdä mitään ja muutenkin täysin päätöntä menoa, milläköhän hekin sitten elävät jatkossa?

Viikkotyöaikaa tulisi nostaa ainakin viidellä tunnilla. Minimi voisi olla 35 tuntia.

Tätä en pysty allekirjoittamaan, ainakaan täysin. Tällä hetkellä taitaa olla jotain 33oppitunnin luokkaa viikossa maksimissaan ja kyllä sekin on aika raskasta. Keskittyminen on jo ensimmäisten tuntien jälkeen herpaantunut ja kun on mahdollisia pitkiä ja aivoja raastavia (paljon lukuaineita) tunteja, niin mitä siellä enään viimeisillä tunneilla oppii? Ei mitään. Enkä kyllä ymmärrä miksi näitä taito- ja taideaineiden määrää pitäisi nostaa? Ne joilla on jonkinmoista halua oppia näitä aineita voivat valita niitä valinnaisiksi. Tai jos uskovat että haluavat elää sillä taidolla loppu elämänsä niin harrastuksia on monenmoisia, joten kyllä se on paljolti oppilaista itsestään kiinni mitä he haluavat tehdä jatkossa!

Omakohtaisesti olen peruskouluni suorittanut jämäluokilla 7G-9G. Olikohan se viisi vaiko kuusi oppilasta, jotka eivät ikinä saaneet vitosta parempaa kokeista. Ja tottakai muutama kolme-neljä täyden kympin tai ysin oppilasta. Jatkuvaa vittuilua, ärsyttämistä ja kaiken maailman kiusaamista näitä edistyneempiä kohtaan, kateusko syynä? Tai joskus kun piti läksyt luntata niin oltiin enkeleitä, mutta se siitä sitten. Ja varmasti koulun kamalin luokka (erityisluokkia lukuunottamatta) opettaa; hiljaisuuden saaminen, tietojen hakkaaminen näiden tyhmempienkin päähän, nopeammin eteneville lisätehtäviä ja todella ihailtavaa provosointia jokaiselta oppilaalta, jokaisesta asiasta - pärjäisivät jääkiekossa varsin mallikkaasti rottina, mutta koulussa eivät pärjänneet. Tuskin elämässäkään jatkossa kovin hyvin.

Eli ryhmäkokoja pienemmiksi, mutta oppitunteja ei lisää. Taso saattaisi jopa laskea lisäoppituntien myötä.
 
Peruskouluni päättämisestä ei kauaa olekaan, näkisin siinä kyllä parannettavaa. Onhan se nytkin ihan toimiva systeemi, mutta pari idioottimaisuutta löytyy, opiskeluun motivoituneita eniten haittaavat.

Tästä aiheesta saisi ja varmasti jo onkin erillinen ketju - pakkoruotsi. Englannin lisäksi toinenkin kieli pitäisi olla kyllä pakollinen, mutta pitääkö suomalaisten antaa vapaaehtoisesti "tasoitusta" muille sillä että kaikki pakotetaan opiskelemaan heti suomen kielen jälkeen seuraavaksi turhinta kieltä maailmassa. Luonnollisestihan tälläiselle idioottimaisuudelle luulisi olevan edes perusteet, mutta kun ei ole.

Itselleni on jäänyt lisäksi sellainen "tehottomuuden" kuva, eli ts. saman sisällön kävisi kevyesti parissa vuodessa vähemmän, samalla tuloksella. Sekin on toinen asia missä jollain tapaa annetaan tasoitusta. Koulu aloitetaan "vasta" seitsemänvuotiaana, ja se kestää 9 vuotta. Karsimalla pakkoruotsi pois, saataisiin kolmelta vuodelta heti 2-3 viikkotuntia pois. Ja tämä kaikenlisäksi vain nostaisi koko peruskoulun hyötyä ja tasoa, ja suomalaisten arvoa ulkomaisilla työmarkkinoilla.

Mitä aikaisemmin, sitä parempi?

Sitten lisäksi juuri ryhmäkoot ja "tulevat sossujen äänestäjät", näistä on hyvin jo kirjoitettu.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
En välttämättä ymmärrä, millä tavalla sossujen äänestäjien karsiminen edistää peruskoulusysteemiä? Käsittääkseni kuitenkin ne pahimmat häiriköt ns. nukkuvat, mitä tulee minkään sortin äänestämiseen. Tietysti ryhmäkoot pienenisivät, jos keskimäärin viidennes luokista heivattaisiin jonnekin muualle.

Ehkä lapset pitäisi liittää puolueeseen vanhempien mukana vähän kasteen tyylisesti ja vanhat koulualueet korvattaisiin poliittisella suuntautumisella. Sitten ei pahat demariteinit kiusaisi karvojen kasvun ja äänestysiän lähentymisen häkellyttämiä kokoomuksen vesoja. KD saisi huutaa hoosiannaa omassa koulussaan ja vihreät pössytellä omassaan. Vasemmiston voisi lähettää vaihto-oppilaaksi Pohjois-Koreaan.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Minä kun aikanaan ilmaisin itseäni, heilahti häkki samantien ja kotona käytettiin syntilistaa vanhempien allekirjoitettavana, heh.
Häiriköintiä ei ollut varmaan syytä hyväksyä kultaisella kasarilla sen enempää kuin nykyäänkään. Se voi olla totta, että peruskoulussa voi turhautua, eivätkä kaikki välttämättä pääse loistamaan vahvuuksillaan, mutta se sen sijaan on aivan tasan varma, että suurimmalle osalle se antaa todella hyvän pohjan myöhempiä opiskeluja ja elämää varten.
 

kamik

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Integrointi etenee

Tavoitteena on siirtää erityisoppilaat yleisopetukseen jo ensi syksynä. En näe minkäänlaisia onnistumisen edellytyksiä omassa pienehkössä koulussani. Koulullla on yksi erityisopettaja ja yksi avustaja, jotka ovat poimineet erityisoppilaat omaan tilaan saamaan erityisopetusta joissakin aineissa. Ensi syksynäkö tuo viiden-kuuden oppilaan joukko tulisi sijoittaa yleisopetukseen ja saada heidät oppimaan? Mitenköhän tuo temppu tehdään, kun erityisopettaja voi olla vain yhdessä paikassa kerrallaan? Taas mennään perse edellä puuhun ja pian ihmetellään kohonneita kustannuksia ja alentuneita (en tiedä onko se joidenkin kohdalla enää mahdollista) oppimistuloksia.

- Ongelmia tuottivat lähinnä sellaiset oppilaat, joilla oli vaikeita käyttäytymishäiriöitä, Ikonen lisää.

MIKSI nämä osittain täysin sopeutumattomat yksilöt pitää tuoda tavalliseen luokkaan häiriköimään? En ymmärrä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät

Tässä on kaksi ongelmaa, riittämättömät resurssit eli kunta säästää tällä tavalla ja ns. tavallisten opettajien kokemattomuus erityisoppilaiden kanssa.

Integrointi on hyvä asia, mikäli perusluokkaan järjestetään resurssia, mutta nykyisessä taloustilanteessa tämä on utopiaa. Mielenkiintoista tuossa jutussa oli Juha Karvosen rooli, sillä olen hänen kanssaan keskustellut monesti erityisopetuksesta ja hänelle se on lisäkustannuksia. Tältä pohjalta väittäisin, että nyt etsitään säästöjä.
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Voihan vehnä.

Muutama asia käy toteen. Luokkien ryhmäkoot kasvavat todella suuriksi. Kunnat/kaupungit tulevat ajamaan alas hyvin matalalle tasolle säästösyistä erityisopetuksen laman varjolla. Tarvitaanko enää laaja-alaisia erityisopettajia? Inkluusio ja integraatio - my ass. Enää avustajia ei palkata lisää ja opettajien työtaakka kasvaa: hoikseja hokisien perään... Tästä seuraa myös se, että ne esy, dyslex- ja dysfasia etc oppilaat imevät opettajan ajan. Kuinka aika riittää niille "hyville" oppilaille? Työrauhaongelmat kasvavat, opettajia jää enemmän sairauslomille ja oppimistulokset tippuvat. Aineen- ja luokanopettajilla ei ole sitä tietomäärää/ammatillista taitoa kohdata näitä vaikeimpia/haastavimpia oppilaita. Pitääkö alkaa taas antamaan niitä säälivitosia oppilaille, kun tähtioppilaita ei enää ole? Hienoa ja upeata.

Tuo edellä oleva vuodatus ei ole ole erityistä tukea/opetusta tarvitsevia oppilaita vastaan. He oppivat kyllä omalla tavallaan ja he tarvitsevat siihen enemmän aikaa/tukea/erityisopettajia kuin yleisopetuksen oppilaat. Osa heistä ei selviä yleisopetuksen tahdissa. Jos mennään vain heikoimpien tahdissa, niin "hyvät" oppilaat turhautuvat. Nykyisin minulla on teoriassa aikaa hulppeat kaksi (2) minuuttia oppilasta kohden...

Hienoa - taitaapa alanvaihto alkaa kiinnostamaan yhä enemmän.
 
- Ongelmia tuottivat lähinnä sellaiset oppilaat, joilla oli vaikeita käyttäytymishäiriöitä, Ikonen lisää.

MIKSI nämä osittain täysin sopeutumattomat yksilöt pitää tuoda tavalliseen luokkaan häiriköimään? En ymmärrä.

Kyllähän useissa kunnissa erityisopetusresurssit on jo nyt varattu lähinnä oppimisvaikeuksista kärsiville. Ei siis mitään uutta. Vanhan (hyvän) ajan tarkkikset ovat monilta osin jo muinaista historiaa.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Integrointi etenee

MIKSI nämä osittain täysin sopeutumattomat yksilöt pitää tuoda tavalliseen luokkaan häiriköimään? En ymmärrä.

Hieman kyllä pelottaisi olla peruskoulussa, jos tarkkisten vajakkeja ei karsita mitenkään. Meidän yläasteen luokka oli jonkinlainen sopeutusluokka (johtuen kai siitä että oppilaitten keskiarvojen keskiarvo oli jossain ysin tienoilla) ja vaikka lopulta yksi tapaus sopeutui luokkaan ihan hyvin, toisesta olikin sitten enemmän harmia ja hinnanhan tästä maksoivat sitten ne kiltit oppilaat, joita ko. vajakki ei nähnyt fyysiseksi uhkaksi. Tosin erinäinen kiusaaminen yms. väheni merkittävästi kun luokkamme enforcer paukutti hieman järkeä ko. tapauksen päähän.

Itse olin opiskeluaikana ala-asteella erityisopettajan sijaisena ja aika karmivaa porukkaa nekin kyllä olivat, puolet ajasta sai valvoa etteivät ihan konkreettisesti olleet tappamassa toisiaan (yksi kaveri oli jo lyömässä metriviivoittimella viikatelyönnillä toista päähän kunnes ehdin pysäyttää lyönnin). Kaksi päivää jaksoin sitä huvia ja kun koulun rehtori kysyi tahtoisinko vielä jatkaa kolmannen niin ei ollut vaikeaa päättää :)
Opettamisesta ei kyllä tullut yhtään mitään, toki lapset käyttivät hyväkseen sitä ettei mulla sinänsä ollut ihan valmiuksia niitten kaitsimiseen (tai toivottavasti vakiovarustukseen kuuluvaa tazeria) ja mellastivat sitäkin enemmän.

No, parhaassa tapauksessa erikoisoppilaat saavat normaaliluokissa positiivisia oppimismalleja ja sopeutuvat mutta pahimmassa tapauksessa tämä taas kerran vain heikentää muitten oppilaitten oppimista.
Sen verran moniongelmaisia tapauksia (ja sitten ihan konkreettisesti älyllisesti vajaita, äidin alkoholin käytöllä on pitkäaikaisvaikutuksia...) nykyään tuntuu olevan, että vaikea toisaalta kuvitella että heistä koskaan saisi mitään hyödyllistä irti vaikka kuinka yrittäisi sopeuttaa.

Negatiivista, kenties, mutta mä olen jo luovuttanut toivoni "koko ihmiskunnan" suhteen, parempi yrittää pelastaa ne jotka ovat pelastettavissa.

Voisi kuvitella, että lukioitten opettajiksi tulee olemaan kovinkin paljon kiinnostuneita lähivuosina.
 

Teho Ton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Miten nämä "tarkkiksen vajaaoppilaat" sitten vaikeuttavat toisten oppimista? Itse läheltä nähneenä kyseisten yksilöiden toimintaa, tekivät he haittaa vain itselleen. Luokalla oli kuitenkin 9.9 ja 9.5 keskiarvojen opiskelijat. Häirikkö oli myös pahimmasta päästä, mutta tuollainen jeesustelu muiden oppilaiden suhteen on vain ja pelkästään naurettavaa. Jos nyt yritetään vaikka auttaa sitä ongelmaoppilasta, ja ennaltaehkäistä tulevia ongelmia. Yhteiskunta säästää.
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Sen verran moniongelmaisia tapauksia (ja sitten ihan konkreettisesti älyllisesti vajaita, äidin alkoholin käytöllä on pitkäaikaisvaikutuksia...) nykyään tuntuu olevan, että vaikea toisaalta kuvitella että heistä koskaan saisi mitään hyödyllistä irti vaikka kuinka yrittäisi sopeuttaa.

No joo, toisaalta niinhän se menee, että tyhmä saa olla muttei hölmö.. Kyllä hieman vähempilahjainenkin oppilas pystyy koulussa pärjäämään, ei välttämättä hyvien arvosanojen muodossa, mutta sosiaalisesti, jos saa siihen hyvät lähtökohdat. Ja tällä tarkoitan nyt 90 prosenttisesti kotioloja, koulussa lähinnä sitten paikkaillaan jälkiä, varsinkin yläkoulun puolella. Itse en yläkoulun puolella toimi, mutta sen verran on kontaktipintaa, että yllättävän monen tällaisen "kusipään" takaa paljastuu melkoisenkin rankkoja tapahtumia kotona (oikeastaan tuntuu, että kaikilla on jotain) ja se luokan mulkku onkin ihan eri ihminen, kun joku kerrankin kuuntelee eikä tarvitse olla esittämässä kavereille. Ainakaan ihan niin monelle. Juuri tämän takia itsestäni tuntuu, että nyt mennään taas metsään ja pahasti tässä, halutaan sitä sanoa tai ei, ainakin osin säästösyillä perustellun integrointivimman kanssa. Opettajilla ei nykyisinkään riitä aikaa kaikille ryhmäkokojen takia ja nyt kuvaan tulee mukaan erityisopetuksen osaamispuoli, jota ei tietenkään voi edes olettaa löytyvän sitä muutamaa kirjatenttiä enempää perusaineenopettajalta. Itse en olisi niinkään huolissani näiden ns. hyvien oppilaiden osalta, jotka kyllä pärjäävät hieman isommassa ja heterogeenisemmassakin ryhmässä, mutta kyllä tässä varmaan tulee moni muu putoamaan kelkasta.

Taas säästetään kyllä varsin oikeasta päästä ja poikii varmasti lisäsäästöjä näiden tiettyjen kaverien kohdalla tulevaisuudessa.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Miten nämä "tarkkiksen vajaaoppilaat" sitten vaikeuttavat toisten oppimista? Itse läheltä nähneenä kyseisten yksilöiden toimintaa, tekivät he haittaa vain itselleen. Luokalla oli kuitenkin 9.9 ja 9.5 keskiarvojen opiskelijat. Häirikkö oli myös pahimmasta päästä, mutta tuollainen jeesustelu muiden oppilaiden suhteen on vain ja pelkästään naurettavaa. Jos nyt yritetään vaikka auttaa sitä ongelmaoppilasta, ja ennaltaehkäistä tulevia ongelmia. Yhteiskunta säästää.

Opettajan opetusresurssit ovat rajalliset ja jos yksi (tai useampi) yksilö vie merkittävän osan näistä resursseista, ei niitä riitä sitten keskitason oppilaille.
Lahjakkaat toki pärjäävät ympäristöstä huolimatta vielä yläaste-tasolla jossa oppimisen pystyy kohtalaisen helposti hoitaa vielä ihan vain kirjat lukemalla kotioloissa, opettaja enemmäkin parhaassa tapauksessa tuo bonusmateriaalia opetusmateriaaleihin.
Ja ihan yleisen oppimisympäristön kannalta yksikin riehuja voi estää koko luokkaa saamasta juuri sitä bonussisältöä esim. opettajan elämänkokemuksen kautta (nm. yläasteen maantiedon opettaja oli käynyt jokaikisellä maapallon mantereella).

No, liikuntatunneista tarkkisten kanssa ei sitten tarvitse mitään sanoakaan (varmasti on olemassa tehokkaampiakin tapoja saada ihmisiltä tapettua liikkumisen halua, onneksi ei sentään itseeni toiminut), mutta kaikki on kyllä tullut koettua peruskoulun osalta, joten ei tässä tarvitse paljoa jeesustella.

Ongelmaoppilasta voi toki aina auttaa, mutta oman kokemuksen perusteella monella ongelmat alkavat olla jo sitä tasoa, että ainoa kysymys tulevaisuuden suhteen on se että tappaako ko. yksilö ennen itsensä (hengiltä juominen lasketaan), vai jonkun muun.
Mutta pitää nyt muistaa, että tapauksia on monenlaisia, eivätkä kaikki ole niin pahoja kuin toiset, juuri sen takia karsinta sen suhteen keitä voi päästää tavalliseen opetukseen ja keitä ei, pitäisi olla varsin tiukkaa. Koska toisaalta ongelma on myös se, että omiensa joukossa ne rajatapaus-erityisoppilaat kärsivät kaikista eniten.
 
Viimeksi muokattu:

Hirmumyrsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei Mitään Käyttöä Jätkät ja Märkä Uni Rosterit
Kyllä peruskoulutukseen olisi hieno juttu nämä tasoryhmät luontaisten taipumusten kanssa. Kallis toki ja "eriarvoistavana" ihan saatanasta täällä meidän onnellassa.

Suurinta riistoa kuitenkin on ettei täällä oppilas voi edetä sitä tahtia kuin luonto antaa myöten, toisin sanoen aivojen rakenne ja joustavuus. Tämähän se päättää miten oppii ja kuinka nopeasti.

Kuinka paljon nopeimmat ehtisivätkään edetä niissä aineissa joissa omaavat luonteenomaisia kykyjä? Taide ja taitoaineissa kehittyy sosiaaliset taidot jos ei varsinaista opetettavaa enempää olisikaan, mutta matemaattisissa ja luonnontieteellisissä aiheet ei ihan heti lopu vaikka yhdeksän vuotta painettaisiin menemään täysillä. Kielistä en lähde veikkailemaan miten niissä kävisi.

Tämä vähentäisi ainakin minusta koulun pakkopullamaisuutta, kun ei tarvitsisi niillä suosikkitunneilla kyllästyä kuoliaaksi kun jotain itsestäänselvyyttä selitetään vajakille takapulpetissa. Samoin voisi niistä turhista sitten oppia edes perusteet kunnolla, vaikka hitaasti sittenkin.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Itse olin opiskeluaikana ala-asteella erityisopettajan sijaisena ja aika karmivaa porukkaa nekin kyllä olivat, puolet ajasta sai valvoa etteivät ihan konkreettisesti olleet tappamassa toisiaan (yksi kaveri oli jo lyömässä metriviivoittimella viikatelyönnillä toista päähän kunnes ehdin pysäyttää lyönnin). Kaksi päivää jaksoin sitä huvia ja kun koulun rehtori kysyi tahtoisinko vielä jatkaa kolmannen niin ei ollut vaikeaa päättää :)
Opettamisesta ei kyllä tullut yhtään mitään, toki lapset käyttivät hyväkseen sitä ettei mulla sinänsä ollut ihan valmiuksia niitten kaitsimiseen (tai toivottavasti vakiovarustukseen kuuluvaa tazeria) ja mellastivat sitäkin enemmän...

Tässä on esimerkki erityisopetuksen suurimmasta ongelmasta, valmiudesta opettaa ongelmaoppilaista. Hyvä esimerkki on kun kauhistellaan oppilaiden kielenkäyttöä tai pukeutumista, vaikka nämä ovat viestejä opettajlle, jonka pitäisi löytää ihminen näiden takaa. Jos vitun huutamisesta tai lippalakista tehdään ongelma, jää todellinen ongelma selvittämättä.

Tämän päivän opettajienkoulutus on erityisopetuksen alalla ruusunpunaista puuhastelua, josta realismi on hyvin kaukana. Huomasin tämän viime keväänä kun palasin takaisin koulun penkille päättämään 17 vuotta sitten aloittamaani kasvatustieteiden maisterin tutkintoa ja korvasin erään erityisopetuksen perusosuuden pitämällä luennon sivuaineopiskelijoille. Kertoessani kokemuksistani työskentelystä huostaanotettujen nuorten kanssa, nämä nuoret ihmiset olivat vähän ihmeissään.

Ongelmaoppilaat ovat tavallisia nuoria, jolla on vaikeaa. Aika kliseinen lause, mutta näin se vain on. Kun heille asetetaan rajat ja heitä kohdellaan ihmisinä, heistä kuoriuttuu useimmiten fiksu nuori, jonka voi motivoida myös koulun käyntiin. Varjon asenteella se ei onnistu, eikä nyky-yhteiskunnan resursseilla, mutta käytännön kokemuksesta tiedän sen olevan mahdollista.

Työni lastensuojelulaitoksen kotikoulun opettajana kesti 8 vuotta ja kohtasin tänä aikana n. 30 huostaanotettua nuorta. Näistä nuorista kolme lähti lukioon, kaksi ylioppilasta ja jokainen sai ykkösvalintana olleen jatkokoulutuspaikan. Minulla oli huomattavasti paremmat työkalut, kuin ns. normaalilla erityisopettajalla eli oli resurssia ja mahdollisuus vaikuttaa nuoren koulun ulkopuoliseen aikaan. Mutta tämä olisi mahdollista myös kunnallisissa koulussa, jos kunnat tekisivät oikeita arvovalintoja.
 

Kental

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
Miten nämä "tarkkiksen vajaaoppilaat" sitten vaikeuttavat toisten oppimista? Itse läheltä nähneenä kyseisten yksilöiden toimintaa, tekivät he haittaa vain itselleen. Luokalla oli kuitenkin 9.9 ja 9.5 keskiarvojen opiskelijat. Häirikkö oli myös pahimmasta päästä, mutta tuollainen jeesustelu muiden oppilaiden suhteen on vain ja pelkästään naurettavaa. Jos nyt yritetään vaikka auttaa sitä ongelmaoppilasta, ja ennaltaehkäistä tulevia ongelmia. Yhteiskunta säästää.

Oppimisen suhteen nämä häiritsevät keskitason oppilaita ja erityisesti heikommin oppivia mutta käytökseltään kunnollisia oppilaita. Heille ei riitä aikaa kun täytyy yrittää pitää riehujat kurissa.

Yli ysin keskiarvon kavereille nuo eivät sitten niinkään haittaa oppimista vaan vaarantavat terveyden (nimim. yläasteen biologian tunnilla puukonheiton ansiokkaan varoitushuudon johdosta väistänyt). Mutta on kyse sitten oppimisen häiritsemisestä, normikiusaamisesta tai hengen uhkaamisesta, on vaikea käsittää miksi niiden tyyppien ketkä eivät ole tehneet mitään väärää pitää kärsiä näiden yksien sankarien takia. Parempi olisi ns. heittää bussin alle nuo "vajaaoppilaat" kuin ne loput 99 %.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Mutta tämä olisi mahdollista myös kunnallisissa koulussa, jos kunnat tekisivät oikeita arvovalintoja.

Tässähän se ikävin ongelma juuri piileekin koska kunnat eivät tee maalaisjärjellä ajateltuna niitä oikeita arvovalintoja, ja osa mitä ilmeisimmin on sitä mieltä ettei edes ole tarpeen panostaa ihmisiin (edes lapsiin ja nuoriin) jotka ovat pudonneet kelkasta. Pahimillaan tätä ajattelutapaa esiintyy "asiantuntijapiireissä" (tarkoitusella lainausmerkeissä), joten ei ihme, että kunnalliset päättäjät sortuvat helposti ratkaisuihin, joissa leikaukset kohdistetaan ryhmiin, jotka tosiasiassa kaipaavat erityisen paljon tukea. Eri oppimishäiriöisten oppilaiden lisäksi, kehityshäiriöiset oppilaat, psyykkisistä ongelmista kärsivät oppilaat (usein yhteys oppimishäiriöihin) etc.

vlad.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tässähän se ikävin ongelma juuri piileekin koska kunnat eivät tee maalaisjärjellä ajateltuna niitä oikeita arvovalintoja...

Ja vielä taloudellisesti hölmöjä. Yksityisissä lastensuojelulaitoksessa yksi päivä/ lapsi maksaa 250 - 300€:a eli kunta sijoittaa yhteen ongelmanuoreen 365 x 250 - 300€:a vuodessa. Tällä rahalla saisi aika paljon aikaan koulun ja sosiaalitoimen yhteistyössä siellä kotipaikkakunnalla.

Ei kaikkia pysty auttamaan kotiin, ongelmat ovat monesti sen tyyppisiä, että paikkakunnan vaihdos on välttämättömyys. Mutta paljon on niitä nuoria, joilla kotona on vanhemmuus kateissa ja joita pystyttäisiin auttamaan yksikertaisella tukitoiminnalla.
 

Kental

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
Pakko tarkentaa näiden edellisten viestien jälkeen, että itse en siis katkerasta kommentistani huolimatta tarkoittanut, että ongelmatapaukset pitäisi jättää ilman apua. Olen vain sitä mieltä, että sen tason ongelmatapausten, jotka ovat suureksi häiriöksi tai jopa vaaraksi normaalissa luokassa, pitäisi olla vastaanottamassa sitä apua jossain ihan muualla kuin normaalissa koululuokassa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös